tiistai 6. joulukuuta 2016

Luukku 6

Vastavalo saa välillä sellaisia valoilmiöitä aikaan, että niitä ei voi vain vastustaa. Katharine Hogding ei ole vaaleudessaan suosikkini näistä pienistä ihanista kevätkurjenmiekoista, mutta nämäkin kieltämättä hohtavat auringon säteiden osuessa niihin oikeasta kulmasta. Eivät jääkään vaaleudessaan muiden varjoon.


Sinisiä kasveja näkyy keväällä usein. Skillamatto on meillä usein toukokuussa, vain yhden ikkunan alla. Sekin on mainio aina auringossa. Skillojen toinen ihana puoli on se vihreys ja vehreys, jonka niiden lehdet tekevät. Vierellä saattaa olla hädin tuskin vihertävää nurmikossa, kun skillat jo tuovat väriä elämään.


Hyvää itsenäisyyspäivää!


maanantai 5. joulukuuta 2016

Luukku 5

Huhtikuun lopulla alkoivat avautua myös kevätkurjenmiekat. Niiden kuvaaminen on minusta aina haastavaa. Näiden takana alkoivat eri esikoiden lehdet rullautua auki ja monissa kukkapenkeissä tulppaanien kasvuvoimaa sai jo alkaa ihmetellä. Olen kantapään kautta oppinut tarkistamaan eri sipulikukkien ja muidenkin kasvien kokoennusteita. Ei niitä matalia meinaa vaan nähdä korkeiden takaa.


Meidän pihalla kasvaa myös vapaana ja villinä valkovuokkoja. Niitä on myös vaellellut kukkapenkkeihin. Jos ryhdyn kovasti hoitamaan meidän nurmikkoa, joka myös rikkaruohikkona tunnetaan, pelkään menettäväni samalla nämä ihanat tyypit.


Meidän pihalla ei voi olla ikinä varma, missä kasvaa sen vuoden ensimmäinen valkovuokko.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Luukku 4

Huhtikuussa oli ihana tiirailla lisääntyviä pieniä iloja. Sinivuokot etsivät aurinkoa. Ovat täydellinen kontrasti kuivuneille ruohonkorsille.


Ja koneelta sitten tajuaa puutarhan realiteetit. Takana näkyvä johto vie siis tiensä kodista
ulkovaloihin. Jotka olivat yhä huhtikuussa puussa.

Tänä vuonna otin ne pois jo toukokuussa, enkä siis ajanut (poikkeuksellisesti) johdon yli ruohonleikkurilla. Yhdet ehjät jouluvalot siis ovat, mutta niiden saaminen takaisin puuhun ei ole ihan niin nopeaa kuin voisi luulla.

Sinivuokoista riitti iloa todella kauan. Ensimmäisen juuri auenneen nupun bongasin 2.4. Alla oleva kuva onkin jo huhtikuun lopulta.


Tämä kuva sai tässä vaiheessa vuotta jo liikutuksen kyyneleitä silmäkulmaan. Miten mikään kasvi voikaan olla välillä niin suloinen ja hento. Ja toisaalta tuoda niin paljon väri-iloitusta.


Kevät.