torstai 6. heinäkuuta 2017

Poks

Sanoi ensimmäinen avautunut kiinanpioni etupihan lämpimimmässä penkissä. Tai siis ei sanonut, eikä poksahtanut. Avautui hitaasti ja varovaisesti. Sateiden lomassa. Tuulessa ja viileydessä. Sellainen on tänä vuonna heinäkuun alku.


Lajikenimeä ei ole tiedossa. Tämä on jakotaimi mieheni veljen pihasta, jossa hänen vaimonsa ja anoppinsa kaivoi näitä ylös, kun tekivät vain lehtiä. Lannoittivat ja nostivat oikeaan korkeuteen. Tuoksu on ruusuinen tällä pionilla. Jos joku osaa arvailla lajiketta, olisi hauska tietää.

Vieressä kasvaa mm. hajulaukka. Joillakin kasveilla alkaa olla ahdasta.


Niiden seurana kasvaa mm. tällainen akileija, jolla on väritys hempeän vastavärinen. Ei ole minun suosikkivärejä, mutta kasvakoot.


Puutarhassa kukkii joissain penkeissä enemmän ja joissain vähemmän. Nuppuvaihe on ajoittain tuskastuttavan pitkä. Eilen ja tänään podin jo vähän sellaista Plääh-oloa. Eli oma puutarha kyllästyttää ja se on niin jo nähty. Ei mitään nähtävää. Ei kommentoitavaa. Mutta sitten meillä kävi koputtelemassa pari eksynyttä ihmistä (isoäiti ja lapsenlapsi) ja saattelin heidät oikealle reitille takapihan kautta. Päiväni piristys oli tämän isoäidin spontaani: "Onpa kaunis puutarha täällä."


Sinivaleunikoista kyllä ilahdun ihan joka päivä.


Vaikka yksi kukka ei ole kovin pitkäikäinen, on yhdessä varressa aina useampi nuppu.


Olen ollut tosi huono kurjenmiekkojen kasvattamisessa. Tämän olen nyt saanut kukkimaan. Kasvatin tätä liian syvässä. Enkä enää muista, mistä penkistä olen tätä siirtänyt. Joten muistiinpanojen etsiminen tämän nimen löytämiseksi voi olla hieman aikaa vievää hommaa. Taustalla kukkii keltavaleunikot.


Tähkäesikot ovat nyt vielä paremmin avautuneet. Ne ovat kyllä monessa paikassa väriläikkiä. Niin erikoinen tuo väritys. Pian aloittavat kukinnan taustalla näkyvät neilikat, sitten vasta väriä riittääkin. Punatähkäkin virittelee nuppua, vaikka näistä pari on ollut hyvin syötyjä. Ovat oikein pienten lehtokotiloiden aamu- ja iltapalalistalla.


Omenapuupenkki alkaa olla kovin sinisen ja liilan sävyissä. Sinne tulee kohta vähän muitakin sävyjä. Huomasin juuri, että minulle on vähän liikaa, jos ihan kaikki kasvit vierekkäin ovat samaa sävyä. Pitää olla vähän jotain, mikä sitä harmoniaa rikkoo, jotta kasvit erottaa toisistaan. Tässä kuvassa esimerkki siitä, että jotain eri väriä saisi olla välissä.


Nämä kylmät ja viileät ilmat alkavat käydä kohta kukkaron päälle. Onneksi sentään osa löydöistä ovat olleet kirppikseltä (aurinkotuoli, hah) tai alesta. Viikonlopun avoimien ruusuloisto teki kyllä sen, että pian alettava ryteikön raivaukseen, sillä en voinut olla ostamatta ruusua, joka oli koristeltu alennuslapulla. Siksi viileät ilmat käyvät kukkarolle, koska silloin minun tulee käytyä enemmän sisätiloissa (taimimyymälät lasketaan sisätiloiksi). Tämän Tove Jansson (maksoi siis 6e) takia joudun raivaamaan pienen ryteikön. Onpa joku syy nyt ryhtyä hommaan, jota olen menestyksekkäästi vältellyt tässä pari vuotta. Ehkä raivaan ensin vain ruusun mentävän aukon.


Oletteko huomanneet, että tuo puutarha on jonkinlainen ikiliikuttaja? Vaikka olisi kyllästynyt koko hommaan, löytää itsensä kiskomassa tai repimässä tai vähintään kastelemasta tai kitkemästä tai tekemästä listoja mielessä, että mitä kaikkea voisi tehdäkään.

20 kommenttia:

  1. Samaa mieltä, kontrastia pitää olla, jos istutuksen kaikki kasvit on samaa sävyä on vaikutus vähän tylsä. Minulla on tällä hetkellä se tilanne että avoimiin tuli tehtyä pihassa niin paljon etten oikein tiedä mihin ryhtyä. Mutta huomisen kauppareissun taidan suunnata Prismaan edullisten taimien perässä, kiitos vinkistä! Tove Jansson on hieno ruusu, pensas tuuheutuu minulla aika hitaasti, en tiedä onko ominaisuus vain vain minulla tapahtuva ilmiö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä oli ruusuja alessa. En enää muista, oliko muita alennuksia, koska yritin osin myös hillitä itseäni.

      Sinulla on nyt kyllä puutarha niin hyvässä ja kauniissa kunnossa, että siellä ei tarvitsekaan ahertaa. Voi viettää ihailukierroksilla aikaa.

      Minulla ei ole onneksi kovin hoppu näiden ruusujen kanssa. Enemmän teettää työtä pitää niiden ympäristö kunnossa, ettei taas tapahdu uutta ryteköitymistä.

      Poista
  2. Onko tuossa pionissasi kukan keskellä keltaiset heteet? Muistuttaa olemukseltaan ja väriltään suuresti Paeonia x festiva 'Rubra Plenaa'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole keltaisia heteitä. Kävin juuri sorkkimassa sitä pionia. Kokeilen vielä muokata tuota tekstiä (lisätä kuvan), mutta blogger nyt hidastelee.

      Poista
  3. Kaunista! Ihania kukkia! Juu, liikuttava olisi...

    VastaaPoista
  4. Sinulla on niin kaunista kukintaa puutarhassasi. Pioni on niin kaunis ja akileiassasi on kaunis väri. - Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pionien kukinta on yksi huippuhetkistä. Onneksi kaikki pionit eivät kuki samaan aikaan.

      Poista
  5. Pionit ovat ihania, minulla lienee samanlaisia kiinanpioneita pihallani, jotain vanhaa lajiketta, nimistä ei tietoa.. sinuvaleunikkoja ihailen muiden kuvista!Totta on, että oma piha alkaa joskus kyllästyttää silmää, mutta muiden silmissä se yllättäen onkin ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omassa puutarhassa on hyviä ja huonoja puolia. Välillä näkee ne molemmat.

      Noissa kiinanpioneissa keskusta vaalenee vanhetessaan.

      Poista
  6. Upea pioni poksahti. Hieno väritys tuossa tähkäesikossa. Edullisen ruusulöydön teit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut paha hinta ruusulle.
      Tähkäesikko on vähän raju väritykseltään.

      Poista
  7. Pionit on ihania!!!! Vaikka väri ei ole mieleinen, niin tuollainen kerrattu pioni on silti upea!!!!

    Minä odotan mielenkiinnolla omaa sinivaleunikkoani, joka jo varovaisesti availee nuppuaan. Vaan eipä näytä siniseltä, vaan violetilta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh. Violetti sinivaleunikkokin olisi hieno. Jotkit nuput ovat välillä vähän violetteja noissa sinisissäkin.
      Pionit ovat upeita.

      Poista
    2. Sinulla oli esittelyssä kaksi harvemmin menestyvää kasvia. Sinivaleunikko ja tähkäesikko. Miten olet onnistunut. Missä,minkälaisessa paikassa ne kasvaa sinulla. Ja kyllä isoäiti oli oikeassa ja lapsen suusta se totuus kuullaan, näin sanoo sanontakin.

      Poista
    3. Sinivaleunikko kasvaa puolivarjossa. Ei siis koko päivää varjoa, mutta suoraa aurinkoakaan ei ole montaa tuntia päivässä. Sinivaleunikko on matalassa multaisessa kohopenkissä (en ole kalkinnut tuota pitkään aikaan ja meillä on hapan maa), jonka alla on märkä savimaa. Toukokuu oli niin sateeton, että vähän jo pelkäsin, että kuivuuko maa liikaa. Mutta ei näköjään.

      Tähkäesikko kasvaa korkeamassa kohtaa kohopenkkiä ja sen alla on multaisempi savimaa, joka on jo kuivempaa. Ostomullan sekaan on laitettu omaa kompostimultaa. On aurinkoisempi paikka kuin sinivaleunikolla, mutta ei koko päivän aurinkoa (meidän koko tontilla ei ole koko päivän paahdetta). Molempien lähellä on kohopenkkiä reunustavia liuskekiviä, jotka saattavat kerätä kesällä lämpöä. En tiedä, onko tämä vain sattumaa, mutta noiden paikkaa en uskalla siirtää.

      Sinivaleunikko ei kasvanut minulla kuivemmassa puolivarjossa. Sielläkin sitä kokeilin.

      Poista
  8. Isoäiti oli aivan oikeassa! Onpa ihana ruusulöytö, kaunis Tove. Kyllä kannattaa raivata. Ja aurinkotuoli kuulostaa hauskalta, vilauta meille? Onneksi upeat pionisi kukkivat! Onko muuten tänä vuonna vähemmän lehtokotiloita? Minusta näyttäisi olevan hieman vähemmän. Ajattelin, että johtuisi myöhäisistä pakkasista. Onpa jännän näköinen tuo tähkäesikko! Erikoisuus. Kivituhka(?)käytävä on muuten todella hieno. Voi kun lämpenisi taas uudelleen, paleltaa niin...kauniita kesäpäiviä puutarhaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy ottaa kuva aurinkotuolista, kunhan se pääsee taas oikeuksiinsa (nyt sataa vettä). Lehtokotiloiden kanssa luulin selviäväni alkukevään ajan ilman Ferramolia, mutta en sitten selvinnytkään. En osaa arvioida, onko niitä enemmän tai vähemmän, koska joka vuosi saan niiden kanssa hermoromahduksen.

      Tähkäesikko on raju. Ei väritykseltään mikään tavanomainen. Koska se on herkkä tapaus, pidän sen puutarhassa, vaikka se ei oikein minkään kanssa sovikaan yhteen.

      Käytävä on kivituhkaa ja tuo pihaan vähän ryhtiä. Sen takia jaksaakin sitä kitkeä.

      Lämpöä saisi tulla nyt pari viikkoa putkeen, vähän korvaukseksi näistä viileyksistä.

      Poista