Ennen tehtiin kauniita tehtaitakin.
Ei ihan tuore rakennus.
Verla on siis vanha paperitehdas ja Verlan sivuilta voi asiasta lukea paljonkin. Kierroksella oppi kyllä paljon tehtaan toiminnasta. Ja täytyy sanoa, että nykyisin vastaavia työoloja ei pidettäisi kovin inhimillisinä. Oli selkeästi vaarallisia paikkoja olla töissä, mutta useimmissa töissä oli kuitenkin jotain riskiä terveydelle, vähintään yksitoikkoista työtä kropalle.
Verlan paperitehdas teki kyllä kaiken omalla tontilla. Raiteet vievät suoraan tehtaaseen, puukuorma onkin nykyisin enää koristeena.
Ja patruunan talon ympärillä oli puutarhaa.
Oli pioneja kukassa.
Ja muutakin.
Kauniit daaliat taustanaan maalausta kaipaavat portaat patruunan taloon.
Verlassa käyminen oli meidän perheen aikuisten mielessä ollut jo kauan. Juniori ei millään voinut ymmärtää, miksi häntä raahataan vanhasta tehdasta katsomaan. Oli todella äreitä vastalauseita. Ei auttaneet korupuheet Unescon maailmaperintökohteesta. Perillä oli onneksi Verlan päivän kunniaksi mahdollisuuksia valita jäätelön tai lettujen välillä, joka auttoi lasta ärtymyksessä. Museokierroksen jälkeen lapsi kyllä totesi, että ei ollut ihan niin tylsää kuin kuvitteli.
