Hektisyyden keskellä

Aloitin keskiviikkona yhden postauksen, mutta en vain ehtinyt tehdä sitä loppuun, aurinkoiset kuvat lähinnä ovat tiistailta ja keskiviikolta ja kosteat kuvat tältä päivältä. Pari muutakin puutarhabloggaaja on valitellut ajan puutteesta. Koska lumet pysyivät niin kauan maassa, on vähän kasautunut toukokuulle hommia ja kasveilla on kasvussa kirimistä. Meillä alkoi eilen kaivattu sade. Olen laittanut pihassa nyt eniten kuntoon kasvimaata. Se alkaa olla kohta kunnossa. Polkua sinne vielä täytyy kanttailla ja kitkeä. Samoin lammikon yksi reuna pitää vielä ehostaa. Sitten voisin alkaa vähäksi aikaa keskittymään juhlajärjestelyihin sisätiloissa. 

Hiidenkiven puutarhan Minna pyysi aiemmin keväällä arvailemaan kevään kukkijoita. Veikkasin valkoisten kirjopikarililjojen kukkivan 17.5. Ensimmäinen näistä aloitti kukkimisen viikkoa myöhemmin ti 24.5 uudessa penkissä, johon istutin uusia kirjopikarilaliljan sipuleita viime syksynä. Pari oli valkoista. Muualla kirjopikarilaliljat sitten kukkivat ke 25.5. Tänään olisi voinut olla kukassa ekat valkoiset Clearwater-tulppaanit, joiden toivoin aloittavan kukinnan 2.6. Tänään on satanut vettä vielä tihutellen, joten tulppaani ei ole ollut vielä auki. En muistanut, että olin syksyllä siirtänyt tuota vaalean lilaa esikkoa myös tähän penkkiin. Yllättelen välillä kasvisiirroilla itseäni. 

Lokakuussa uudistin yhtä kukkapenkkiä etupihalta ja pelkäsin, miten siinä olleiden kasvien käy. Näyttää penkki olevan ihan tupaten täynnä, yhä. Silti esim. helminukkajäkkärän juuria lähti pois järkky määrä. Ja nyt täytyisi muistaa vahtia, että onko siellä sitä lisää. Viime hetkillä lisäsin tuonne penkkiin lokakuussa Pink Imperssion tulppaaneja, kun niiden piti olla pinkkejä. Minusta ne ovat auringossa avautuneena enemmän lohenpunaisia ja sen takia riitelevät mielestäni noiden pinkkien hyasinttien ja liljan eri sävyjen kanssa. Olisi siis pitänyt vain laittaa vaikka selkeän pinkin hempeää Angeliqueta, mutta alesta saa sen mitä saa. Moni pionin juurakko hajoili siirrettäessä. Laitoin niitä kuitenkin takaisin tuonne penkkiin ja tuurilla paääsen jossain vaiheessa niitä jakopaloja jakamaan muualle penkkeihin tai muille. 

Syksyllä taisin viedä jotain avokompostiin tuosta penkistä, sillä sieltä ponnisti esiin yksi pionin pieni alku. Talon vierellä taas on aiemmin kasvanut lähinnä rikkaruohoista juolavehnää ja voikukkaa. Nyt siellä oli akileijan siementaimien lisäksi myös kuunliljan siementaimi. Pari metrin päässä kuunlilja on saanut tehdä rauhassa kukintoihinsa siemenet. Ehkä näistä jo tiedän, että nyt on tullut tarpeeksi kauan harrastettuja perennoja. Perennat yllättävät. Mutta kallein yllättäjä on ollut tänä vuonna jouluruusu Anna's Red, jonka ostin aika kalliilla viime vuonna. Luulin, että se on kuollut. En löytänyt sitä mistään, kun en oikein edes ollut varma, missä se on olisi pitänyt olla. Siirsin yhdestä vähän kuivasta penkistä viime vuonna pois sormivaleangervot. Ja luulin, että yksi on sinne vielä jäänyt, kun joku töröttäjä sieltä samasta paikasta nousi. Töröttäjä sitten avautui ja paljastuikin kadonneen jouluruusun lehdeksi. Olen todella iloisesti yllättynyt. Sen erottaa tuosta lehden kuvioinnista, on tuollainen marmoroitu. (Kallein menetys oli omenapuu, jonka jänikset sitten kalusivat aivan ympäri.)

Lammikon parempi reuna on nyt kovasti kukassa. Kukkimattomana, mutta nuppua tehden, on tuolla viime vuoden ostos ojakellukka Mai Tai. Sen jaoin syksyllä kolmeen osaan. Onneksi ne kaksi muuta osaa ovat hengissä, sillä ne varmaan siirrän lammikon toiselle puolelle, koska se kamalaan reunaan haluan nopeasti täytettä, eikä ole aikaa nyt etsiä kostean paikan kasveja taimistoilta. Saniaiset avaavat rulliaan, esikot kukkivat, imiköissä käy kuhina. Olen iloinen, että tuli kaivettua lammikko ja varsinkin siitä, että sen ympärille voi ihan vaivihkaa tehdä kukkapenkkejä. Toissa syksynä istutin nuo narsissit ja tulppaanit tosi tiheästi, kun alkoi paikat loppua ja piti saada penkkiin täytettä. Ajattelin, että jommat kummat tulevat taantumaan. Eivät taantuneet, ainakaan heti. 

Lammikko on nyt täynnä vettä yli vuorokauden sateen jälkeen. Toisin kuin yläkuvassa. Tulppaanien (exotic Amperor ja narssien Obdam) takaa yläkuvassa näkyy hivenen mustaa putkea, jotka myöten lammikko täyttyy neljäsosakaton ylivuotovesistä. Lammesta saa sitten aika helposti kasvimaan kasteluvesiä tiettyyn rajaan asti. Raja menee siinä, että lammikko ei vallan tyhjene. Sen pohjalla on lumme, jota en ole vielä kaivanut esiin, koska en ole lammikkoakaan tyhjentänyt. Jos lammikko ei ole kamalan yököttävä, en tyhjennekään sitä tulevan viikon sisään. Alempi kuva on otettu tänään, sateen jälkeen pienessä tihkusateessa.

Minusta tuntuu, että puutarhasta olisi niin älyttömän paljon kaikkea kerrottavaa ja kuvattavaakin, että nyt ei perässä pysy. saati ole aikaa kaikkea kertoa. Joten loppuun muutamia lähikuvia vielä aurinkoisesta säästä. Tykkään todella paljon Woodstock-hyasintin väristä. Niitä olen lisäillyt varmaan kolmeen eri penkkiin. Sopivat niin hyvin monien kasvien kanssa ja jokin siinä värissä vain sytyttää. Tässä  palloesikoiden ja sinisten helmihyasinttien kanssa.

Kerrankin ei haitannut, että taas tässä alapenkissä (yläkuva yläpenkistä, koska alakuvan taustalla oleva muuri on näiden välinen korkeusero) on Exotic Emperor-tulppaanit jääneet hivenen matalaksi. Sopii hyvin palloesikoisen ja tuon (mahdollisesti) Lewisia Pink Raspberryn kanssa. Varsinkin iltavalossa.

Minulla on muuten yksi tosi iso vaalea jouluruusu. En tajua, miten se on onnistunutkin kasvamaan niin suureksi. Oletteko uskaltaneet jakaa jouluruusuja? Voiko niitä ylipäätään jakaa? Jouluruusu alkaa lähennellä taustalla kasvun alottaneita kimiköitä. 

Huomenna suuntaan taas pikkasen tuonne puutarhan suuntaan. Ainakin hetkeksi.