Yllätyin, kuinka hienosti terassilla kasvaa salaatit. Jonain toisena kesänä saattaisi olla liian kuuma paikka ilman jatkuvaa kastelua. Nyt ovat saaneet vettä välillä ihan taivaaltakin. Koska ovat purkissa, jonka pohjalla ei ole reikää valumavesiä vrten, on pohjalla kerros soraa.
Keväällä aikaisin ostamani keijumekot ovat yhä hengissä. Yhä kuitenkin taimimyymälöissä myytäviin ovat varsin pienet. Tältä taimikaupoissa keijunmenkot näyttivät varmaan yli kuukausi tai kaksi sitten. Pienet kukan alut ovat vihdoin tulleet.
Onko järkevää kasvattaa paria pientä itse vai ostaa vähän kalliimmalla paljon valmiimpi kasvi. En oikein tiedä.
Pihan raivaus sai nokkoset ilmestymään pihaan. Olen ihan innoissani. Ihan lähellä pihaa ei nokkosia kasva, joten voin nuo nokkoset joutuu jossain vaiheessa syötäväksi tai lannoitteeksi.
Meillä on naapurin kanssa hyvin harottava orapihlaja-aita. Välillä toivon sen kuntoon laittamista, mutta sitten, kun sen sisällä kasvava ruusu alkaa kukkia, tulee rötysestä aidasta ihan viehättävä.
Nyt vihdoin on lämmin. Ihanaa.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Perennanjakamisia ja muuta
Minä en vielä perennoita oikein voi jakaa ja antaa muille, mutta niitä olen nyt saanut taas uusia pihalle. Kiva, kun voi samalla kyläillä sukulaisten luona ja tutkia toisten pihoja ja saada vielä mukaan sipuleita ja juuria ja kasveja. Kiitos L!
Tälläinen valkoinen kaunotar voi kukkia minunkin pihallani joku päivä.
Toisten pihoja on kiva nyt kuvata, kun omalla pihalla ei oikein yhdistelmiä näy.
Omalla pihalla pörhäkät, mutta ei kovin korkeat krassit ehtivät jo jossain välissa aloittaa kukkimisen.
Kesäkuun alussa ostamani keltavaleunikkokin avasi kukkansa, vaikka pitkään luulin, että ei kyllä avaudu kukan kukka. Nyt yksi varsi katkesi, tuulessa tai jossain pallo-onnettomuudessa, joten nähtäväksi jää, siementääkö tämä yksilö vai ei.
Vihdoin on omalta pihalta poimittu myös salaattia ruokapöytään. Piti vain sitä salaattia höystää aika reilusti kaupan tomaateilla ja kurkuilla, että sai massaa. Kovin siis vielä vaatimattomat kylvökset. Parin viikon välein olen nyt kylvänyt salaattia uusiin paikkoihin, parhaiten näkjään kasvavat kuitenkin terassin lämmössä.
Ekaan avomaankurkuuni on tullut yksi pienen pieni kurkun alku, yksi taimista alkaa taas uhkaavasti näyttää huonolta. Tänään olen siis kävellyt kanankakkapurkki kädessä ja laittanut voimaa useammalle kasville. Myös perunassa on havaittu kukan nuppu. Ehkä siis saadaan tänä vuonna oman maan perunoita. Varret vain ovat kasvaneet tätä ennen ja luulin, että muuta kasvua ei tule tapahtumaan. Olen myös tehnyt uusille kasveille tilaa eilen ja tänään. Päässä on monta suunnitelmaa, kun muistaisi ne kaikki aina oikeaan aikaan.
Pian voi taas ihailla muita maisemia.
Tässä välissä on ihaltu myös hiekkaa. Lappeenrannan hiekkalinnoilla:
Vaikka kasvit ovat hienoja, osaavat jotkut tehdä hiekasta jotain sellaista, mikä näyttää niin taidokkaalta, ettei sanat oikein riitä kertomaan.
Tälläinen valkoinen kaunotar voi kukkia minunkin pihallani joku päivä.
Toisten pihoja on kiva nyt kuvata, kun omalla pihalla ei oikein yhdistelmiä näy.
Omalla pihalla pörhäkät, mutta ei kovin korkeat krassit ehtivät jo jossain välissa aloittaa kukkimisen.
Kesäkuun alussa ostamani keltavaleunikkokin avasi kukkansa, vaikka pitkään luulin, että ei kyllä avaudu kukan kukka. Nyt yksi varsi katkesi, tuulessa tai jossain pallo-onnettomuudessa, joten nähtäväksi jää, siementääkö tämä yksilö vai ei.
Vihdoin on omalta pihalta poimittu myös salaattia ruokapöytään. Piti vain sitä salaattia höystää aika reilusti kaupan tomaateilla ja kurkuilla, että sai massaa. Kovin siis vielä vaatimattomat kylvökset. Parin viikon välein olen nyt kylvänyt salaattia uusiin paikkoihin, parhaiten näkjään kasvavat kuitenkin terassin lämmössä.
Ekaan avomaankurkuuni on tullut yksi pienen pieni kurkun alku, yksi taimista alkaa taas uhkaavasti näyttää huonolta. Tänään olen siis kävellyt kanankakkapurkki kädessä ja laittanut voimaa useammalle kasville. Myös perunassa on havaittu kukan nuppu. Ehkä siis saadaan tänä vuonna oman maan perunoita. Varret vain ovat kasvaneet tätä ennen ja luulin, että muuta kasvua ei tule tapahtumaan. Olen myös tehnyt uusille kasveille tilaa eilen ja tänään. Päässä on monta suunnitelmaa, kun muistaisi ne kaikki aina oikeaan aikaan.
Pian voi taas ihailla muita maisemia.
Tässä välissä on ihaltu myös hiekkaa. Lappeenrannan hiekkalinnoilla:
Vaikka kasvit ovat hienoja, osaavat jotkut tehdä hiekasta jotain sellaista, mikä näyttää niin taidokkaalta, ettei sanat oikein riitä kertomaan.
keskiviikko 27. kesäkuuta 2012
Kasvimaalta
Tänään onkin ollut vaihtelevampi sää. Ei ole ollut pelkkää vesisadetta. On ollut raekuuroja ja ukkosiakin. Jep. Otin pari kuvaa hyötykasveista. On näemmä multa pöllynyt.
Ihan kuin valkosipuli ei juuri olisi viime aikoina kasvanut, niiden välissä onneksi sentään punajuuressa on tapahtunut vähäistä kasvun lisääntymistä.
Pikkupenkki salaattia, punajuurta ja sokerihernettä näyttää nyt vähän kasvavan, mutta ei silti näytä vielä siltä, mitä tähän aikaa olisin jo toivonut.
Kohopenkissä kasvaa maissia ja ruusupapua ja kesäkurpitsaa. Maissi saisi olla vankempi ja pidempi. Ruusupapu iti niin kauan, että luulin, ettei idäkään. Nyt sentään sirkkalehdet näkyvät. Kesäpurpitsan ostin taimena torilta (vain yksi omista säästyi, joka on pienempi ja jotenkin ihan raukkaparka pikkuinen). Kesäpurpitsaa on kotilo käynyt jo haukkaamassa. Lehti on reikäinen ja puoliksi syöty.
Koska luulin, että ruusupapuni eivät idä, ostin myös kaksi pensaspapua. Vihreän ja keltaisen. Värit menivät jo sekaisin. Myöhemmin paljastuu värit.
Koska olisin toivonut jo enemmän sekä väriä että kokoa, oli pakko ottaa kirkkaan vihreästä persiljasta lähikuva. Se sentään kukoistaa (taimena ostettu).
Nyt on kyllä multaa nähty ihan tarpeeksi ja pihalla kävellessä saavimaasta kuuluu ihan syksyinen lits läts. Jos pari päivää olisi poutaa, tekisi se vaihteeksi kasveille ja minulle hyvää.
Ihan kuin valkosipuli ei juuri olisi viime aikoina kasvanut, niiden välissä onneksi sentään punajuuressa on tapahtunut vähäistä kasvun lisääntymistä.
Pikkupenkki salaattia, punajuurta ja sokerihernettä näyttää nyt vähän kasvavan, mutta ei silti näytä vielä siltä, mitä tähän aikaa olisin jo toivonut.
Kohopenkissä kasvaa maissia ja ruusupapua ja kesäkurpitsaa. Maissi saisi olla vankempi ja pidempi. Ruusupapu iti niin kauan, että luulin, ettei idäkään. Nyt sentään sirkkalehdet näkyvät. Kesäpurpitsan ostin taimena torilta (vain yksi omista säästyi, joka on pienempi ja jotenkin ihan raukkaparka pikkuinen). Kesäpurpitsaa on kotilo käynyt jo haukkaamassa. Lehti on reikäinen ja puoliksi syöty.
Koska luulin, että ruusupapuni eivät idä, ostin myös kaksi pensaspapua. Vihreän ja keltaisen. Värit menivät jo sekaisin. Myöhemmin paljastuu värit.
Koska olisin toivonut jo enemmän sekä väriä että kokoa, oli pakko ottaa kirkkaan vihreästä persiljasta lähikuva. Se sentään kukoistaa (taimena ostettu).
Nyt on kyllä multaa nähty ihan tarpeeksi ja pihalla kävellessä saavimaasta kuuluu ihan syksyinen lits läts. Jos pari päivää olisi poutaa, tekisi se vaihteeksi kasveille ja minulle hyvää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















