Sisään siitä ei tullut kuitenkaan montaa kukkivaa osaa.
Viimeisiä tulppaaneja on mukavampi ihailla, kun ränsistyneistä on katkottu hieman silmiin sattuvia varsia. Kaikkia ei kuitenkaan aina huomaa heti.
Ukkolaukkojen aika on nyt. Ukkolaukoissa käy mukava pörinä, onneksi taitaa olla aina jotain hommaa pölyttäjille.
Minulla ei ole kovin monia iiriksiä. Niitä saisi olla enemmän, mutta en ole kamalan taitava iiristen kanssa. Tässä kuitenkin yksi matala nimetön.
Akileijat aloittivat kukintansa vähän salaa. En edes ollut tajunnut katsoa akileijojen nuppuja.
Siinä penkissä, jossa luhtaesikko kasvaa, on nyt montaa vähän liian vaeltelevaa kasvia. Penkki on pitkä ja siellä tosiaan vaeltaa monia kasveja, joita en tässä penkissä jatkossa halua nähdä niin runsaana ja levottomana. Bellikset hyppäävät pionien juurakkoon ja penkin reunus on aika sillisalaattia. Samassa penkissä toisaalla kasvaa keijunkukkia sekä komeamaksaruohoja penkin lähes etualalla (penkki siis kohopenkki ja melkoisen laaja) ja nyt taidan jatkaa näillä kasveilla leikittelyä myös muutamaa metriä kauemmaksi. Sekaan mahtuu sipulikukkia. Jotenkin näiden yhdistelmät rauhoittavat muualla olevaa sillisalaattia, vaikka näissäkään ei toistuisi värien ja lajien sama rytmi. Kahdella kasvilla, mutta eri väriläikillä saan varmasti tuon reunuksen rauhoittumaan. Mutta ei kuitenkaan liian rauhalliseksi.
Olen näköjään kasvikeräilijä tai kasvikokeilija. On vaikea kuvitella, että ostaisin joskus kaupasta esimerkiksi enemmän kuin kaksi tai kolme ihan samaa kasvia. Usein ostan samaa kasvia, mutta eri lajikkeita. Tämä tekee välillä aika levottoman puutarhan. Toisaalta taas vain näin opin, mistä kasvista pidän eniten. Joten nyt ajattelin sitten jatkaa tätä kummallista tyyliäni. Ostan joko näitä samoja tai sitten vähän aina erilaisia keijunkukkia ja komeamaksaruohoja lisää tähän riviin. Tai sitten jaan noita omia, kunhan säätila sen sallii.
Ennen kuin sateita tulee, on minulla paljon kitkettävää tiedossa. Aamulla jaksoin vielä viileämmän sään aikana kitkeä noin 1,5 tuntia, josta osa meni kasteluun. Minä en usein kastele perennapenkkejä, nyt kastelin vähän. Joitakin perennapenkkejäni en ole kastellut ikinä kokonaan, vain sieltä, missä on ollut juuri tehtyjä istutuksia. Nytkin kastelin lähinnä näitä uusia istutuksia ajatellen. Hyötykasvien ja ruukkujen pinta-ala on minulla aika rajattu. Nekin imevät näissä säissä aika lailla vettä, jos minulla olisi suurempi kasvimaa, olisi oma kaivo näillä säillä pelastus.
Oikein mukavaa kesäkuun jatkoa. Onnea kaikille, jotka ovat nyt lähipäivinä valmistuneet. Onnea myös valmistuneiden perheille! Tukea tarvitaan aina opinnoissa.
Kasvikeräilijänä ja kokeilijana on kiva olla, ja kokeiluista on myös kiva lukea blogissasi. Suunnitelmasi saa siis lämpimän kannatuksen!
VastaaPoistaIhania tulppaaneja, hyvä idea leikata ohikukkineiden varsia.
Voi, sinulla on ihana luhtaesikko - olen kokeillut sitäkin kahteen kertaan, mutta se on kuollut. Täytyy kokeilla taas joskus uudestaan.
Minulla on luhtaesikkoa aika paljon. Annan sitä mielelläni myös pois, jos jossain nähdään. Luhtaesikko herää aina vähän myöhään, mutta nyt on kukkinut myös tässä kuivuudessa aika pitkään.
PoistaKasvikokeilijana täytyisi vain joskus merkata entistä paremmin lajit ylös. Latinankielen opettelukaan ei olisi huono juttu.
Minäkin tykkään kasvien kokeilusta, jotta huomaan, tykkäänkö niistä miten paljon laajempia istutuksia ajatellen. Jos tykkään, saatan kylvää samaa kasvia monena vuonna ja lisätä sitä todella runsain määrin. Ja kitkettävää riittäisi täälläkin, vauvamaha vaan estäää tehokkaasti kyykistelyn. Loppukesällä sitten urakalla kukkapenkkien kimppuun. :D Keijunkukat ovat kuyllä kauniita, mikä tuo kellertäväkukkainen lajike mahtaa olla?
VastaaPoistaNyt en osaa sanoa tuon lajikkeen nimeä. Yritin etsiä muistiinpanoistani, mutta olen tuon tainut siirtää muualta ennen kuin aloin kirjoittaa tarkemmin lajikkeita ylös. Kukat ovat ulospäin kellertäviä, sisältä enemmän pinkkejä. Onneksi on muitakin kokeilijoita.
PoistaVauvamahan kanssa ei paljon kyykkäillä. Ehtii sitten myöhemminkin kyykkiä.
Täsmäkastelua on harrastettu meilläkin, ei ole vettä tuhlattavaksi joka kukalle eikä kaikkien kastelu ole edes järkevää, jos kasvi näyttää pärjäävän niin miksi kastella. ja samanlainen kokeilija/yhden kasvin ostaja olen. Kun ei voi koskaan tietää viihtyykö kasvi niin ei raaski ostaa useampaa.
VastaaPoistaAika monta menetystäkin on tullut vuosien saatossa. Kokeilemalla pärjää joskus ihan hyvin.
PoistaKastelua täytyy tosiaan nyt miettiä.
Ihania kuvia. Vastaväri kuva on todella kaunis <3 Kivaa sunnuntaita!
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita! Kiitos sinulle.
PoistaKeijunkukat ja maksaruohot ovat hienoja. Ostin viime kesänä purppurakeijunkukan, joka selvisi hädin tuskin talvesta. Kaksi hyvin pientä lehteä on koko kasvissa. Siirsin sen toiseen paikkaan, jos viihtyisi siellä paremmin. Minä kastelin eilen kriittisimpiä paikkoja ihan perusteellisesti. Suurimman osan perennapenkeistä annan surutta kärsiä kuivuudesta. Vielä ei nuupota muut kuin osa aurinkopenkin belliksistä. Sadetta kaivattaisiin edes sen verran, että saisi kerättyä sadevettä kasteluun. Koko toukokuun aikana satoi yhtenä iltana juuri ja jauuri sen verran, että sain kaksi ämpäriä melkein täyteen. Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaSadevettä minäkin kaipaan. Ei ole rännistä tippunut nyt kuukauteen vettä. Minulla keijunkukat ja purppuralajikkeetkin ovat viihtyneet. Ehkä sen takiakin niistä tykkään.
PoistaMukavaa sunnuntaita myös sinulle!
Kaunis tuo vähäinenkin määrä kukkia lasissa :)
VastaaPoistaJoskus vähemmänkin riittää.
Poista