Hmm.. Olin leikkaamassa nurmikkoa auringonpaisteessa aamupäivällä tänään, kun alkoi sataa räntää. Tai lunta. Siinä sitten mietin, että pitääkö keriä johdot pois (sähkökäyttöinen ruohonleikkuri) vai mitenköhän tässä käy. Kylmä tuuli, kylmä ilma. Nurmikon sain kuitenkin leikattua. En etsinyt lumikolaa vielä takaisin. Eilen otin kuvan kurjenpolvi Max Freysta. Luulen, että sitäkin saattaa nyt palella.
Eilen sentään ehdin kuvata mehiläistä ahertamassa keltavaleunikossa. Sen pyörii kauan yhtä keskustaa ympäri.
Toista keltavaleunikkoa ihmettelin. Oli poksahtamassa auki. En jaksanut jäädä odottamaan avautumisen ihmettä. Ihan hyvä, etten jäänyt. Oisin pihalla vieläkin. Kylmä ilma taisi hyydyttää tuon yrityksen ja oli vielä tänäänkin empimässä, että avautuisko vai eikö.
Kylmästä säästä on se huono puoli, että en ole varma, onko ulos jääneestä chilistäni enää eläjäksi. Sen näkee myöhemmin. Lehtokotiloita taas näkee yllättävän vähän, ovat varmaan kohmeessa. Saivat tänään myös herkullisia sinisiä rakeita (Ferramol) seuraavaksi ja viimeiseksi ateriakseen.
Kylmässä säässä on taas jaksanut tehdä pihalla hommia, mutta eiköhän tämä jo riittäisi. Ei enempää lunta kesäkuussa, eikä hallan vaaraa. En vielä kiroile, kun luulen, että tämä olisi ohimenevää. Jos tämä jatkuu vielä huomenna, niin sitten saatan jo vähän itkeä.
Voi hitsi, vai lumikolaa... sitä ei täälläkään tarvittu, eikä ole tullut räntääkään, vesikuuro tuli ja mittari putosi saman tien yhdestätoista kuuteen. Hieman viileältä tuntuu, mutta täytyy tosiaan olla tyytyväinen, jos ei ole joutunut lumikuuron yllättämäksi.
VastaaPoistaOli vähän ylläri, että jotain valkoista sataa. Ja juhannusviikolla.
Poista