perjantai 5. kesäkuuta 2015

Onni onnettomuudessa

Onnettomuus sattui kärhölle ja onni on uusi kärhöteline. Kaupoista ei löytynyt tähän hätään oikeanlaista oikealla hinnalla, joten pyysin ja sain kärhötelineen mieheltäni.

Tuossa se on, vanhan rimpulan vieressä. (Taustalla meidän autotallia ja hiekkalaatikon vanhat hiekat. Hieman vielä tekemistä autotalliremontin jäljiltä muualla pihaa.)


Minulla on muuten vinkki aloitteleville puutarhaharrastuksille. Alppikärhölle kannattaa ihan alusta asti tehdä tarpeeksi vankka ja korkea teline. Oli nimittäin aikamoinen ongelmanratkaisuvyyhti irrottaa alppikärhön sekasotku edes jotenkin aikaisemmassa puurimpula telineestä (tarvittiin sekatöörejä) ja saada se kaikki sotku jotenkin tuon telineen väliin. Tämä oli ehkä se kaikkein alttein vaihe kaikelle kasvivahingoille. Osa sitä puurimpulatelinettä on vielä alppikärhön suojissa odottelemassa sitä, että alppikärhö alkaa itse virittää itseään kiinni tuohon uuteen telineeseen. (Taustalla mm. polttopuita.)


Sen juurella kasvaa toinen kärhö, tiukukärhö Aljunska. Yritin olla hyvin tarkka ja iskin silti yhden noista jaloista suoraan sen toisen kärhön juurille. Just. Ehkä sekin on vielä elossa ensi viikolla.


Vaikka yöt uhkaavat olla vieläkin ihan mitä sattuu, riskillä iskin myös jonkun toisen esikasvattaman ruusupavun yhdelle puolelle telinettä. Nyt mahtuu köynnöksiä, ainakin hetken.

Nyt alkaa olla taas se aika vuodesta, jolloin toivoisin, että kitkeminen olisi maailman suurin intohimoni. Alkukeväällä ehdin jotenkin vielä kitkeä ja se tuntuu ihan mukavalta. Tässä vaiheessa alkukesää kaikki rikkaruohonryökäleet ryöpsähtää ja mukaan ei ehdi.

12 kommenttia:

  1. Hieno teline! Voi että mieki olen monesti miehelle ilmoittanut, että vois tehä jotain vastaavaa, mut ei ole ilmestynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ei pitäisi tuulenpuuskan kaataa telinettä. Olin ja olen kyllä tyytyväinen.

      Poista
  2. Suunnitelmissa olisi myös tuollainen teline teetättää tuolla isännällä tuohon etupihalle vielä tulevalle jonkinlaiselle kärhölle.
    Takapihalle isäntä tekikin kaaren noista harjateräksistä. Viime vuonna istutin niiden juurelle kärhöä ja toinen kärhö ei olekkaan sit lähtenyt kasvamaan. Se oli jalokärhö (jonka nimeä en nyt tietenkään nyt muista)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on harjateräksestä myös mansikoiden yllä kaaret, joihin voi laittaa verkot, jotta linnut eivät syö kaikkea.

      Poista
  3. Kitkeminen ei ole munkaan intohimo, mutta onneksi sitä tehdessä tulee nopeasti kivannäköistä jälkeä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kätensä jäljen näkee helposti. Nyt huomaa kyllä, että kitkentä ei ole ollut ihan ykkösenä mielessä.

      Poista
  4. Se on kaunis! Ihana mies sinulla. Minä ottaisin tuon telineen heti, se on niin upea. Kitkeminen on joskus vähän nihkeää, kannattaa tehdä vasta kun saa kunnon raivonpuuskan. Jos ei, niin eiköhän ne pärjäile siellä kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teline on minustakin nyt todella hyvä. On myös vähän korkeampi kuin kaupassa nähdyt ja ei tuuli paiskaa kumoon.

      Poista
  5. Hyvä idea köynnöstelineeksi. Taitaa olla harjaterästä nuo pystysuorat tangot? Alppikärhö kasvaa tosiaan mahtavaksi ja kietoutuu tehokkaasti tukensa ympärille.
    Kitkeminen ei ole niitä hauskimpia puutarhatehtäviä, mutta palkitsee kyllä ajan kanssa. Mitä enemmän alussa jaksaa ktikeä, sen vähemmän jatkossa on kitkettävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harjaterästä on koko höskä. On tarpeeksi tukeva tuulille, eikä ihan heti lahoa. ;) Jatkuvasti yritän kehittyä kitkemisen välttämisessä. Toisaalta uusien, puhtaaseen multaan tehtyjen penkkien kitkeminen on palkitsevaa, kun myös rikkaruohot erottaa jo pieninä paremmin.

      Poista
  6. Hieno köynnösteline! Pysyy pystyssä monta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt pitäisi pysyä pystyssä. Ihme, että kärhö ei mennyt katki riepotuksessa.

      Poista