torstai 4. kesäkuuta 2020

Kesäkuussa tulppaanien runsautta

Kesäkuu on startannut vauhdilla. Kesäkuun toinen päivä otetut kuvat tuntuvat näin kesäkuun neljäs päivä jo vanhoilta, sillä muutoksia on ehtinyt siinäkin ajassa tapahtua. Minä näen ne erot, en tiedä näkeekö muut. Keinun lähellä olevat tulppaanit 2.6.


Samat kasvit tänään 4.6.


Vielä kaksi päivää sitten viimeiset, varjoisemmassa paikassa olevat kirjopikarilalijat, olivat vielä kukassa. Nyt jo kuihtuvat. Nämä saavat valoa aamupäivän aikana ja sitten illalla vielä spottivalon. Spottivaloissa kirkkaina loistavat narsissi Green Eyes. Keskusta on enemmän keltainen, ainakin vielä. Ei niin vihreä, mitä ajattelin.


Samat narsissit tulppaani Exotic Emperorin kanssa tänään tihkusateessa. (Ihanaa, että sataa.) Exotic Emperorin kanssa ei menneet eurot hukkaan. Ovat avanneet kukkansa ensimmäisten joukossa ja jaksaneet kukkia myös silloin, kun myöhäisemmät aloittavat. Tulppaaneille ei-helteinen kevät on sopinut.


Minun vuodenaikakelloani taas on sotkenut koronan lisäksi ei-helteinen toukokuu. On vaikea ymmärtää, että on jo kesäkuu. Kun on ollut paljon muutakin tekemistä, niin ei voi ymmärtää, kuinka kesäkuu tosiaan ehti jo alkaa.

Kirsikkapuu oli vielä valkoisessa kukassa kaksi päivää sitten. Silloin oli nurmikkokin leikkaamatta. Kuvan alalaidassa näkyy kasvit, jotka ovat lähikuvassa yläkuvissa.


Nyt kukkii omenapuut. Naapuriseissa omenapuissa on valtavan paljon kukkia. Meidän pienessä huvituksessa ei ihan samaa määrää. Kuva otettu ikkunasta, yläviistosta. Omenapuun alapuolellakin kukkii. Täälläkin yhä Exotic Emperorit, vanhemmat Apeldoornit sekä Holland Beautyt. Myös lemmikit, valkoiset koiranhampaat ja siniset helmililjat kasvavat tuolla sekaisin.



Tämän penkin yhdellä laidalla kasvaa tuoksumataraa, joka onkin muuten sen verran vikkelä leviäjä, että siinä minulle onkin vähän puuhaa. Muistan, että syksyllä päätin kokeilla kaivaa yhden Holland Beautyn tuoksumatarajuurakon keskelle. Ja sieltä se puski itsensä kukkaan.


Tuon tuoksumataran oli tarkoitus pysyä noiden kivien toisella puolella. Eli täytyy varmaan jakaa tätä johonkin ongelmapaikkaankin ja katsoa, miten tämä tulee toimeen tiukassa, juurakkoissa ja varjoisessa puun alusessa. (Alakuva kahden päivän takaa.) Tuossa on myös näkyvissä multaa, siellä on uusia kukkapenkkejä. Kuvassa näkyvät keltaiset narsissit ovat alkaneet avata kukkiaan jo toukokuun puolivälissä ja yhä kukkivat loppumetrejään.


Kaikki kukkivat kasvit eivät ole nyt sipulikukkia. Kultatyräkki tuo väriä ja loistaa joidenkin tulppaanien kanssa kauas.


Nuo räjähtämäisillään olevat Sun Lover tulppaanit ovat toisaalta tässä viimeisessä vaiheessa tosi hienoja. Kaikkensa antaneena ovat jo valmiit tiputtamaan kohta terälehtensä. Matalat oranssit ovat Princes Ireneä ja muiden nimet ovat sellaisissa vanhoissa arkistoissa, että en enää niitä muista.


Joskus tuossa yläkuvan penkissä kukki yhtäaikaa lähemmäs sata valkoista, keltaista, oranssia ja punaista tulppaania. Nyt siellä on käynyt harvennus (toki ei juuri tässä kohtaa), joten ensi vuonna voi alkaa jo miettimään, että jatkanko täysin samalla väriteemalla vai alanko nostamaan jotain väriä vähän enemmän esiin.

Toisaalla taas tätä melko pitää penkkiä on enemmän lilan ja vaaleanpunaisen sävyjä. Kuva vain olikin hieman epätarkka.


Alakuvassa on Monte Negro tulppaani. Niitä kukki useampia heti istutuksen jälkeen ja heti tekivät sivusipuleita. Eivät kuitenkaan olleet kovin pitkäikäisiä, sillä enää kaksi kukkii. (Taustalla tämän tontin vikat kukkivat valkovuokot.) Näiden viereen lykkäsin syksyllä tulppaneja, joiden väritys ei ihan käy minun muistiinpanoihini. Olen kuitenkin saattanut ostaa vielä viime hetkillä myös pussillisen tulppaaneja, jotka ovat saaneet sitten paikan näiden vierestä.


Dream Touch tulppaanit ovat minusta hienoja, mutta nämä taas ovat sen verran matalia, että näiden vieruskaverit pitää valita tarkkaan, jos tekee sekaistutuksen. Myös ovat näköjään vähän vähäravinteissa ja kuivassa paikassa, sillä osa näistä ovat vähän toisia matalampia. Näiden suhteen olen asennoitunut täysin, että ovat yhden kevään kukkijoita.


Olen alkanut olla syksyisin joidenkin kärhöjen alasleikkaamisen suhteen varovainen. Odotan usein mielummin kevääseen, sillä eri syistä johtuen pari sellaista kärhöä, jotka luulin, että aloittavat kasvun aina uudestaan, ovatkin alkaneet tehdä lehtiä vanhoihin versoihin. Eikä kyseessä ole keväällä kukkivat kärhöt.


Onneksi kuitenkin myös tämän pihan ainoa alppikärhö tai tarha-alppikärhö on saanut olla leikkausinnoltani rauhassa ja kukkii tänä vuonna ihan näyttävästi. Tuki sille on vain vähän surkean pieni.


Joskus tähän aikaan vuodesta on aivan viimeiset tulppaanit enää kukkimassa. Nyt on vielä muutama tulppaani avautumassa. Ja samaan aikaan moni perenna tekee kiivaasti nuppuja on pian valmis kukkimaan. Kai se on uskottava, että nyt on kesäkuu.

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Toukokuulle hyvästit

Toukokuu oli tänäkin vuonna hyvä. Vaikka toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää. Vaikka meiltä puuttuivatkin jokavuotiset sukujuhlat.  Vaikka satoi järkyttävä kerros lunta silloin, kun lunta ei olisi enää todellakaan halunnut edes nähdä.

Tänäkään vuonna toukokuussa en ole ansioitunut ahkeruudella. Enkä uutterana puutarhurina.  Olen taas kerran opetellut, että se ei haittaa, vaikka hommat tekisi vähän myöhemmin. Ja sitä paitsi olen huomannut, että tekemättömömien töiden lista usein vain tuntuu pitkältä. Koti näyttää sotkuiselta joskus, mutta heti kun imuroi, epäjärjestys ei edes enää hermostuta minua. Tämänkään kukkapenkin taustalla kukkivat voikukat (ojassa) eivät saaneet minua tarttumaan ruohonleikkuriin, sillä yli 10 tuntia päivässä puuhailua saa kyllä riittää yhdelle päivälle.


Tässä penkissä kasvaa Paul Scherer tulppaania, joka on tummuudessaan lähes samaa kuin Queen of Night, mutta silti näissä on tiettyä väri ja muoto eroa.



Saattaisi olla jopa niin, että tähän penkkiin voisi Queen of Night jopa sopia paremmin tuon purppurakeijunkukkien lehtien väriin.

Puutarhassa on nyt kaunis vaihe, kun kukat kukkivat myös yläilmoissa. Jäin illalla katsomaan yhtä hurjan kiireistä kimalaista, joka pörräsi kukissa sellaisella hätäisyydellä, että ihan hengästytti. Minä en tee mitään yhtä nopeasti. (paitsi syön jäätelöä.) En oikein edes ehtinyt siirtää kameraa kimalaisen mukana, joten kuvakin tarkentui miten sattuu. Kuvassa omenapuu Huvituksen kukka.


Huvituksen alla kukkii tällä hetkellä tulppaaneja, narsisseja ja vielä hetken valkoisia kirjopikarililjoja. Siellä kukkii vielä myös helmililjoja, valkoisia koiranhampaita sekä lemmikkien kukinta on juuri alkanut.


Valkoisen koiranhampaan, sinisen helmilijan ja lemmikin yhdistelmää ihailen, kun ohi kävelen. Yhdistelmästä tulee oikein isänmaallinen olo. Ainakin Sirkulla Kukkia ja Haaveita - blogissa on Suomi100 penkki, jossa on valkoisia ja sinisiä kukkia. Minä en ole pystynyt tekemään kuin pikkuisen lammikon sinivalkoista yhdistelmää.


Ostin syksyllä jopa 25kpl Holland Beauty tulppaaneja. Ne näyttivät kuvassa ihan hyviltä, mutta googlailun jälkeen olin todella epävarma, että miltä ne oikeasti näyttävät. Istutin ne sitten  omanpuun lähelle, sillä  maa on myös osin niin savista, että siellä on monet tulppaanit jääneet kertakukkijoiksi (paitsi punaiset Apeldoornit), joten sinne ne menivät. Exotic Emperoria on myös omenapuun alla, samoin kahta eri narsissia, joilla kummallakaan ei ole nimeä. Tässä kuvassa toinen narsissilajike, joiden nimeä en tiedä. Olivat tällä pihalla ja pelastin ne liian varjosta. Näihin käy illalla aina valaiseva vastavalo.


Tuo Holland Beauty on väriltään jotain vaikeasti kuvailtavaa. Melkein vaaleanpunainen.


Mutta ei kuitenkaan. Tässä alhaalla kyseinen tulppaani kirkkaassa päivänvalossa.


Mukana on ehkä jotain marjapuuromaista väriä.

Osa pihan kirjopikarililjoista  on kukintansa kukkinut. Koska täällä on niin paljon erilaisia paikkoja, jatkuu kirjopikarililjojen kukinta varjoisemmissa paikoissa vielä. Näiden vierellä on uudet narsissit "Green Eyes" alkaneet myös avautua.


Näiden vieressä olisi vielä paljon tilaa uusille istutuksille. Minulla on paljon multatilaa nyt vapaana, ja olen harvinaisen vähän ostanut mitään uusia kasveja. Pian alkaa olla tiedossa myös aukkopaikat, joten tietää vähän, mitä kasveja pitää saada ja mihin. (Tähän väliin iloinen ylläri, peruukkipensaani on elossa.)

Ruoho on saanut kasvaa iloisesti tämänkin päivän. Ehkä huomenna ehdin siihenkin puuhaan. Tämä kukkien määrä kuitenkin vie huomion aika lailla kasveihin. Tiedän kuitenkin, että jos en saa pariin päivään nurmea leikattua, alan hepuloida ja luulla, että maailma kaatuu päälle ja joka paikka on tekemättömiä töitä täynnä. Kun nurmikon saa leikattua, unohtuu melkein heti, että olin jo suunnitellut myös kanttaamistakin.

Uusia kukkapenkkejä ilmestyi sinne tänne viime vuonna. Tähän pieneen kerrokselliseen pätkään (en saa kuvaan näkyviin niitä kerroksia) istutin tulppaaneja. Istutin vähän joka kerrokseen vain matalia tulppuja. Ja nyt tajuan, että tässä olisi pitänyt olla hentovartisia ja pidempiä tulppaaneja. Koska tulppaanien elinkaari on lyhyt, niin tiedä, mitä tähän istutan ensi vuonna.


Onneksi tulppaanien kanssa saa olla päättämätön. Harvat tulppaanit jaksavat kukkia aina vaan uudestaan, joten aina voi uudistaa tulppaani-istutuksia seuraavina vuosina. Silti minulla on jotkin pitkäikäiset tulppaanit nousseet useina vuosina putkeen. Nyt ihmettelin Sun Lovereiden vieressä melko samanlaisia kukkia, mutta lähes ilman kerroksia. Päättelin kuitenkin, että jotkin sipulit ovat osin taantuneet ja laskeneet kerroksia vähemmälle. Sun Lovereita ei viime vuonnakaan montaa näkynyt. En enää muista, milloin viimeisimmät niistä istutin.


Nyt tapahtuu puutarhassa paljon. Tulppaaniaika on parhaimmillaan ja ei tiedä aina mitä kuvaisi ja milloin. Tämä tulppaaniräjähdys on usein tapahtunut ainakin viikkoa aikaisemmin, joten tulppaaneja tulee riittämään paljon vielä kesäkuulle.

lauantai 23. toukokuuta 2020

Illalla

Hommat ovat seisoneet. Mutta ilmat muuttuneet oikeaksi kevääksi. Ehkä huomenna selkää ei enää jomota ja pääsen taas hieman istuttamaan kasveja. On ihmeellistä ottaa puolivarjoisella tontilla kasvikuvia vielä yhdeksän maissa illalla ilman, että valo loppuu. Ihmeellistä. Alla kuvaa omenapuupenkistäni.



Tässä samaisessa penkissä on myös valkoisia kirjopikarililjoja. Muualla saa olla sekä tummia että vaaleita, mutta tässä pidän vain valkoisia, sillä tuntuvat tummien kanssa taantuvan. Tämä on sen verran savinen penkki osittain, että kirjopikarililjoille on varmasti tarpeeksi keväisin kosteutta. Taustalla kukkivat narsissit, jotka putkahtivat esiin, kun eräänä keväänä eräs nurkka sai enemmän aurinkoa. Silloin oli vanha autotalli purettu ja uusi vielä rakenteilla ja yhtääkkiä ennen ihan varjoisasta paikasta pukkasi narsisseja. Siirsin ne syksyllä uuteen paikkaan, eli tähän penkkiin. Ehkä siellä aiemminkin oli narsissien lehtiä ollut, mutta en ollut niitä tajunnut. Joskus vanha piha yllättää.


Olen yrittänyt tähän pihaan istuttaa jo useampaan kertaan joko kesä - tai kevätlumipisaraa. Tänään unikon lehtien katveessa pilkottikin jotain valkoista. Tyhmä paikka istuttaa, mutta olen kyllä superiloinen tästä. En tiedä, kumpaa raaskisi siirtää. Royal Wedding idänunikkoa vai lumipisaraa.


Tänään olen kuitenkin joutunut toteamaan ainakin magnolian ja erään Salix-puun sekä pari ruusua ja ehkä peruukkipensaan menetetyiksi. Osaa siirtelin tai istutin riskillä. Osa olisi vaatinut huolellisempaa istuttamista. Koska sosiaalinen media on tehokas, haluaisin tietää, että onko ykkös tai kakkosvyöhykkeellä jo muilla nousseet syysvuokot? Viime syksynä istutin niitä kai kolme. Toiveissa, että jos edes yksi olisi elossa tänä vuonnakin. Vielä en ole elonmerkkejä nähnyt.

Sen sijaan sinikämmen on yhä elossa ja kukkii täysillä. Valkotäpläimikkä pistää parastaan ja on jo selvästi korjannut kaiken talvella tuhoutuneen. Imikkä on siitä mukava kasvi, että se ei sulje kukkiaaan illalla, vaan kello 21 oli kimalainen imikän kukissa vielä pölytyshommissa, vaikka tontille ei enää aurinko paistanutkaan.


Keltainen koiranhammas on vihdoin avannut lähes kaikki kukkansa avoimiksi. Minulla on myös valkoinen koiranhammas. Se on varjoisammassa ja eikä vielä kuki. Taustalla kukkii vielä kuusen varjossa valkovuokkoja ja vieressä pari valkoista helmililjaa.


Näiden kanssa on ollut joskus aika ruuhkaisaa tulppaanitykitystä. Tänä vuonna tämän penkin tulppaaneista osa alkaa jo vihdoin taantua. Penkki on ollut ihmeen hyvä tulppaaneille ja siinä on useita tulppaanilajikkeita kukkinut useampia vuosia. Nyt tänä vuonna tämä penkki ei enää varmastikaan tule olemaan se kukkaisin. Jotain on kuitenkin jo auennut, vaikka ne illalla ovatkin taas uudestaan supussa.


Muutama narsissi Obdam kukkii kirsikkapuun juurella. Näillä taitaa olla liian ahdasta, koska osa tekee vain lehtiä. Täytyy muistaa tehdä asialle jotain kukinnan jälkeen.


Tänä vuonna ensimmäistä kertaa minulla kukkii narsissi White Lion. Se on myös melko röyhelöinen. Tässä on kuitenkin häivähdys keltaista mukana, kun Obdamissa taas sävyt ovat paljon vaaleammat.



Hyasintit ja esikot alkavat olla hyvässä vauhdissa. Myös Persian Pearl-tulppaanit ovat kukassa. Näitä pikkutulppaaneja olen laittanut useampaan paikkaan, sillä niille en ole vielä löytänyt paikkaa, jossa ne eivät vähän kerrallaan taantuisi.


Samaan penkkiin on jostain syystä myös tullut itsekseen kevätesikoita. Viime vuonna nämä olivat aika pieniä, nyt ne alkavat jo kasvaa kokoa. Niistä voi kasvaessa tulla sen verran suuria, että johonkin nämä ehkä siirrän, vaikka toisaalta antavat hyvää vastaväriäkin tähän. (Valkovuokot kukkiva täällä myös kukkapenkeissä, mahdoton urakka olisi sitä välttää.)


Ikkunanäkymät ovat minulle tärkeitä, joten taidan osan kevätesikoista siirtää pieneen rinteen poikaseen, jonka näen keittiön ikkunasta. Siitä kitken nyt pois heinää ja voikukkaa. Siinä kohdassa kasvaa luonnostaan valkovuokkoa, olen siirtänyt siihen skilloja ja nyt siinä ovat jo lemmikit kukkimassa (niitä siirsin viime vuonna). Vielä kevätesikot sinne sekaan, niin on jotain mitä katsoa perunoiden kuormisen lomassa. (Luulen, että kun nuorin lapsi muuttaa pois kotoa vuosien päästä, en taida vähään aikaa laittaa ruokaa.)

Istutin syksyllä 7kpl helmililja Grape Icea. Nyt yksi kukkii ihan oikeasti. Tämä on parasta valokuvata varjossa, sillä auringossa tämä väritys ei tule kunnolla edes näkyviin. Pari muuta alkua näistä on, mutta saa nähdä saavatko kasvatettua kukkavarrenkin pitkäksi vai jääkö kukinto maan tasalle.


Jouluruusu Double Ellen on ihana jouluruusu, kun se jaksaa kukkia vielä silloinkin, kun vaaleat jouluruusut ovat jo kukkineet. Tämän seurana kukkii valkovuokkojen lisäksi esikoita. Tämä penkki on melko vähäravinteinen ja kuiva ja varjoisa kesällä. Siihen on onneksi taustalla oleva tummalehtinen syyskimikki Brunette on jo asettunut. Toisaalla puutarhaa on onneksi noussut viime vuoden uusi ostos tähkäkimikki Pink. Sen tummat lehdet erotin vasta äskettäin mullasta, kun rinnalla ei ole vielä kunnon aluskasvillisuutta.


Tämän tontin ensimmäinen nurmikonleikkuu taitaa odottaa huomenna. Se on vielä hetken sellaista säästeliästä tietyin paikoin, sillä nurmikolle (rikkaruohikolle) olen istuttanut keltavuokkoa, jossain kukkii vielä valkovuokot. Niiden päältä en raaski ajella.