sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Lokakuun vaihtelevat säät

Kuvista välillä näkee konkreettisesti, miten säätilat vaihtelevat. Joinakin päivinä kaipaa toppatakkia, joskus se olisi ihan liikaa.

Lauantai oli kaunis päivä. Kameraa olisi voinut ulkoiluttaa enemmänkin, mitä siis en tehnyt. Paitsi illalla sattui onneksi silmiin, kuinka viimeiset auringonsäteet valaisivat syyskimikin kukkia.



Sunnuntaina (eli tänään) taas heräsimme lumisateeseen. Kiiruhdin pihalla nopeasti, sillä lumi on tässä vaiheessa vuotta täällä päin nopeasti katoavaa. Kuvaan usein tätä samaa kohtaa takapihalta, aina kuvista näkee myös sen, että ovatko kastelukannut tai ämpärit vaihtaneet paikkaa sitten viime kuvauksen. En aina ole ihan kamalan tarkka näiden kuvien kanssa. Tai jälkien siivoamisen kanssa.


Viimeiset kiinanasterit kasvimaalla alkavat olla tämän jälkeen jo valmiita kompostiin.


Kuten nämä kosmoskukat. Vain yksi vähän ruppana kosmoskukka ehti avautua tänä syksynä.


Ensilumen määritelmään tarvitaan kai sentti lunta. Tämä ei ehkä tainnut sitä vielä ylittää. Sormivaleangervo jaksoi kantaa lumen ihan helposti.


Eikä kärhökään mitenkään näyttänyt lumesta menevän painuksiin.


Myös syysasteri Patricia Ballard on kantanut suurempaakin määrää lunta.


Olen saanut mukavia haasteita. Palaan niihin piakkoin. Olen myös ollut vähemmän blogistaniassa koko syksyn ajan muiden kiireiden vuoksi. Voi olla, että pääsen taas pian kirimään ja lukemaan kunnolla muidenkin kirjoituksia. Mukavaa uutta viikkoa!

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Viimeisten jälkeen

Lokakuussa ei vielä meillä ole ollut pakkasia, joten vielä löytyy kukkivia. Kuten kaunopunahattu White Swan ja sen taustalla oleva valkoinen väriminttu. Siirsin tuon kaunopunahatun ison juuripaakun kanssa vielä uhkarohkeasti viikko sitten ja se kukkii yhä ihan pystypäin.


Siirsin uhkarohkeasti paria muutakin kasvia, kun en muka syyskuussa niitä ehtinyt siirtää. Keväällä on sitten jännitysnäytelmää, että mitkä kasvit ovat elossa. Muutakin puutarhaan liittyvää pikkuhiljaa edistyy.

Kirjoitin tänne blogiin vähän aikaa sitten listan, jossa oli minun sipuliostokseni tältä vuodelta. Jotenkin olisi voinut jo etukäteen arvata, että sipuliostosten kanssa ei ikinä voi tietää, että mitkä ovat ne ihan viimeiset sipuliostokset sinä syksynä. Ostoslista on siis täydentynyt ja maahan upotettu jo kaikki yli 300 sipulia. Alun perin ostokset olivat siinä reilussa 200kpl:ssa.

Aikaisempien sipuleiden lisäksi maahan on uponnut:

Kirjopikarililjoja
Helmililjoja: sekä Muscari Armeniacum että Muscari Latifolium
Krookus Flower Record (kuvassa näyttivät juuri sellaisilta liloilta, joita olen halunnut lisää puutarhaan)
Iris Reticulata Harmony (näitä halusin lisää, sillä näin märkä kesä ja syksy saa epäilemään vanhojen kestävyyttä)
Tulipa Bloody Mary
Tulipa Super Hero

Saa nähdä, ovatko nämä nyt ne tämän syksyn vihon viimeiset.

Näillä säillä pihatöissä olen kiitellyt, että olen ostanut puutarhahanskat, joiden kanssa ei voi nyperrellä, mutta joiden kanssa sormet pysyvät lämpiminä tihkusateellakin. Fleecevuori pysyy pari pesua vielä ihan lämmittävänä, mutta ei kestä nyt jatkuvia pesukonepesuja enää niin hyvänä.


Syyskimikki Brunette on vihdoin kukkimassa. Se ehtikin tänä vuonna. Haasteellinen kasvi kuvattavaksi kokonaan.


Ja nyt sitten jännään loput nupuillaan olevat kasvit. Ei ole vielä yksikään syysasteri Patricia Ballardin kukka avautunut ihan kokonaan (ellei avautunut tänään, kun en ollut kotona valoisan aikaan). 


Myös kosmoskukat ovat yhä nupuillaan. Yhtään en ole nähnyt avonaisena. Siis omalla pihalla.


Joskus on tähän aikaan vuodesta meillä ollut jo ensimmäiset lumet ja pakkaset. Nyt on taas vettä riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Meidän varjoisa piha ei ihan loistanut tänä vuonna. Saa nähdä tuleeko valoisuuteen kuinka paljon muutosta, kun huomenna kaatuu pari koivua. Jos olen oikein laskenut, ne tuovat takapihalle tärkeitä ilta-auringon säteitä laajemmalle alueelle noin tunnin verran lisää. Niitä koivuja en tule kaipaamaan, sillä pari vuotta olen ollut jo huolissani niiden kunnosta ja kaltevuudesta. Silti voi puutarha näyttää aluksi omituiselta, mutta lähelle koivujen paikkaa voin koko talven ajan suunnitella uutta istutusaluetta ja uutta pikkupuuta. Mikä ihana ajatus.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Syksyn kasveja

Tänä syksynä olen istuttanut tämän tarhamyrkkylilja Waterlilyn. Se kukkii melkein liian piilossa. Olen joskus aikaisemminkin istuttanut yhden vastaavan, mutta sille on jotain käynyt. En nimittäin löydä sitä mistään.


Tänä vuonna syyskimikki kukkii kuitenkin. Nyt täytyy jo laskea kukinnaksi se, että yksi nuppu on auki. Viime vuonna tähän aikaan tässä samaisessa kasvissa oli useampia nuppuja auki, mutta ei kaikki.


Muuten puutarhassa on märkä syksy. Sade on tiputtanut lehtiä jo melko paljon, mutta osa lehdistä on tiukasti vielä puissa kiinni. Hevoskastanja tiputtaa lehdet aina aika myöhään. 


Osa puista alkaa olla paljaana ja osa ruskan väreissä. Tietää useammalle kerralla haravointia. Vaikka en suinkaan kaikki lehtiä edes syksyisin haravoi. Pitäähän madoille jättää töitä. Suuret lehdet vain on mukava haravoida jo syksyllä. Keväällä niissä on muuten vähemmän raikas tuoksahdus.


Vielä paikoin kukkii. Kärhöt ovat sitkeitä. Myös Jackmanii.


Ruskan värit ovat joka paikassa läsnä. Pallohortensia kukkii samalla, kun alkaa rapistua.


Syksyn värit ovat kuitenkin aika hienot. Pitäisin niistä enemmän, jos pimeys ja harmaus ei olisi se seuraava vuodenaika. Matalat maksaruohot lehtien seassa ovat suloisia.


Nämä (en muista nimeä) saniaiset eivät vielä edes lakastu. Erottuvat nyt joukosta paremmin kuin kesällä.


Oletteko muuten huomanneet, että elokuvateattereihin on pian tulossa elokuva Tulppaanikuume, joka sijoittuu Hollannin tulppaanikeinotteluihin 1600-luvulla. Sen arvostelut eivät taida olla ihan parhaimmasta päästä, mutta itseäni se kuitenkin kiehtoisi.