sunnuntai 14. elokuuta 2016

Etsimässä elokuuta ja ideoita

Joskus on käytävä merta edempänä kalassa. Olen miettinyt pitkään, että mitä ikivihreitä maanpeitekasveja oikein istuttaisin uuden istutusalueen (tai vanhojen penkkien laajennuksen ) osaan. Odottamaan sitä aikaa, kun havut kasvavat.


Piti käydä avoimessa, kunnes tajusin, että meidän pihalla kasvaa sinivuokkoa ihan niin kuin itsestään. Ja ainoastaan kukkapenkissä se ehtii tehdä suuret lehdet. Ja että sitä sinivuokkoa kasvaa niin sanotulla nurmikolla (eli rikkaruohikolla), jota ajetaan myös ruohonleikkurilla. Josta sitä voisi ihan pelastaa kukkapenkkiin. Jos nämä siirretyt eivät viihdy, niitä löytyy lisää pelastettavaksi. Vaatii vain vähän kyykkimistä.


Näin siis Avoimissa Seijan salaisessa puutarhassa muurin (rinteessä) ja nurmikon välillä pitkän kasvuston sinivuokkoa, siis vasta sen näkeminen avasi silmät oman pihan mahdollisuuksille. Toivottavasti siirsin tuohon myös sitä pinkkiä versiota. Jonain yönä  tajusin myös, että keltavuokkoa voisin siirtää myös penkkiin, jossa on kohtia, jotka selvästi kaipaavat keväällä väriä.

Minuun on kuitenkin iskenyt puutarhainspiksen jonkinlainen puute. Tietty tekemisen into on vähissä. Se voi kestää ihan yhtä hyvin kevääseen saakka tai sitten jo pian hellittää. Onneksi lähes kaikki ostotaimet ovat sentään istutettu. Selvästi tässä on taas tämä ajanpuute yhtenä syynä. Toisena syynä se, että heinäkuun jälkeen tuntui ihan syyskuulta. Olen vähän huhuillut elokuun ihanien päivien ja iltojen perään. Koska niitä ei näkynyt, piti tänään sadepäiväksi ennustetun iltapäivän ei-odotettu lämmin auringonpaiste hyödyntää kitkemällä ja kanttaamalla hihattomassa paidassa. Tarkkailin kyllä koko ajan taivaalle, että milloin pitää hakea pitkähihaista päälle.



Onneksi kaunopunahattuja on tähän aikaan vuodesta, niiden avautuminen on vain puolivarjoisessa pihassa välillä hidasta. Itse asiassa puutarhassa kukkii vielä aika monia kasveja. Olen tästä tyytyväinen, sillä joskus elokuu on ollut jo hyvin kukatonta. Uusia istutuksia on tehty myös loppukesää ja alkusyksyä ajatellen. Vielä on muutamia kasveja nupuilla.

Illan sadekuurojen aikana totesin kyllä, että en pue sadevaatteita. Jatkan projekteja sitten jossain vaiheessa. Ehkä ensi keväänä. Tai sinä päivänä, kun ilma on lempeän elokuinen.


Käyn sitä ennen kuitenkin hakemassa ne kastuneet puutarhahanskat sisälle kuivumaan.

12 kommenttia:

  1. Sinivuokot ovatkin ihania! Mulla on niitä muutama kukkapenkissä ja toivottavasti lisääntyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat sinivuokot toisessa penkissä ovatkin aika tuuheassa lehdessä. Toivon myös noiden lisääntymistä.

      Poista
  2. Enpä olisi osannutkaan ajatella sinivuokkoa maanpeitekasvina. Hyvä idea!

    Lempeän elokuisia päiviä täälläkin kovasti odotellaan. Olen kaivanut kahdesta pienestä perennapenkistäni lähes kaikki kasvit ruukkuihin odottamaan että saan penkit kunnostettua (mm kunnollinen juurieste kukkapenkin ja pensasaidan rajalle...) Muutama ostotaimikin on odottamassa. Nyt pitäisi tulla muutama lämmin loppukesän ilta, että saan kasvit takaisin maahan ja juurtumaan... Aika moni kasvi myös muuttaa uuteen paikkaan samalla, eli yritän myöskin hyödyntää olemassaolevia kasveja aiempaa paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan tuo sinivuokko olla vähän hidas maanpeittäjä. Kokeillaan nyt kuitenkin.
      Kasvien siirto / maanparannus on välillä aika iso projekti. Tsempit!

      Poista
  3. Hyvä idea nuo vuokot! Kukkapenkistä tulee niin kaunis. Kyllä tähän vuodenaikaan saa jo ollakin vähän väsynyt puutarhurointiin. Varsinkin kun sade vain jatkuu. Olet tehnyt jo tänä vuonna vaikka miten paljon! Minä haaveilen aurinkoisesta ja lämpimästä syyskuusta. Ihanat kärhöt sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi keväällä ja alkukesällä oli energiaa tehdä kaikkea. Ehkä se väsyttääkin vähän.
      Koko kesää ei ehkä voi tehdä uutta. Ei taitaisi riittää myöskään eurot.

      Poista
  4. Ei sitä aina keksi kaikkea itse, siksi Avoimet puutarhat -tapahtuma on niin loistava. Pääsee luvan kanssa varastamaan ideoita... Täälläkin odotellaan sateetonta hetkeä, että pääsisi jatkamaan projekteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä pitää tosiaan nähdä muutakin, että saa kunnon ahaa-elmyksiä. Liian lähellä ollessa ei aina näe mahdollisuuksia.

      Poista
  5. Hyvä idea. Siirretty sinivuokko kyllä tuuheutuu nopeastikin siirron jälkeen, ja lehdet on kauniit vaikka kukintaa ei heti tulisi. Elokuu on ollut melkoisen vilakkaa, tänään juuri ajattelin että ihan kuin kauniin lokakuun alku, yhtä koleaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee etsittyä hanskat, huivit ja hatut ajoissa.
      Toivon keväällä edes yhden siirretyn sinivuokon kukkivan, mutta lehdetin ovat kauniit.

      Poista
  6. Samanlaisia fiiliksiä tosiaan - kiire painaa päälle eikä sää ainakaan tue yhtään sitä, että voisi mennä puutarhaan rentoutumaan. Hommat täytyy tehdä nopeasti sadetta varoen.
    Sinivuokot maanpeitteenä, mikä ihana idea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään illalla taas oli hetken ihan toinen fiilis. En tajua aina tätä. Siihen ehkä vaikutti lähes aurinkoinen hetki.
      Toivottavasti sinivuokkoidea onnistuu.

      Poista