Tänä vuonna kasvit ovat korkeita. Toisessa köynnöstuessa kasvaa sekaisin erilaisia kärhöjä, joita on ostettu muutama kesä sitten eurolla/kärhöraasku. Silloin istutin samaiseen tukeen myös kurjenpolvi Orionin ja toisen rentokasvuisen jalokurjenpolven Patrician.
Nyt katselin, että Orionin korkeimmat varret ovat noin kahden metrin korkeudessa, vaikka korkeimmalla olevat kukat ovatkin noin 1m70cm korkeudessa tällä hetkellä. Kärhöt vasta tekevät nuppujaan tuolla, vaikka toisaalla osa kärhöistä jo kukkiikin.
Tuossa ylhäällä olevassa kuvassa on nyt jo aika ahdasta. Siellä kasvaa erilaisia keijunkukkia. Yksi näytti olevan vähän huonossa hapessa mahdollisesti allaan olevan muurahaispesän takia. Siellä on komeamaksaruohoja, keltavaleunikkoa (liikaa), valkoisia syysleimuja (kukkivat myöhemmin), pari sormustinkukkaa, pionia, tarhapäivänliljaa, yksirunkoinen ja jänisten useaan kertaan parturoitu suklaakirsikka ja angervoja ja valkoista harjaneilikkaa sekä ketoneilikoita. Ja ai niin, ahtaalla oleva tähkäesikko ja punatähkääkin tuolla kasvaa.
Tuo penkki on syvä ja pitkä ja joihinkin osiin on tulossa jotain muutoksia, jotta kasveilla olisi vähän enemmän tilaa.
Monien puutarhoissa sormustinkukat viihtyvät hyvin. Minulla ne vasta alkavat kotiutua. En ole ikinä jaksanut näitä esikasvattaa, mutta olen useammankin pussillisen siemeniä ripotellut kukkapenkkeihin. Kunnes luovutin. Nyt onneksi tämä kaunotar kukkii, sillä näiden siemeniäkin on useampana vuonna tullut toiveikkaasti heiteltyä penkkeihin. En ole enää varma, onko tämä Pam'sSplit vai jokin muu vastaavan värinen.
Nyt on todella paljon puutarhaan liittyviä asioita mielessä. Minulle sopii puutarhahommiin nämä vähän viileämmät säät, vaikka en soisikaan, että öisin on niin viileää ja muutenkin saisi nyt heinäkuussa olla vähän enemmän lämpöä.
Koko kesän piilossa ollut puutarhaenergia tuntuu nyt olevan päällä ja ilmojen puolesta tuntuu jo elokuulta. Joudun siis koko ajan malttamaan mieltäni, että ryhdy nyt kovin suuriin kasvien siirtoihin, vaikka mieli tekisi ihan kamalasti. Yritän nyt keskittyä monien kohtien raivaamisiin ja kitkentään, sillä sitä lajia riittää aika lailla.
Minulla on aivan samoja tuntemuksia, mieli teksi siirrellä kasveja ja työinto puutarhassa on huipussaan - ja minä kun niin rakastan lämpöä ja aurinkoa! Mutta kasvit jaksavat kukkia pidempään, niillekin, useimmille nämä viileät ilmat ovat mieleen. Tähtiputki on minunkin uusi suosikkini!
VastaaPoistaPuutarhainto on kyllä oikein mukava into. Ja meillä jo aika tarpeen, sillä moni paikka on aika villissä kunnossa. Onneksi kuitenkin innokkuudella jaksaa tehdä myös niitä ei niin kivoja hommia.
PoistaBeautiful flowers, I especially loved the last.
VastaaPoistaHave a nice weekend
Greetings
Maria
Thank You, Maria. Last one is Digitalis.
PoistaMinähän jo retkahdin jakamaan kurjenpolvia ja Grönlanninhanhikkia. En vain malttanut odottaa ja nyt onkin ihan kuumat ilmat.
VastaaPoistaOlen minäkin jakanut usein kasveja epäsopiviin aikoihin. Joskus on tullut menetyksiä. Usein onneksi olen muistanut kastella tarpeeksi.
PoistaArvaa vaan, mitenkä minunkin sormiani syyhyttäisi siirrellä pian kukkivia syysleimuja, jaloangervoja ja kuunliljoja sekä jakaa vähän sitä sun tätä. Kun on näin koleaa, ei meinaa millään pysyä mielessä, että on vasta heinäkuu ja paras siirto- ja jakoaika vasta tulossa. En kuitenkaan muistaisi kastella tarpeeksi paljoa ja sitten kävisi köpelösti kun helteet taas alkavat. Toiveikkaana siis odotan niitä lämpimämpiä säitä. Todella kauniin värinen sormustinkukka. On kurjenpolvella kokoa, jos parin metrin korkeudessa huitelee! Mikäpäs siinä kärhöjen kanssa kiipeillessä :D Mukavaa lauantai-iltaa!
VastaaPoistaKummasti lapio vain meinaa iskeä kohti jaettavia paakkuja. Ja joutuu vähän vielä malttamaan. Olen myös toiveikas, että lämpö palaa.
PoistaMinä olen joitain jakanut ja siirtänyt tästä kuivuudesta huolimatta, kestävät tai eivät. Vettä on saanut kantaa selkä vääränä. Tänään piti sataa mutta toistaiseksi ei ole tullut pisaraakaan. Minulla on tuo 'Patricia' kurjenpolvi enkä ostaessa tajunnut mikä retkottaja se on.
VastaaPoistaPatricia tosiaan tarvitsee tukea, jos ei halua, että se vie hurjan määrän tilaa levitessään ympäriinsä kukkapenkissä.
PoistaMinäkin olen jotain siirtänyt tai jakanut, mutta olen yrittänyt malttaa loppujen kanssa mieleni. Uusissa istutuksissa ja hyötykasveissa on jo kasteltavaa.