Kevättä tulossa ruskan keskellä

 Vaikka puutarhassa on vielä ruskaisia kasveja, ovat osa kasveistä jo ruskeita tai osa puista täysin lehdettömiä. Joskus samassa kasvissa yhä kukkii, vaikka osa onkin jo ruskena.

Olen iloinen, että syyskimikki ehti kukkia kunnolla, vaikka pari hallayötä olikin vähän aikaa sitten. 

Peruukkipensaan tumma väri alkaa olla nyt todella punainen. Tästä väristä intoutuneena istutin vielä eilen yhden alepensaan eli purppuraheisiangervon 'Lade in Red', koska punaisia syysvärejä ei ole yhtään liikaa meidän puutarhassa.

Kaikki ostamani sipulit ovat olleet vähintään vajaan viikon maassa, osa jo kauemmin. Viime sunnuntaina sipulien istutus menikin maan laajempaan muokkaamiseen, mutta maanantaina sain sitten loput maahan. Perinteisesti olen kirjoittanut luettelon sipuleista itselleni kirjaan, mutta olen myös kirjannut sen ylös blogiin. Varmuuden vuoksi.

Laitoin lisää kirjopikarililjoja, yhden lumikellopussi, yhden talventähtipussin sekä myös pienesti lisää posliinihhyasinttiä, kun sitä meillä ei kasva. Sen sijaan sain kaupanpäällisiä pari pussia skilloja, joista toisen istutin omaan pihaan ja toisen annoin naapuriin. 

Syksykukkijoita:

Colchicum autumnale Album

Colchicum autumnale Pleniflorum

Kevätkukkijoita:

Ruskoiranhammas (olivat niin kuivia, että saa nähdä tuleeko mitään)

Krookukset: 

Yalta

Ruby Giant

Spring Beauty

Remembrance

Jeanne D'arc

Golden Yellow

Vanguard

(Osaa näistä minulla kasvaakin, mutta jänikset joskus keväällä niitä verottavat, joten liikaa tuskin ikinä on. Aarteita ovat nyt nuo minulla uutuuskrookukset Spring Beautyt, joten osa niistä toivottavasti jäi verkon sisään.)

Helmililjat:

Fantasy Creation

Night Eyes

Baby's Breath

Latifolium

Kevätkurjenmiekat:

Forzen Planet

Harmony

Clairette

Narsissit:

Cheerfluness

Pipers End

Hyasintit:

Woodstock

China Pink

Laukat:

Ping Pong

Purple Sensation (tuppaavaat taantumaan minulla)

Mount Everest

Summer Drummer

Nirgrum

Nevskianum

Tulppaanit: 

Humilis Samantha (pitäisi olla tosi kirkas, mutta erittäin matala)

Saxatilis

Persian Pearl

Mount Tacoma

Exotic Emperor

Sun Lover

Columbus

Candy Prince

Paul Scherer

White Trumphator

Sarah Raven

Margarita

La Belle Epoque

Slawa

Angelique

Brownie

Ballerina

Kokeilussa myös tänä vuonna yksi persianpikarililja sekä tarhanmarskililja.

Tänä syksynä koin, että olin vähän pulassa noiden istuttamisen kanssa, koska koronan jälkeen kyykkiminen ja pyllistely sai helposti huimaamaan. Onneksi oire väistyi vihdoin noin viikko sitten. Myös laukkojen määrä oli paljon suurempi kuin aiemmin ja niiden olemus on aina hyvin erilainen toisiinsa verrattuna, joten niiden kasvukorkeuksia ja värejä joutui kunnolla miettimään. Nytkin ne ovat sitten arpomalla kaivettu maahan. Viime syksynä koetin saada paljon tulppaanien kukintaa juhlia varten. Se onnistui aika hyvin. Silloin yhtenäistin kukkapenkkejä sillä, että istutin lähes jokaiseen kukkapenkkiin myös valkoisia tulppaaneja. 

Nyt annoin sitten taas väreille suuremman osan ja valkoista istutin vain vähän. Osaan kukkapenkeistä en nyt istuttanut sipulin sipulia, varsinkaan niihin, joihin suorastaan tungin edellisenä syksynä kukkasipuleita. 

Kato on varmasti taas käynyt, mutta jotain tulee kukkimaan melko suurella todennäköisyydellä myös ensi keväänä. Ainoa, mitä jäin harmittelemaan, oli kiurunkannusten vähäisyys. Luulin, että jostain lähiliikkeestä saa niitä, mistään en löytänyt. Jossain nettikaupassa niitä olisi ollut, mutta tilaus oli lähtenyt jo kesällä, kun en tiennyt, että täällä ei kaupat vain myyneet kiurunkannuksia (eikä vain täällä, vaan tarkisin pari liikettä muuallakin liikkuessa).

Hidasta

Tulppaanien istuttaminen on todella hidasta. Olen aika vähän niiden kanssa tässä viikon aikana touhunnut, vaikka oli tarkoitus edes muutamia pusseja istuttaa. Tänään oli aamupäivällä aikaa ja lähdin takapihalle muutamien sipulipussien kanssa (pari sipulipussia vielä hyppäsi ostoskoriin ruokakauppareissulla, kun olivat alennuksessa). Ennen takapihalle pääsyä piti tietenkin hakea kamera ja kuvata syyskimikki, joka on avannut muutaman kukan. Tämän piti olla syyskimikki Pink Spike, mutta voi olla Brunettekin. 

Piti myös ihailla jonkun aikaa keltaisena olevaa hevoskastanjaa, jonka väri on nyt hienoimmillaan, kun halla ei ole sitä ruskistanut. 

Oli ollut ajatuksissa vähän työstää paikkaa, johon istutin aiemmin syksyllä pari perennaostosta, joille ei ollut paikkaa. Tietenkin homma lähti vähän eskaloitumaan laajemmaksi kukkapenkiksi. Puput olivat ehtineet myös juuri siellä takapihalla (en tajua) syömään muutamia perennoja, vaikka perennnat ovat olleet muualla ihan rauhassa.  Tuolla oli syyskuussa kaivettu kapea soiro, johon olin istuttanut yhden pienen syreenin ja muutaman perennan. Nyt tajusin, että sen muotoahan voi muuttaa jatkumaan keltakurjenmiekkaan saakka.

Kuorin pois niin sanottua nurmikkoa. Tätä hidasti keltavuokkojen juurien pelastaminen. Tuolla elelee nyt yksi päivänsilmä, syysleimu ja pari muuta perennaa. Myös jakopala oman puutarha pioni Do Tellista istutin sinne. Jaoin punaimikkää, jotta se tukahduttaisi keltakurjenmiekan kautta tulevat mahdolliset rikat  tai riesat (kuten maahumalan). Punaimikkä tulee jäämään sitten varjoon, kun keltakurjenmiekan lehdet keskellä kesää retkahtavat siihen päälle. Uudelle penkille tuli paikka, kun punaherukka kuoli puoliksi ja se piti napata pois.

Paikka on alakuvassa keltavuokkojen kohdalla ja vuokoista punaherukkaan sekä jatkuu keltavuokoista punaimikkään. Punaimikästä riitti jaettavaa ihan kunnolla, eikä se vähentäminen edes kasvissa näkynyt. On kiva saada laajennettua sen aluetta, koska kimalaiset niin pitävät siitä. Keltavuokot saattavat kärsiä tästä, ehkä ne vuosien päästä ovat taas yhtä runsaana. Vaikka kuvassa keltavuokot näyttävät kukkiva kukkapenkissä, ne kukkivat oikeasti vain nurmikolla.

Uuteen kukkapenkkiin meni nyt kukkasipuleista tulppaaneja kolme pussillista (jäävät varmaan yhden vuoden ihmeeksi savimaan vuoksi), kirjopikarililjoja, pussi krookuksia ja pussi helmililjoja. Sen enempää en ehtinyt pihahommia tehdä, kun oli muuta ohjelmaa ja illalla taas pimeä yllättää. Alennuksesta ostin ensimmäisen pensasmustikan. Ajattelin aluksi, että niitä mahtuu tuohon paikkaan kaksi (ja ostan toisen keväällä), mutta miten se tila aina täyttyykin niin nopeasti jo omilla varastoilla. Ehkä siis kaivan keltakurjenmiekkaa pois, laitan maahan sen kohdalle vähän täytettä ja tungen seuraavan pensasmustikan sitten toisen lähelle.  Näköjään lokakuu on usein minulla yhden kukkapenkin tekemisen tai yhden kukkapenkin uudistamisen kuukausi. Seuraavaksi kyllä olisi sitten vain niiden tulppaanien ja laukkojen istutus (sekä pikku kitkemiset).

Lokakuun alkua ja palautumista

 Joka syksyinen hiljentyminen blogimaailmasta on taas kohdallani alkanut. Sitä on tänä syksynä vauhdittanut sairastettu korona. Plussasta on nyt noin kolme viikkoa ja yhä tunnen kehossani, että en ole velä kunnossa. Ja muut kuulevat. Menen aika nasaalilla äänellä. Joten puutarhajumppaa teen vain hieman ja vähän kerrallaan silloinkin. Tänään istutin jonkin verran kukkasipuleita ja samalla kitkin (aika summittain). Vaikka monta pussia meni maahan, on silti aika paljon vielä jäljellä. Kannattiko villiityä taas kerran. Tällä kertaa pitäisi ehkä vielä googlata ennen istutusta pari laukkapussia, että minkä pituisia ne olivatkaan. Laukkoja on pieniä lyhyellä tai pitkällä varrella ja matalia suurella kukkinnolla tai korkealla varrella. 

Onneksi tulppaanien kanssa on aikaa. Haravoinninkin kanssa onneksi on aikaa. Yllä on kelloköynnöksen tämän vuoden ensimmäinen kukka. Vaikka laitoin kelloköynnökselle ihan hyvät varastolannoitukset, se olisi varmasti kaivannut lisää. Lannoitin sitten kelloköynnöstä alkukesällä naapurilta saadulta bokapisulla. Kasvoi kyllä hyvin, kukka-aihiota ei näkynyt ollenkaan. Vaihdoin loppukesällä johonkin vanhaan purkkiin, jossa oli kukkiville kasveille nestemäistä lannoitusta. Sitten alkoikin tulla vasta nuppuja. Ensi vuonna siis tiedän, millä saa kelloköynnöksen tekemään nuppuja, mutta samalla täytyy varmaan tarkkailla myös pituuskasvua. 

Haravointia tulee taas riittämään, kunhan taas keksii, mihin ihmeessä kaikki nuo suuret lehdet taas tunkee. Tarvitsisin selvästi toisen puutarhajätekompostorikehikon. Viime vuotisten lehtien päällä oli tänä vuonna kesäkurpitsaa. Lehdet ovat kaunis tausta maassa keltaisena ollessa myös syysvuokolle (kerrottu syysvuokko todnäk Pamina) ja Makamikin omenalle. Pian toki lehtien väri muuttuu enemmän ruskean sävyisiksi. Myös toinen kerrottu sysyvuokko, toisessa penkissä, (alakuva) availee nuppujaan, tämä on istutettu pari vuotta sitten. Jos pakkanen olisi kovasti jo osunut, ei tämä olisi ehtinyt avata kukkaansa tämänkään vertaan. Alakuvan syysvuokon nimestä ei ole muistikuvaa, sillä en muista, mikä kerrotuista on jäänyt henkiin. Tämäkin voi olla myös Pamina.

Syysmyrkkyliljoista osa on edellisen omistajan istuttamia. Ne ovat kukkineet ihan hyvin, mutta sellaisessa muka kukkapenkissä, joka on pitänyt siirtää jo monta kertaa. Olen niitä alkanut ripottelemaan muihin kukkapenkkeihin. Alakuvassa viime vuonna näihin aikoihin siirretyt. 

Taas nämä alempana kuvassa ovat livenä hieman tummempia ja sipulit ovat ostettu kolme vuotta sitten Mustilan taimipäiviltä ja yksi kukkiva kasvi on jo runsastunut aika hyvin. Tänä vuonna tilasin kaksi erilaista syysmyrkkyliljaa. Toivottavasti ovat hengissä ja muista keväällä, että mistä odotella niiden lehtiä. Waterlilyä en ole muistanut siirtää, siitä on melkein mahdoton saada kuvaa. 

Syyskukkijat ovat kivoja ja tärkeitä. Tänään kuulin kimalaisen pörinää ja se kuului syysvuokosta. Viikolla oli tässä tummalehtisessä päivänsilmässä, syysvuokoissa ja muutamissa muissa kukissa vielä kukkakärpäsiä myös. 

Jos vain ehdin ja jaksan töiden lisäksi, voisi muutamana päivänä aina ottaa muutaman pussin tulppaaneja ja rikkaruohoämpärin mukaan ja tehdä pikkuretken puutarhaan. Vielä olisi istuttamatta yksi muovipussillinen (ei toki yhtä täysi kuin tänä aamuna) sipuleita. Tämä syksy on ensimmäinen oikeastaan ikinä, kun jännään, että saanko homman oikeasti tehtyä. Voi olla, että työviikko vie voimat kokonaan ja hommaa sitten jatkan tulevana viikonloppuna. 

Ja jos en jaksa puutarhaan asti, voin tehdä suunnitelman istuttamisista. Nimittäin tänään huomasin, että en millään muistanut parin kukkapenkin viime keväistä värimaailmaa. Pakko siis tutkia ne kuvista.