Vuoden 2025 kirjat

Vuosi 2026 alkoi meillä pakkasen hyödyistä innostuen. Pakastin on sulatuksessa, petivaatteet tuulettumassa. Palapeli tulilla ja uusi kirja taas luvussa.

Vuonna 2025 en osallistunut lukemishaasteeseen. Oli hieman ruuhkaa kevälukukaudella ja siitä johtuvaa palautumista loppuvuosi. Joten haastekohdat tuntuivat liian työläiltä. On silti ollut ihan mukavaa ajoittain listata kirjoja, joita on tullut kulutettua. Vuoden 2025 kirjoista on paljon kuunneltuja kirjoja. Tähän on monta syytä, mm. työmatkat, neulomiset ja muut syyt. Tänä vuonna toivoisin, että lukisin vähän enemmän paperikirjoja. Kirjat ovat suurin piirtein lukemisjärjestyksessä, oli helpompi löytää ne siten. 

1. Celeste Ng: Kadonneet sydämemme

    Pidän Celesten Ng:n kirjoista ihan ylipäätään. Tässä kirjassa on mukana myös synkkiäkin sävyjä. Toivon, että kirjan todellisuus ei tule meidän todellisuudemmeksemme. 

2. Markus Nummi: Käräjät

    Todella hyvä kirja. Tämän olen jo ostanut yhdelle ihmiselle lahjaksi. Fiktiivinen kirja, vaikka todellisuuspohjaa löytyy kirjailijan omasta suvusta. 

3. Enni Mustonen: Kasvattitytär

    Kirjasarjan eka. 

4. Enni Mustonen: Kartanonrouva

    Kirjasarjan toka. Jatkoa edelliselle.

5. Katie Gayle: Puutarhamurha englantilaisittain

    Puutarha ei ollut ihan puutarhaihmisen mieleisellä tavalla keskiössä. Murhan ratkaiseminen enemminkin. 

6. Sujata Massey: Rei Shimuran ensimmäinen tapaus

7. Sujata Massey: Rei Shimura ja Zen-temppelin arvoitus

8. Sujata Massey: Rei Shimura ja ikebama-mestari

9. Sujata Massey: Rei Shimura ja tappava manga

    Kuuntelin putkeen neljä osaa Japaniin sijoittuvasta dekkarisarjasta, jossa tulee myös esiin japanilainen kulttuuri. Kuuntelin näitä paljon tallustellessani työmatkoja. Joten oma mieli palaa lumiseen maisemaan, vaikka kirjoissa harvoin oltiin lumisessa maisemassa.

10. Tessa Bailey: Kunnolla koukussa

    Näille kirjoille taitaa olla jokin oma terminsä. Aika heti arvaa, että keiden välillä tulee olemaan sutinaa. Ja osa siitä sutinasta on kuvattu todella tarkasti. On yritetty varmasti keksiä monen monta termiä tai uuttakin nimitystä s3ksin kuvailulle. 

11. Trude Teige: Isoäiti tanssi sateessa

    Käsittääkseni tämä kirja sai Norjassa jonkinlaisen kohun aikaiseksi siitä, miten oma maa on kohdellut sotien jälkeen joitakin ihmisryhmiä. Kirjassa ollaan sekä nykyajassa että sotien jälkeisessä Norjassa ja Saksassa. Joskus hyvä lukea muustakin näkökulmasta kuin vain suomalaisten näkökulmasta.

12. Hanne Kettunen: Väsyneet naiset: kirja näkymättömän työn sankareille

    Vuoden ensmmäinen tietokirja. Tietokirjoja olen lukenut aika vähän, ellen käytä sitä tietoa työhön. Tämän luin ihan muuten vain. Suosittelen sekä naisille että miehille.

13. Anna Jansson: Antakoon ikuisuus anteeksi

    Tätä dekkarisarjaa seurailen ja luen usein aina seuraavan osan.

14. Lisa Feldman Barret: Seitsemän ja puoli oppia aivoista 

    Ihan mielenkiintoinen kirja ja kirjoitettu tarpeeksi "helpoksi" kirjaksi, jotta ei tarvitse jokaista aivojen osaa osata etukäteen, ennen kuin voi kirjaa lukea.

15. Laura Enderssen: Tähtipölyn bulevardi

    En ehkä lue jatko-osia. Sijoittuu Helsinkiin, se on mielenkiintoista. 

16. Anna Jansson: Pahaa unta

    Dekkarisarjan osa 23. Joten tätäkin sarjaa voi kertoa seuraavani.

17. Anna Jansson: Kuolonsiivet

    Saman dekkarisarjan 24 osa. Jäänyt näköjään välillä vähän väliin nämä uutuudet. 

18. Miina Supinen: Kultainen peura

    Mielenkiintoinen, sjoittuu Karjalaan. 

19. Anneli Kanto: Kaivatut

    Dekkarisarjan kolmas osa. Ei liian pelottava sarja.

20. Sophie Kinsella: Ihan lopussa.

    Sophie Kinsellalta tämä jäi viimeiseksi kirjaksi, jota häneltä luin. Kirjailija kuoli loppuvuodesta aivokasvaimeen mielestäni melkoisen nuorena. Olen pitänyt hänen kirjoistaan. Nämä ovat olleet sellaista pään nollauskirjoja, lukujumin purkamiseen hyviä. 

21. Nita Prose: Hotellivieras

    Tämä on jatkoa Huonesiivooja kirjaan. Tämä on ollut hyvä sarja. 

22. Freida McFadden: Sarjamurhaajan tytär

    Dekkareita, joita olen viime aikoina lukenut. Aina viimeiset sivut tekevät joitakin ylläreitä. Juoni rakennetaan monella eri tavalla.

23. Ruth Kvarnsröm-Jones: Grand-hotellin upeat naiset

    Kirja kertoo Tukholman Grand-hotellista ja sen työntekijöistä. Tähän olisi tulossa myös jatkoa. Saatan kuunnella, jos kaipaan taas jotain työmatkoille.

24. Lisa Ridzén: Kurjet lentävät etelään

    Vanhan herran viimeinen viikko.

25. Jenna Kostet: Sinisiipisten saari

    Tästä kirjasta en nyt oikein enää muista mitään. 

26. Topi Borg: Normaaliusrodeo

    Ensimmäinen tämän vuoden elämänkerta. Topin näköinen kirja. Ajoittain paljon luetteloita, jotka varmasti kuvaavat hyvin juuri Topi kirjolla oloa.

27. Pip Williams: Kirjansitoja

    Samalta kirjailijalta luin viime vuonna Kadonneiden sanojen kirjan, tämä liittyy löyhästi samoihin aikoihin, eri päähenkilöt.

28. Erja Manto: Matriakka

    Kolmas kirja samaa sarjaa, josta alkuvuonna luin ekat kirjat. Tämä oli ehkä näistä hieman tylsin kirja.

29. Eve Hietamies: Hupparizombie

    Tästä sarjasta on jo useampia kirjoja. Tämä oli hyvä, vaikka varmasti ne varhaisimmat olivat jollain lailla hauskempia.

30. Maija Kajanto: Pyykkipäivä

    Kevyt kirja luettavaksi.

31. Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy

    En tiedä, mihin kategoriaan tämän pistäisi. Tietyllä tavalla kyseessä on myös aikamatkustusta, hyvin erilaisella tavalla vain. Mielenkiintoinen kirja. Vuoden 2026 eka kirja on tästä seuraava osa. Sen alussa on hieman toistoa. 

32. Virpi Vainio: Petsamon enkeli

    Pidin kovasti tästä kirjasta. Sijoittuu Petsamoon 1937 kevääseen. Mukana hieman dekkarivivahteita myös. 

33. Virpi Vainio: Turjameren tytär

    Jatkoa edelliselle. Odotan mielenkiinnolla kolmatta osaa.

34. Emily Henry: Hassu juttu

    En ihan oikeasti muista tästä kirjasta nyt yhtään mitään. On varmasti mennyt jotain askareita tehdessä.

35. Daniel Rydén: Maailmassa on virhe: 101 historiallista kömmähdystä

    Tässä maat ja maanosat ja ajat pomppivat kyllä aika lailla. Olisi pitänyt enemmän, jos nämä olisivat vaikka olleet ajallisessa järjestyksessä.

36. Merja Mäki: Ennen lintuja

    Pidin kovasti. Tässäkin karjalaisuudesta, siis siitä, mikä jäi rajan taakse.

37. Anni Kytömäki: Mirabilis

    Tätä kirjaa luin hitaasti paperikirjana. Otin sen mukaan myös Alankomaiden reissulle ja luinkin sitä mm. paluumatkalla junassa ja lentokentällä. Joskus hitaasti lukiessa kadotan juonen ja henkilöhahmot. Tässä ne pysyivät hyvin mielessä koko ajan. 

38. Ann Napolitano: Rakas Edward

    Tiesin sen verran juonesta, että mietin, haluanko edes lukea. Edwardin muu perhe menehtyy onnettomuudessa tai oikeasti yksi lentokoneellinen ihmisiä paitsi Edward. Rankasta aiheesta huolimatta oli mielenkiintoinen ja pystyi lukemaan.

39. Jo Nesbø: Suden hetki

    Kaipaan sitä aikaa, kun minulla oli vielä Harry Hole sarjasta ainakin puolet lukematta. Tästä ei jäänyt samanlaista muistijälkeä

40. Valerié Perrin: Sunnuntain unohdetut

    Tämä taitaa olla kirjailijan esikoisteos, mutta suomennettu vasta Vettä kukille kirjan jälkeen. Hyvä kirja tämäkin, vaikka Vettä kukille on ihanampi.

41. Kristina Ohlsson: Varjopaikka

    Dekkarikirjailija, jonka kirjoihin aina palaan. 

43. Kristina Ohlsson: Pelastusrengas

    Sama kuin edellä.

44. Jaqueline Winspear: Maisie Dobbsin ensimmäinen juttu

    Dekkari, mutta ei mikään kamala dekkari. Kesälukemiseksi oikein mainio. Huomautan, että kuvassa oleva vanha Valitut Palat oli mökkireissulla puolisoni löytämä laatukirjallisuus mökin aarteiden joukosta. Minulla oli mukana tämä kirja ihan kirjastosta.

45. Beth Cowan-Erskine: Loch Down Abbey

    Dekkari, joka sjoittuu Skotlantiin. Tämän juonen olen kadottanut tässä puolen vuoden aikana.  

46. Freida McFadden: Opettaja

    Tämä kirjailija kirjoittaa dekkari/trillereitä, joissa on aina jokin yllätys viimeisillä sivuilla. Näihin kirjoihin tulee minulla sellainen imu, että on vaikea silloin lukea muuta, kun haluaa vaan päästä kirjassa eteenpäin. 

47. Johanna Vuoksenmaa: Suurenmoinen matka

    Tämä oli mielenkiintoinen kirja. Myös siitä, miten asiat ovat näytetty sotien aikana. Yksi esimerkki propagandasta. 

48. Christina Laure: Sielunkumppanisovellus

    Sellaista aivojen nollaus kirjallisuutta, jota luen/kuuntelen tasaisin väliajoin. 

49. Freida McFadden: Työkaveri

    Tämäkin kirja tuli luettua nopeasti. 

50. Camilla Nissinen: Rihmasto

    Ylisukupolvisuutta rankoistakin asioista. Kieli kaunista.

51. Joél Dicker: Villipeto

    Dekkari tai dekkarimainen. Tämän kirjailin kirjat ovat minusta olleet joskus epätasaisia. Tämä oli hyvä kirja. Yllätyksiä tuli.

52. Daniel Hurst: Lääkärin vaimo

52. Daniel Hurst: Lääkärin leski

    Kaksi kirjaa jatkokertomuksena. Kolmas on tulossa. Kaikenlaisia ylllätyksiä näissäkin kirjoissa.

53. Emma Hamberg: Rakkauden idiootit

    Kirjasta voisi luulla, että tämä on ihan perinteinen hömppä. Ei ihan ollutkaan. Myös yksi puu on suuressa roolissa kirjassa. Pohjoismainen hömppä on minusta aina jotenkin tutumpaa kuin amerikkalainen ja siten realistisempaa.

54. Jessica Fellowes: Mitfordin murhat

    Dekkarisarjan eka osa. Jokin tässä (joko oma keskittyminen tai jokin muu) jätti vähän vajaaksi, joten en ole perehtynyt seuraaviin osiin.

55. Anna Jansson: Kadonneet tytöt

    Tämäkin Maria Wern-sarjaa. 

56. Daniel Hurst: Lomamökki

    Tämän jälkeen ei tullut olo, että tekisi mieli mennä lomalle mökkeilemään lumen saartamana, ilman puhelinta tai nettiä. Varsinkaan ihmisten kanssa, joihin ei ihan luota. 

57. Richard Power: Alkumeri

    Pidin tästä. Tiedän, että kaikki eivät pidä kirjailijan kuvailevasta tyylistä. Meret ovat tavalla tai toisella pääosassa, kuten ikipuissa oli puut.

58. Freida McFradden: Poikaystävä

    Mikään ei tunnu olevan sitä, miltä näyttää. 

59. Freida McFradden: Eristysvanki

    Tässä pääosassa nainen, joka on vankilassa töissä. Eikä taaskaan yllätyksiltä vältytä.

60. Emily Henry: Suurenmoisen upea elämä

    Välillä vähän kevyempää kirjallisuutta. Vaikka paljon on näissäkin kirjoissa ihmisillä kaikenlaisia taakkoja elämässään.

61. Clare Macintosh: Vuorten varjo

    Löysin joskus aloittamaani dekkarisarjaan seuraavan osan. En ihan muistanut edellisen kirjan jäljiltä ihmissuhdeasioita etsivien välillä. Pääsi kuitenkin mukaan.

62. Clare Macintosh: Valheiden virrat

    Seuraava osa samaa sarjaa. Nyt olin jo paremmin kärryillä. Itse ratkaistavat rikokset eivät ole jatkokertomusta. 

63. Karin Fossum: Evan katse

64. Karin Fossum: Älä katso taaksesi!

65. Karin Fossum: Ken sutta pelkää

    Dekkareita, joissa vielä olisi osia yli kymmenen. Neuloin paljon näitä kuunnellessa. Päädekkkaristina Konrad Sjer, jonka yksityiselämä myös avautuu dekkareissa pikku  hiljaa.

66. Juha Rautaheimo, Sari Rainio: Vainajat eivät vaikene

67. Juha Rautaheimo, Sari Rainio: Vaeltavat vainajat: Mortui non silent II

68. Jiha Rautaheimo, Sari Rainio: Vainajat vailla armoa

    Tämä viimeisin osa on tuoreesti ilmestynyt. Luin sitten sitä ennen nämä edellisetkin. Sijoittavat Helsinkiin. Pääosassa rikostutkija että oikeuslääkäri että pari muutakin rikostutkijaa. Näissä kaikissa kolmessa kulkee mukana myös tarina, joka alkaa ykkösosassa, joten kannattaa sen takia lukea järjestyksessä. 

69. Sujata Massey: Murha Bombayssa

70. Sujata Massey: Satapurin jalokivi

71. Sujata Massey: Bombayn prinssi

    Dekkarit sijoittuvat Intiaan noin sadan vuoden päähän. Harmillisesti sarjan kaikkia osia ei ole suomennettu. 

72. Elli Salo: Keräilijät

    Kiinnostava aihe. Oma keskittymiskyky vain ehti välillä poukkoilla, joten en ole ehkä paras nyt kertomaan enempää tästä kirjasta.

73. Siri Østli: Uusien alkujen joulukalenteri

    Keskittymiskyvyn puutteen takia päätin ottaa kevyemmän kirjan. Ei ollut ihan sillä lailla liian kevyt, että olisi ollut vain turhauttava. Oikein mukava kirja. Eikä pelkkää romantiikkaa.

74. Siri Østli: Piikikkäitä asioita

    Kirjassa vilahteli vähän samoja ihmisiä kuin edellisessä kirjassa, mutta oli täysin eri näkökulmasta kirjoitettu. 

75. Siri Østli: Valoa joulukuussa

    Taas sama kuin edellä. Kirjailin tyyli ja lukijana Minttu Mustakallio tuntui hyvältä neulomisen sekä kävelyn seuraksi. 

76. V. E. Schwab: Addie Laruen näkymätön elämä

    Tämäpä oli erilainen, mitä yleensä luen. Kertoo vuosisatoja kestäneestä elämästä. Kirjaa lukiessa mietin, miten kamalaa olisikaan, jos kukaan ei muistaisi minua. 

77. Karsten Dusse: Murhat ja mindfulness

    Päähenkilö käyttää kirjassa mindflunessia hieman kyseenalaisesti. Aika hauskaa oli tätä kuunnellessa. Niin kamalaa kuin se onkin.

78. Karsten Dusse: Sisäinen lapseni tahtoo tappaa

    Tässä jatkoa edelliseen. Päähenkilö löytää sisäisen lapsensa äänen. Ja ääni on hieman kyseenalainen ajoittain. Ihmisiä kuolee tässäkin. 

79. Keigo Higashino: Pahan asialla

     Dekkari Japanista. Tekijä löytyy melko nopeasti. Lopulliset juonenkäänteet selviävät aika loppupuolella. Monta kerrosta kaikkea. 

80. Risto Isomäki: Sarasvasin hiekkaa

    Ilmastoaiheinen tulevaisuusskenaario ajasta, jolloin jäätiköt sulavat rytinällä. Piti otteessaan.

81. Jesse Q. Sutanto: Vera Wongin murhaavan hyvät neuvot

    Vera Wongilla on teehuone, josta löytyy vainaja.  Siitä alkaakin sitten Vera touhuamaan. Oikein hyväntuulinen kirja. Seuraava odotellessa. Nälkä meinasi ajoittain tulla ruokakuvailuissa.

82. Minna Rytisalo: Sylvia

    Päähenkilö on oikeasti olemassa ollut ihminen. Kirja on kuitenkin fiktiivinen. Oli ihan mielenkiintoinen. 

83. Callum Bloodworth: Yksinäisten sydänten joulupäivystys

    Ihan mukavaa joulunajan kirjallisuutta. Aivot narikkaan.

84. Outi Airola: Äiti Airolan parempi maailma

    Oli oikein hyvä tietokirja. Kokkolassa monitoimi-ihmisen näkemyksiä yhteiskunnasta, miten syrjäytymistä voidaan estää ja miten asioita voitaisiin tehdä eri tavoin. Outi Airolan lapsia on mm. Arppa.

85. Satu Rämö: Tinna

    Satu Rämön viisiosaisen dekkarisarjan vika. Hyvä oli ja oli kiinnostavia juonenkäänteitä. Kun ostin tämän ilmestymispäivänä kirjamessuilta, sain nimmarin sekä Tinna-kassinkin. Sarja kannattaa aloittaa ekasta osasta. 

Jos tänne asti jaksoit luetteloa seurata, niin hieno juttu. Tämä vuosi voi olla jopa kirjahaasteen vuosi. 

Vuonna 2025 luin monia tosi hyviä kirjoja. Myös luin kirjoja, joilta en halunnutkaan mitään tajuntaa räjäyttävää kokemusta. Todella hyvän kirjan jälkeen joskus kaipaa jotain ihan toisenlaista, koska olisi halunnut kirjan vain jatkuvan. Jotkut kirjat saavat omat ajatukset laukkaamaan. Tässä luettelossa ei ole niitä kirjoja, jotka olen jättänyt tänä vuonna kesken, syystä tai toisesta. Joskus syy on se, että selvästi ajankohta ei ole vain oikea. Joskus jokin kirja tai tyyli ei olekaan vain ihan se, mitä sillä hetkellä kaipaa. Ja joskus on vain kirjoja, joista minä en vain niin paljon pidä. Nämä kaikki on luettu vapaaehtoisesti loppuun ja jo se tekee kaikesta vähintään 3/5 arvoisen. 

Ne kirjat, joiden lukemisen haluaisin olla vielä edessä: Käräjät, Isoäiti tanssi sateessa, Petsamon enkeli, Ennen lintuja ja Vera Wongin murhaavan hyvät neuvot. Näihin kirjoihin pääsin heti alussa siihen kivaan kirjan imuun ja nautin siitä, kun tajusin lukevani juuri siihen hetkeen sopivaa kirjaa. 

Kun pakastin on sulanut, laitan äänikirjan korville ja jatkan vuodenvaihteen palapeliä. 

Puutarhavuosi 2025

Minun puutarhavuoteni 2025 on alkanut selkeästi maaliskuussa. Sitä ennen ei ole juuri kuviakaan yhtään mistään. Maaliskuussa usein aloitin sisällä esikasvatukset ja alan kulkea puutarhassa eloa etsien. Pienet kasvien ja kukkien alut ilahduttavat kuten talventähdet.

Jouluruusut kukkiessaan näkyvät kyllä kauas. Ja ovat kaikkiin muihin pieniin maaliskuun kukkiin verrattuna kuin toiselta ajalta. Tai niinhän ne usein ovat. Nytkin tuo samainen kuvassa oleva jouluruusu on peittynyt pieneen lumeen kukkanuppuineen. 

Huhtikuussa alkaa usein hyllyt täyttyä sisällä uhkaavasti. Kotipihalla yhä kasvu tapahtuu pienin askelin, maan tasalla, vaikka väriä alkaakin jo olla. 

Kun olin tänä vuonna huhtikuussa Alankomaissa, piti tietenkin käydä Keukenhofissa. Siellä ei ollut vaatimatonta, vaikka näiden kuvien lisäksi siellä on alueita, joissa on muitakin kasveja kuin tulppaaneja. Uskoisin, että tulen käymään vielä toisenkin kerran Keukehofissa jossain vaiheessa.

Toukokuussa on usein se aika vuodesta, kun ei voi yhtään tietää, miten kukkakevät sujuu. Meneekö se helteiden takia vuorokausien aikana hujauksessa vai jatkuuko kevät kesäkuulle saakka. Toukokuun kuvia on ihana selailla. Ja aina silloin huomaa ja muistaa, miten paljon tosiaan tapahtuu aina lyhyiden viikkojen aikana. Kuvissa ei tule esiin oikein se, että meidän jossain kukkapenkeissä on Tulip Fire - hometauti, joten osa tulppaaneista on jäänyt kitukasvuisiksi tai niitä ei tullut ollenkaan. Osa kuitenkin kukki. 

Kesäkuun alussa luulin vielä ihan oikeasti, että helteitä ei ehkä tulekaan, kun alkukesä oli aika viileähkö. Kuvissa näkyy helposti kaikenlaisia projekteja, kun kesäkuun alussa on aina kamalasti tekemistä puutarhassa.

Eka kuva on kesäkuun alusta, kun lemmikit kukkivat ja toinen kuva ihan kesäkuun lopusta, kun pionit kukkivat ja kaikki kasvit ovat suuria. 

Heinäkuussa oli niitä helteitäkin. Toki myös vesisateita ja takkisäitä. Meillä on puutarha auki vesisateisena päivänä Avoimissa Puutarhoissa. Ihmeen paljon ehti ihmisiä vierailla myös sateella. Jostain syystä sain päähäni vesisateiden tauottua ja helteiden alettua tehdä uutta kukkapenkkiä, jonka kastelu olikin vähän rasittavaa, kun samalla mustarastaat kävivät pikkutaimia noukkimassa ylös. Kaikki ei ole aina puutarhassa tiptop. Eka kuva on heinäkuulta avoimien puutarhojen päivänä ja toinen heinäkuun lopulla, kun on ollut hommat enemmän tai vähemmän kesken.

Elokuussa alkoivatkin työt loman jälkeen ja oli paljon muutakin tekemistä. Puutarhalle se tarkoittaa aina vähemmän aikaa. Puutarhassa saatiin viettää taas elokuussa juhlia hyvällä säällä ja myös puutarhavieraita kävi elokuussa. Elokuun loppuvaiheessa ihmettelin tokassa kuvassa olevaa korkeaa keijuängelmää, joka kukki yli 1,5 kuukautta ihan kunnolla. 

Syykuussa puutarhassa jatkui mm. punahattujen kukinta. Myös paljon muutakin oli kukassa: ruusuja, hortenisioita ja kaikkia muita. Myös uusia kukkijoita oli esim syyskrookukset sekä syyskimikit. Syyskuussa oli jokin sellainen ilma vapaapäivänä, että yllätin itseni ja tein jotain inhokkihommia huvikseni pois alta. Sellaisesta tulee kuitenkin hyvä mieli lopulta.

Lokakuussa iski neuloosi todenteolla, joka oli kuitenkin alkanut jo syyskkuussa. Teitä on monia, jotka neulovat aina, minulla se tekee sellaisia kovia iskuja silloin tällöin. Nyt iski neuloosi tosi kovaa, jopa villapaitojen verran. Puutarhassa lähinnä kuvailin huivia. Samanlaisen huvin, eri väreissä vain, neuloin myös lokakuussa joululahjaksi äidilleni. Kerrankin olin ajoissa. 

Lokakuun puolivälissä öinen kuura sitten kuorutti puutarhaa ja alkoi vaivuttaa puutarhaa todenteolla unten maille. 

Marraskuu oli tänä vuonna pitkä. Kesti lähes jouluun saakka. Siitä pimeydestä puutarhassa saatte kuva, kun laitette silmät kiinni. Ei mitään näkemistä, kun mitään ei näe. Hannesmyräkkä toi meille nyt ihan oikeasti kylmyyttä ja lunta. Puutarhaan jäi monia ruukkuja, osan olisi voinut talvettaa. Mutta en talvettanut. Juuri parhaillaan meillä sataa lisää lunta. Joulukuu on lopuillaan ja minun mielessäni alkaa kevätkausi. Riippuu toki, mistä puhutaan. Puhuin puolisolle, että suuritöistä neulomusten aloittaminen on näin kevätkaudella riskialtista, jotain voi jäädä kesken. Puoliso ihmetteli, että mistä kevätkaudesta oikein höpisen joulukuun lopulla. Sitten taas puutarhaan liittyvä kevätkausi alkaa minun mielestäni vasta maaliskuussa. Tai huhtikuussa. 

Yritän koota vielä itselleni muistiin tänne lukemani kirjat vuonna 2025. Nyt olen paljon neuloessa myös kuunnellut kirjoja. Paperikirjoja olen varmasti lukenut ennätysvähän tänä vuonna. Vielä on pari vuorokautta aikaa lukea. Ehtii vielä saada ainakin yhden kirjan luettujen kasaan. 

Oikein ihanaa loppuvuotta 2025 ja onnellista vuotta 2026!

Puutarhaa syksyllä

 Blogin päivittäminen on minulla hidasta syksyisin. Syyskuun lopulla oli vielä ihania, melkein lämpimpiä säitä. Silloin otin joitain kuvia keinupenkistä, jolloin mm. syyskrookset (tai mitkä ne lienevätkin oikeasti) olivat kukassa. 

Tässä niistä vielä lähempää kuvaa. Vieressä Austin-ruusu Princess Alexandra of Kent toisella kukintakierroksella.

Samassa penkissä on muitakin kukkijoita ja Mustilan taimipäiviltä ostin myös ruosteisen kestokukan, joka näytti aivan punahatulta. Se ei ihan tässä kuvassa kunnolla erotu.

Neuloin keinussa auringossa huivia 27.9. 

Sain syyskuussa neuloosin, joka on aika vakava tänä syksynä. Neulotuttaa aika lailla, ideoita on paljon. Tiedän vain, että jossain vaiheessa talvea (viimeistään kevättalvella) tämä neuloosi voi loppua kuin seinään. Sen vuoksi otin ensimmäistä kertaa käyttöön neulevihon, johon merkkailen tietoja ylös sitä mukaan, kun neulon tai seuraan ohjetta. Jotta voin päästä keskeneräisen työn äärelle uudestaan esim. kuukausien tauon jälkeen. 

Tänään sitten kuvailin huivia, enkä tarennut enää istua keinussa. 

Tänään aamulla heräsin massiiviseen vesisateeseen, joka irrotteli puista myös lehtiä. Meillä on silti mahtavia ruskakohtia. Syyshortensia Wim´s Red ja tummalehtinen peruukkipensas ovat nyt yhdessä todella ruskaiset. 

Syyskimikki Brunette on kukkinut jo syyskuusta asti (kun joskus odottelen lokakuussa sen kukintaa vielä). Tässä kuvassa sen kukat eivät ole enää ihan yhtä pörheät ja sen kukkavarret ovat sotkussa ohikukkineiden lännenkimikin kukkavanojen kanssa. Taustalla äskeiset ruskavärit Wim´s Redistä. 

Keinupenkissä kukkii syysvuokkoja.

Näiden nimiä en pysty enää jäljitämään. Tämä on oikeasti korkea versio, on vain retkahtanunt maahan päin jo jonkin aikaa sitten. 

Komeamaksaruoho Herbstfreude aloitti kukinnan elokuussa ja väri on vain parantunut syyskuussa ja lokakuussa. 

Samassa penkissä punahattuja on vielä hyvin kukassa. Samassa kuvassa on myös se rautainen ikikukka. Jos näette sen kukan tuolla yläoikealla. 

Monessa penkissä on yhtä aikaa ihan pirteältä näyttäviä kasveja sekä aika lailla kaikkensa antaneita kasveja. Ei ole enää kesä. Ei sitten millään.

Toisaalla taas on väriä ja muotoja näkyvillä ihan mukavasti. Vielä alakuvan kasvien sekaan olisi tarkoitus istuttaa kukkasipuleita. Niitä on vielä jonkin verran istuttamatta. Tänä vuonna ostin todella maltillisen määrän tulppaanien sipuleita entiseen verrattuna, syynä se ikävä Tulip Fire - tauti. 

Vielä olisi tarkoitus laittaa oman maan ylijäämäpurkki taimia valeistutukseen talveksi ja tehdä muutamia vastaavia puuhia. Sitten alan luovuttaa suosiolla tältä kaudelta puutarhapuuhien suhteen.