Juhannuskukat

Joka kesä on jossain vaiheessa viileää. Aika usein juhannuksen tienoilla. Tämä viileys ja vesisateet ovat saaneet meidän pihan pionit kestämään kauan ja avautumaan hitaasti. Ulkona leijuu paikka paikoin ihanan lempeät tuoksut. Myös sisällä jo pari pionia saavat kesätuoksut sisälle saakka. Minulla on näitä nimettömiä pioneja. Tämä valkoinen on tullut selvästi väärällä nimilapulla. Jos joku osaa veikata tämän nimeä, otan mielläni ehdotuksia vastaan. Tuoksu on mukava, vähän erilainen kuin Sarah Bernhardilla, mutta voimakkuudeltaan aika samoissa. On korkea, helposti metrin korkuinen.

Ja tänään ainakin ollut hyvin suosittu kukka. Suorastaan juhannusruuhkaa ollut.

Myös kälyltäni saatu pionin jakopala on tuntematon. Ollut todennäköisesti hänen pihallaan useita kymmeniä vuosia ennen kuin hän nämä elvytti taas kukkimaan.

Idänunikko Royal Weddingit ovat halkaisijaltaan suuria. Näitä tuuli ja sade riepotteli enemmän kuin pioneja. Tai ehkä kukkivilla pioneilla on paremmat tuet.

Varjoliljat voivat kasvaa myös liian varjossa. Silloin ne selkeästi alkavat kurkottaa kohti valoa ja voivat alkaa kasvaa vinoon. Silti ensimmäinen kukkiva varjolilja kasvaa varjossa ja kuivassa paikassa. Mutta kasvaa vinoon. Muuallakin varjoliljoja kasvaa. Ne voivat jäädä myös muiden suurien perennojen jalkoihin. Vähän voin taas suunnitella siirto-operaatioita. Tämän varjoliljan taustalla kukkii melko korkea jalokurjenpolvi Patricia.

Meillä on tällä viikolla satanut kunnolla. Tiistaina satoi 10mm ja to-pe satoi yhteensä 23mm. Tämä on jo niin luksusta, että voisi kuvitella tehdä kohta perennojen istutuksiakin. Ainakin tuli hetken helpotus luonnolle ja kastelukannutanssille. Myös yrttilaatikkoni sai kerrankin kunnolla vettä. Olen sitä välillä kastellut kunnolla, mutta olen enemmän vettä säästellyt muille hyötykasveille. Ruohosipulit ovat kukkineet jo kauan ja nyt alkaisi olla aika katkoa jostain jo kukkavarret, jos raaskin. Tänäänkin auringossa niissä on ollut kovin paljon kimalaisia. Myös sitruunatimjami kukkii.

Minulla kasvaa tänä vuonna jo 4 kukkivaa sinivaleunikkoa. Yksi niistä on jäänyt muita lyhyemmäksi ehkä kuivuuden takia. Näkyy taustalla, että osa sinivaleunikoista ovat jo pudottaneet ensimmäisten kukkien terälehdet. Onneksi useampia nuppuja on vielä avautumatta.

Kun syksyllä istuttaa kukkasipuleita, en muista aina ottaa huomioon muita perennoja. Tähkäesikko on jäänyt tosiaan hyasintin varjoon. Ja siellä salaa aloittanut rajun kukintansa. Tämä kasvi on minusta yhä todella erikoisen värinen ja erikoinen kukinnaltaan. On vaikea tietää, mitkä kasvit sopivat tämän kanssa yhteen. Joten se voi olla siellä, missä suostuu viihtymään, kun tätä on vaikea saada sävy sävyyn minkään kanssa. Kuivuus on kuitenkin tähän vaikuttanut. Viime vuonna oli selkeästi korkeampi.

Paljon on kaikkea kukkivaa joka puolella jo puutarhaa. Osaa kasveista oikein odottaa, osa tuntuu välillä jäävän vähälle huomiolle. Moni kasvi tarvitsee kuitenkin muitakin kasveja rinnalleen täydentämään omaa kukintaansa.

Hyvää viikonlopun ja juhannuksen jatkoa!