tiistai 1. toukokuuta 2018

Vapun puutarha

Vappuaaton kaunis sää meni vain osittain puutarhassa, koska keskityimme vieraiden kanssa hyvin pitkälle ruokailuun. Otin kuvia kuitenkin aurinkoisella säällä.

Osa viime syksyn kevätkurjenmiekoista ovat vasta avautuneet, kun toiset alkavat olla pian jo kukintansa lopuilla. Selvästi on eroja, missä penkissä on lämpimämpää ja missä taas kasvu alkaa hitaasti. Talventähtiä pitää siirtää paikkaan, jossa ne tulevat aikaisemmin esiin. Tai ainakin laittaa uusia talventähtiä kasvamaan ensimmäiseen pälvipaikkaan.


Nyt tulppaanien ja laukkojen kasvu on kovaa. Niiden varjoon alkaa jäädä kaikki pienemmän kasvit, jotka niiden takana kasvavat.

Pinkit sinivuokot ovat olleet nyt yli vuoden tällä paikalla ja nyt ne alkavat vahvistua selvästi. Tähän näitä siirtelin meidän ns nurmikolta, jossa ne jäivät aina jalkojen ja ruohonleikkurin alle.


Skillat alkavat olla kukintavalmiina. Ne tuovat kerralla tuoksua ja ihanaa vehreyttä. Olen pikku hiljaa näitä koettanut siirrellä muuallekin, sillä nämä eivät nyt kasva kovin optimaalisella paikalla. Vähän kerrallaan muistan aina näitä siirrellä.


Eilen ystäväni huomasi ensimmäisen pienin tulppaanin nupun. Itse en edes olisi nuppua huomannut. Kasvaa penkissä, jota tänään olen vasta alkanut siivoamaan ja sen takia menee helposti kaikki vielä ohi. Varovainen saa nyt olla siivotessa. En myöskään ole syksyn istutuksia kirjannut kovin tarkasti, puutarha järjestää nyt kaikenlaisia yllätyksiä. Toisaalta en sitten ehkä osaa kaivata jotain sellaista, jonka talvi on vienyt, kun en edes muista sellaisia kasveja istuttaneeni.


Tänään olen lähinnä kiskonut pois kukkapenkin ja naapurin orapihlaja-aidan välistä vadelmia. Ja kaivanut niiden juurakoita. Ja karsinut niitä piikikkäitä orapihlaja-aidan tursakkeita, joiden piikkien kanssa menee hermot. Nyt ehkä laittaisin tämän kukkapenkin vähän toiseen paikkaan, mutta sitä alkaa olla jo aika vaikea siirtää.


Tiedän taas mitä teen, jos kaipaan liikuntaa, ulkoilua tai ylipäätään puutarhatöitä. Tuon penkin siistiminen on sellaista ikiliikkujan homma.

On siellä paljon kasvejakin tulossa. Tällä hetkellä siellä on uudet ja vanhat vielä sekaisin. Saapahan jollain tavalla lumikellon ja maksaruohon samaan kuvaan.


Mutta myös pionit puskevat esiin, kuten monet muutkin perennat. Kun vain muistaisi, että mitä missäkin pitäisi kasvaa.


Puutarhakartan tekeminen olisi erittäin järkevä teko. Toinen järkevä teko olisi opetella kaikki perennat tuntemaan jo pienestä alusta. Kumpaakaan en usko tekeväni kovinkaan nopeasti. Joten nyt keväällä taas täytyy uudestaan tutustua omiin penkkeihin ja luottaa siihen, että pikkuhiljaa taas asiat muistuu mieleen.

Onneksi tunnen erittäin hyvin voikukan. Niitä sain jo puoli ämpärillistä kitkettyä kivikon seasta ja tuskin tuli olemaan kevään ainoa kitkentä samasta paikasta.

Ihanaa toukokuuta!


16 kommenttia:

  1. Ihana sää tosiaan vappuaattona, kukkasetkin huomasivat sen ja uusia puskee koko ajan maasta. Sinullakin siellä tulput salaa kasvavat:) Ihanan värisiä sinivuokkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulput kasvaa kohisten ja välillä todella salaa. Sinivuokkojen pinkit versiot ovat aika sähäkät.

      Poista
  2. Vappuaattona oli todella kaunis sää, eilen satoikin ihan koko päivän! Orapihlaja-aita on kyllä kauhistus varmaan ja seassa vielä vadelmaa :(

    Supersuloisia nuo pinkit sinivuokot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoitamaton orapihlaja-aita ei ole kiva kaveri. Sillä on nyt jo järeät juurakotkin. Vadelma saisi tosiaan kasvaa muualla kuin siellä seassa. Kesäaikaan tosi lehtien seassa piikkejä.

      Pinkit vuokot ovat aika värikkäät sinisiin verrattuna.

      Poista
  3. Onpa ihanan värisiä sinivuokkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinkit ovat aika sähäkät. Otan niitä aina joskus talteen.

      Poista
  4. Ihania kukkia. Kevät siivous on ihanaa puuhaa vaikka tekemistä kyllä riittää. Uuden kasvun ja ensimmäisten kukkien ihastelu vie välillä vielä enemmän aikaa. Puutarhakartta voisi tosiaan olla hyödyllinen. Lisäksi kylvin monia siemeniä syksyllä suoraan penkkeihin. Niiden kanssa vasta pulassa olenkin, kun ei mitään muistikuvaa mihin ja uusista perennoista ei edes tiedä miltä näyttävät pieninä taimina. Mukavaa alkanutta toukokuuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevätsiivouksesta voi siirtyä suoraan kesäsiivoukseen. Tuo siementen heittely penkkiin on tosiaan haaste. Siksi varmaan halutut siemenet usein laitetaan riviin, sillä rikkaruohot harvoin kasvavat jämpissä järjestyksessä.

      Poista
  5. Ihania sinivuokkoja <3 Voikukkia riittää meilläkin, onneksi ei orapihlajaa ja vatukon puoleinen kukkapenkin reuna älyttiin rajata juuriesteellä. Joka puutarhassa on varmasti omat riesansa, mutta liian helpoksihan se menisi, jos ei minkään kanssa tarvitsisi tapella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joissain paikoissa järeä juurieste on järkevä. Kuten vattupuskien kanssa. Ei puutarhutointi liian helppoa varmaan ole kenellekään. Aina jotain ylimääräistä uhkaa kasvaa puutarhaan.

      Poista
  6. Vadelma on tosi tiukassa siellä missä sen ei pitäisi kasvaa, omalta kasvupaikalta irtoaa liiankin helposti. Tänä vuonna kevätsiivous on myöhässä säiden takia mutta kaipa kaikki on tehty juhannukseen mennessä. Ja ne jää mitä jää.
    Tulppaanit osaa yllättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevätsiivous tosiaan on tänä vuonna eri aikaan. Siivoukselle on kyllä ihan tarvetta. Tänään huomasin rikkaruohojen aloittaneen ihan mukavan kasvun.

      Vadelma toimii juuri noin, kun kuvasit. Rikkaruohona kasvaa tiukasti ja toivottuna vieraana taas saa varoa, ettei niitä kisko irti.

      Poista
  7. Voi, tunnen tuon orapihlaja-aidan alta kitkemisen. Tulevien vuosien agendalla onkin orapihlajien hävitys, että inhoan niiden piikkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niillä on vielä niin sitkeät juurakot, että vanhojen puskien kanssa onkin tekemistä hävittämisessä. Niin piikistä hommaa, että saa olla ihan oikeasti varovainen, ettei satu pahoja haavereita.

      Poista