Lämpö ja kasvu

Muutama päivä pois blogista ja paljon asioita ehtii tapahtua puutarhassa, toki nyt vallitsevan lämmön takia. Ei sen takia, että minä olisi ollut puutarhassa ahkera. Meillä toukokuuhun osuu joka vuosi enemmän tai vähemmän juhlia. Kuluneena viikonloppuna on juhlittu kaksia juhlia. Jos laskee mukaan juhlat, joissa kuopus on viime päivinä vieraillut, nousee luku taas suuremmaksi. Omaan puutarhaan ei silloin ehdi oikein puutarhatöihin. Onneksi on puutarhakierrokset. Ja joskus jopa juhlat omassa helteissä puutarhassa, kuten meillä oli. Kukkivat puut puutarhajuhlien aikana kohottaa minun juhlamieltäni valtavasti. Rusokirsikka ei vielä ole parhaimmillaan, mutta nautin kovasti näistä runsastuvista vaaleanpunaisista kukkasista.

Naapureita ja vieraita ovat ihmetyttäneet hyasinttini puutarhassa. Olen itse niin kovin jo tottunut laittamaan joka syksy hyasintteja, että olen unohtanut, että kaikki muut eivät ole niihin tottuneet tai olleet meillä kylässä juuri hyasinttien kukinta-aikaan.

Olin todella huolissani Päivänpesän Katjalta saadun hämyvuokon tilanteesta. Mutta se tupsahti penkkiin ihan yllättäen ja tuntui olevan samantien kukassa. On pakko laittaa tämä erityiseen paikkaan, koska puutarhassa vaeltavat valkovuokot rynnivät joka paikkaan. Hämyvuokkoa suojelen ja valkovuokkoja ei tarvitse varoa.

Narsissi Obdam kukkii kirsikkapuun juurella runsaana ja röyhelöisenä. Olen tätä monena syksynä melkein tilannut. Nyt onneksi sitä istutin, sillä se on hurmaava. Ei mikään vaatimaton kasvi. Raaskin jopa juhliin poimia tätä muutaman maljakkoonkin.

Keltavuokot olen laittanut suoraan nurmikolle. Tai sammalikolle. Ja seuraksi muutaman kirjopikarililjan. Kirjopikarililjat alkavat kukkia pikkuhiljaa. Nämä avaavat kukkansa ehkä huomenna.

Jossain toisissa paikoissa osa kirjopikarililjoista jo kukkii. Tässä yksi kappale valkotäpläimikän takana. Himalajan esikon istutin itse vasta (vasemmalla), mutta sinikämmen on jo kukassa, vaikka vasta oli puskemassa maan pinnalle. Kuvaan melkein pitäisi kirjoitta, mikä kasvi on mikäkin.

Tulppaanirintamalla nuput pullistuvat, osa jo aukeaa. Varret ovat lyhyempiä kuin joskus joissain lajeissa. Kaikki kosteus maasta on jo haihtunut, joten tulppaanien varret kasva välttämättä yhtä korkeiksi, kuin joinakin vuosina. En kuitenkaan valita.

Keltainen koiranhammas kukkii. Taustana yksi monesta valkovuokkesiintymästä. Täytyy muistaa tarkkailla, että näkyykö valkoisissa koiranhampaissa mitään kukkavarren kaltaista.

Omenapuupenkkini ei oikein ole kaunis aikaisin keväällä. Se herää eloon usein joka vuosi pikkasen muita penkkejä myöhempään. Myöskään maa ei ole kaikissa sen osissa paras mahdollinen, savea on paikoin paranneltu. Osin savea on myös kuorittu pois. Tämä on lähes ainoa penkki, joka ei ole joka suuntaan koholla, vaan osin jopa alamäessä. Tässä sipulikukkien menestyminen ei ole ollenkaan varmaa. Isohelmililjat ovat tässä ensimmäistä vuotta. Taustalla näkyy avautuneita narsisseja. Nämä narsissit ovat edellisen omistajan istuttamia, osa näistä koki joukkokuoleman eräänä takatalvikeväänä.

Varmasti paljon puutarha-asiaa jää taaskin kertomatta ja esittelemättä. Olen kuitenkin nauttinut näistä lämpimistä päivistä. Nyt jo rikkoutuu viime kesän hellepäiväennätykset. Toppavaatteitakin on pesty, ei optimisesti ensi talvea varten, vaan varautuen taas kerran viileään juhannukseen.