torstai 16. huhtikuuta 2015

Tunnelmasta toiseen

Eilen illalla ehdin vähän nauttia auringosta pihalla. Kasvitkin kääntyivät viimeisten säteiden puoleen. Olisin ollut oikein rentoutunut näissä maisemissa, ellei esikoiseni sisäinen kello olisi ollut ihan väärässä ajassa, puhelin äänettömällä ja itselle jo aikamoinen huoli. Onneksi verkosto toimii ja lapsen sai kaverin kautta kiinni.


Esikoinen tajusi itsekin, että joku ollut huolissaan, kun puhelimessa oli parikymmentä puhelua. Ei saanut saarnaa. Samalla viikolla sama kävi kuopukselle. Kuopus oli onneksi vain puoli tuntia myöhässä, luuli kyllä olevansa ajoissa. Esikoisen sisäinen kello heitti yli kaksi tuntia. Valoisan ajan huono puoli, lapsilla kestää tottua siihen, että valoisasta ajasta huolimatta kotiintuloajat ovat olemassa.

Ehdin kuitenkin ilahtua juuri avautuneista kevätkurjenmiekoista Katharine Hodgkineista. Harmittelin kylläkin, miksi en istuttanut niitä voimakkaamman värisiä tavallisempia, koska ajattelin hempeämpien pastillien olevan itselleni liian valjuja.



Onneksi olin väärässä. Kyllä nämä(kin) ovat ihania. Toki lisääkin voisi olla kaikenlaisia kevätkurjenmiekkoja. Teen nyt jo muistiinpanoja ensi syksyä varten kaikesta siitä, mitä nyt kaipaan enemmän. (Lista alkaa olla pitkähkö.)

Kun esikoinen oli eilen löytynyt, ehdin vielä vähän fiilistellä eilen aurinkoisissa tunnelmissa.


Ja huomata, että ihan aikaisimmat krookukset ja ihan aikaisimmat puistolumikellot alkavat olla pian kukikkaan tiensä päässä tältä keväältä. Onneksi krookuksia ja lumikelloja riittää vielä. Aikaisia ja myöhäisiä, auringossa ja vähän varjoisammassa. Saan nauttia kauemmin kukkivista.



Tänään tunnelmat pihalla olivatkin pikkaisen toisenlaiset. Lapsilla säilyi ajantaju, mutta silti meinasi järkytys iskeä.



Onneksi tuo lumi suli pois. Ei tarvitse vielä tehdä reklamaatiota keväästä.

6 kommenttia:

  1. Voi järkytys!! Onneksi suli pois.
    Kannattaa tosiaan istuttaa tavallisiakin kevätkurjenmiekkoja, koska tuo Katharine Hodgkin on vähän niitä aikaisempi, niin saa kätevästi vähän pidennettyä niiden kukintakautta, kun toiset aloittaa, kun yhdet lopettaa.
    Onneksi lapset löytyivät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamulla oli uusi valkoinen järkytys. Kukkiva kevät on niin tärkeä, onneksi on paljon kaikkia lajeja, jotka kukkivat aikaisin ja myös sitten vähän myöhemmin.

      Poista
  2. On se huoli lapsista, vaikka sitten olisivatkin "isoja", ei se vähene :)
    Mulla kukki nyt ekaa kertaa niitä tavallisia kevätkurjenmiekkoja ja aattelin just että miksiköhän en hankkinut noita Katharine H...ja on ne vaan niin upeita.Mulle oli yllätys miten aikasin ne nousevat, aikasemmin kuin krookukset. Ja kukkivat auki, vaikka on sateista, kun krookukset ovat ihan supussa. Ehdottomasti kannattaa hankkia lisää.
    Ihana aurinkokin vielä kuvissasi näkyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihanaa, että on löytyy aikaisia kevätkukkijoita. Ja pikkusipulit ovat vielä vähän edullisempiakin hankkia.

      Poista
  3. Huh, onneksi lapsesi löytyi! Aina näistä lapsukaisista on huolta...iloakin...Ihanat vuokot! Hyvä, että lumi suli pois. Nyt on kiva suunnitella syksyn istutuksia, joka vuosi jotain uutta kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vaikea välillä lasten kanssa tasapainoilla vastuun ja vapauden kanssa. Iloa on paljon, huoltakin mahtuu. Nyt on kyllä hyvä aika laittaa ylös selviä kasvipuutteita.

      Poista