lauantai 29. heinäkuuta 2017

Kiitollisuushaaste

Sain kiitollisuushaasteen Rikkaruohoelämää-blogista. Kiitos Between.

Harvinainen postaus, jota kirjoitan pitkin viikkoa. Tällä laholla päällä muuten saattaisin mennä sekaisin päivistä.

Sunnuntaina tein uudelle ruusulle paikkaa ja vierellä tuoksui sekä Valamon ruusu että kirjoapteekkarin ruusu ja välillä kuuntelin, miten kimalaiset pörisivät. Tein hommia ilman suurta kiireen tuntua.

Rosa Mundi eli kirjoapteekkarinruusu
Maanantaina töistä kävellessä kotiin usein näen osan näistä näkymistä. Niitä arvostaa, sillä ehtii kiireessäkin nähdä kukintaa.

Kuvassa kahdesta eri penkistä matalia kasveja.
Vihdoin tälläkin pihalla on sormustinkukkia.

Tiistaina tulin töistä kävellen tyhjään kotiin. Ei ollut kiirettä mihinkään tai tekemään mitään (usein on kiire ruokaa tekemään). Istuin puutarhassa ja nautin siitä, että sisälle ei ole vielä mikään kiire. On aikaa tuijotella jopa huvittavia kasveja. Tämä sormustinkukka yrittää kasvaa rusotuomipihlajan oksiston sisällä.


Keskiviikkoiltana ihailin valon leikkiä. Kiitollinen siitä, että pystyy pysähtymään kauniiden asioiden ääreen. Koreantörmäkukka myös houkuttelee mukavasti kimalaisia.


Valo osui myös hyvin punaiseen isotähtiputkeen.


Torstaina ymmärsin, kuinka paljon nykysin minulle jää asioita muistiin. Sen lisäksi, että tunnistan nykyisin suuren määrän kasveja entiseen verrattuna, muistan mm sääoloja monilta vuosilta. Puutarha tukee muistiani. Nämä kesäesikot on ostettu viime vuonna melko kylmällä ilmalla Lappeenrannasta Tirilän puutarhassa, jota ennen olimme nähneet Sadun ihanan puutarhan bloggaajatapahtumassa.


Perjantaina toin sisään yhden viimeisistä pioneista. Leikkokukkien kohdalla iskee minulla aina piheys, mikä taas ei koske perennojen ostamista. Olen kiitollinen omasta kukkakaupasta kesäisin, vaikka sieltä nappaankin sisään usein vain pieniä määriä kukkia.


Lauantaina olen kiitollinen siitä, että oma puutarha ei katoa mihinkään, vaikka siellä ei joka päivä oikein ehtisi mitään tehdäkään. Olen kiitollinen myös pienestä sadosta, vaikka säiden puolesta ei tämä kesä nyt ole mikään hyötyviljelijän unelma.


Haastaa saa kolme tai enemmän.

Tämän haasteen voi ottaa kuka tahansa. Haasteet vain tuppaavat loppumaan vapaavalintaiseen haasteen nappaamiseen, joten haastan jopa 5 blogia:

Kukkaiselämän Satu
Autuaan Olon Cheri
Pikkuisen Puutarhan Sametti Hortensia
Saaripalstan Saila
Anun puutarhasta Pionin

Haaste siis tässä:

Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja-haasteen säännöt:

Pidä puutarha-aiheista kiitollisuuspäiväkirjaa 7 päivän ajan ja tee siitä postaus. Kerro postauksessasi kuka sinut haastoi, ja haasta kolme tai useampia puutarhaihmisiä mukaan haasteeseen.

27 kommenttia:

  1. Kiitos kivasta haasteesta. Puutarha tarjoaa paljon kiitollisuuden aiheita.
    Nyt et todennäköisesti pääse enää koskaan eroon sormustinkukasta, mutta kukapa siitä eroon haluaisikaan. Se kuuluu jokaiseen puutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti en pääse eroon sormustinkukasta. Kiitollisuuden linssien läpi puutarhan katsominen tekee hyvää. Helposti muuten näkee epäkiitolliset asiat.

      Poista
  2. Tämähän onkin mukava, en tajunnut, että on seitsemän päivää. Tosi kiva, osallistun ilman muuta, kiitos!
    Ihania nuo mainitsemasi asiat, kiireettömyys on hieno juttu. Ja oma aika, aika ajatella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikko menee aika nopeasti, vaikka ensin ajattelin, että en mitään keksi joka päivä. Kiirettömyyden tunne (vaikka hetken) tekee selvää latautumista minulle.

      Poista
  3. Hienosti otit vastaan tämän haasteen, kiitos! Sanaristikoiden tekemisen ja sudokun pelaamisen sanotaan edistävän muistia ja torjuvan muistisairauksia. Minusta tuntuu, että puutarhakasvien nimien mieleenpainaminen ja ylipäätään puutarhasta nauttiminen ajaa saman asian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Latinankieleisten nimien muistaminen vaatii minulta jo todella paljon ponnistelua ja toistoa. Toisaalta se auttaa aika paljon, kun niitä alkaa tunnistamaan.

      Kiitos haasteesta!

      Poista
  4. Ihana ajatus, ettei Puutarha katoa mihinkään, vaikka ei ehtisi tehdä kaikkia hommia, tai kiertää aina koko ympyrää. Kiitollisuusaiheita löytää aina kun vain käyttää aikaa ajattelemiseen. Ihana haaste ja postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveellistä välillä miettiä aaioita positiivisen kautta. Varsinkin silloin, kun asioiden edistämiseksi ei voi juuri mitään tehdä.

      Poista
  5. Kiitollisuuvelle ois niin paljon aihetta! Jokapäivä ja puutarhassakin aina kun uus kukka aukivaa tai syötävät kasvaa ja tomatit kypsyy. Ajattelemista antava postaus!

    VastaaPoista
  6. Kiitos, haaste otettu vastaan:)
    Munkin täytyy varmaan kirjoittaa kiitollisuuspostausta joka päivä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että otit vastaan. Kummasti menee viikossa päivät vähän sekaisin, jos ei heti kirjoita ylös. Ja sitten taas jotkin päivät tallentuvat mieleen pitkäksi aikaa.

      Poista
  7. Voi kiitos uskollinen ystäväni, ihanaa kun annoit tämän minulle :)! Tosin nyt kun luin vastauksesi haasteeseen niin tuntuu, että ne olivat täydelliset! En itse pysty keksimään mitään järkevää. Onko tuo ihana hopea kasvi hopeamarunaa? Sinulla on niin kaunista, ruusu on ylisöpö. Itse tarvitsisin juuri tuollaisia kiireettömiä iltoja voidakseni hyvin..niitä ei vaan koskaan ole, kun on lapset. Siksi inhoan arkea aika paljon. Miten sait sormustimet viihtymään? Minä olen yrittänyt ainakin neljä kertaa jo kylvää siemeniä ja istuttaa niitä, mutta eivät vain viihdy ja jonkin ajan päästä katoavat. Missä lie vika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä vastaukset olivat aika hetkessä syntyneitä, kun päätin katsoa positiivisten lasien läpi. Ja tietoisesti unohdin muiden vastauksia. Lasten kasvaminen tuo ajoittain niitä kiireettömyyden tunteita ja hetkiä. (Se hetki on joskus aika lyhyt, joskus jopa pidempikin.) Monta vuotta olenkin juossut joka paikkaa ja laskenut arkisin, monta koneellista pyykkiä ehtii pestä ennen nukkumaanmenoa. Nyt välillä koko porukka on omilla teillään tai kavereiden kanssa meillä. Jos meillä on lapsille kaverit, minua ei juuri kaivata. Teini-ikäiset varsinkaan. Toisaalta teini-ikäisen kanssa on taas mukavia yhteisiäkin juttuja, jotka myös vaativat aikaa.

      Olen jo parina vuonna ripotellut sormustinkukan siemeniä, kun en ole siemenkasvatuksissa onnistunut. Ja vain pari kukkii silti. Ei ne kaikkialla vaan kukoista. Taas menossa uusi pussillinen pariin penkkiin.

      Poista
  8. Kiva postaus! Minulla on tuo sama esikko samasta paikasta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kesäesikko-ostos. Ja kiva, kun se on molemmilla hengissä.

      Poista
  9. Tätä haastetta on mukava lukea. "Oma kukkakauppa" - osuva huomio :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että oli mukava lukea. Oma kukkakauppa on auki, jos raaskii sieltä mitään poimia.

      Poista
  10. Tämä onkin hyvä haaste, puutarhasta löytyy niin paljon kiitollisuuden aiheita. Siellä kukkii kauniisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha on monenlainen pankki. Myös positiivisuuspankki

      Poista
  11. Oli kiva lukea sinun ajatuksiasi haasteesta.

    VastaaPoista
  12. Kiva haaste joka pistää samalla ajattelemaan ja pohtimaan puutarhaharrastuksen parhaita puolia. Poikkesin tänne uudestaan lueskelemaan vanhempia tekstejä kun en aiemmin ehtinyt. Täältä löytyy niin paljon kiinnostavaa joten tänne jäin :-) Terkuin Katja https://paleredrose.blogspot.fi Tervetuloa visiitille!

    VastaaPoista