Näin keväisin huomaan aina itsestäni tiettyjä puolia, minkä vuoksi en ole ikinä ajatellut puutarhurin työtä itselleni sopivaksi. Ihmettelen näin keväisin myös sitä, että miten minä oikeasti muka luulen olevani edes harrastelija puutarhuri. Parempi nimitys olisikin muka-hortoilija. Minä muka hoidan puutarhaa hortonomin elkein. Enemmän aikaa menee oikeasti kaikkeen ees takas hortoiluun ja haahuiluun ja enemmän sinne viitsisinkö-osastolle.
On ihan hieno huomata kesäkuvista, kuinka elämänlanka on taas kerran voittanut ja uhkaa kuvissa kuristaa liljat ja vähän muutkin kasvit. Energiaa on ottaa kuvia, mutta ei kitkeä.
Tänään vihdoin kylvin siemeniä. Ja totesin ties monetta kertaa, että minä en saa mitään kiksejä mullan hipelöimisestä. En yhtään mitään. Oikein ärsyttävää puuhaa nyhertää sisällä mullan ja purkkien ja siemenien ja jälkikasvun kanssa kylpyhuoneessa, joka muuttuu mutavelliseksi. Ei se ole yhtään kivempaa yksinkään. Myös kesällä käytän mielummin puutarhahanskoja. Multa sormissa, ei mitään positiivista tunnetta.
Nämä kasvit ostettu valmiina taimina pari viikkoa sitten. Voivat hyvin, saivat hyvän alun kaupan valolamppujen alla. Tälläinen määrä olisi ihan sopiva esikasvatukseen.
En myöskään aina oikein jaksa hoivata kasveja. Oli pieni suunnitelma saada viime vuonna ostettu paprika selviämään talven yli, lapsen toiveesta. No, oli se vielä joulukuussa hengissä. En enää muista mihin aikaan se kuoli, mutta.. Se raato töröttää vieläkin ikkunalaudalla, maaliskuussa. Just.
Listaa voi jatkaa kaikesta epätyypillisestä hortoilusta. Kuten pihaa ja kasveja ja puutarhaa hoidetaan silloin kuin huvittaa ja ei ikinä varsinkaan helteellä (paitsi ehkä kastelua).
Ja silti.. Olen tänään taas kylvänyt siemeniä multaan. Minun ei pitänyt järkiperustein laittaa kasvamaan tomaatin tomaattia, koska pihalla ehkä myllätään ja liian vähän tilaa ja.. Silti minulla on kasvamassa viiden (!) eri lajikkeen siemenet. (aiemmin kuvatuissa purkeissa yksi laji lisää.) Joista kaksi lajiketta on kasvihuonetomaatteja. Ja minullahan ei ole kasvihuonetta. Kasvihuoneettomuudelle on myös hyviä syitä laiskuudesta lahopäisyyteen (ja toki arvokas hankintahinta). Arvaatkaapa vain, mikä ajatus on tässä tänään virinnyt. Polttelee ihan kamalasti ajatus siitä kasvihuoneesta. Huoh. Muistuttelen tässä itseäni, että se terassikin on vielä rakentamatta ja niin edelleen.
No, joo. Näillä mennään. Esikasvatustilan kanssa tulen olemaan enemmän kuin pulassa. Sillä eihän hommatut siemenet toki tomaatteihin ja basilikaan lopu. Onhan tuossa pari perennaa ja kurkkua ja mitä nyt sellaista pientä esikasvatusta vaativaa nyt voi hommata silloin, kun ei pidä esikasvattaa yhtään mitään. Ainakaan sisätiloissa.
Ulkotiloissa siementen kasvatusta kokeilin viime kesänä ja se oli ihan hyvä ajatus. Eri asia on, että onko niistä tänä vuonna mikään hengissä. Kunhan taas muistelen, että mihin ne taimet istuttelin.
Lahopää hortoilija täällä myös kyselee, että oletteko kasvatelleet sinivaleunikkoa siemenestä? Kun ohjeessa lukee, että pitää hapahkosta maasta, niin minkälaisesta multaseoksesta olette saaneet hyviä tuloksia? Täällä arvon kylvömullan, rodomullan tai niiden sekoituksen välillä.
Olen ihan toivoton tapaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti