sunnuntai 17. elokuuta 2014

Lapion varressa

Tuntuu siltä, että pitkästä aikaa olen päässyt kunnolla pihahommiin. Eilen jakotaimia kaivoin naapurille. Tänään piti ehtiä istuttamaan uusia hankintoja eli tekemään melko isoja istutusalueita. En kuitenkaan vielä sinne asti ehtinyt, sillä siirtelin vähän perennoja. Se homma ei sujukaan läheskään niin nopeasti kuin mielikuvissa, kun siirtelystä tulee vähän sellainen dominoefekti ja rikkaruohosavotta. Maa on vielä melkoisen kuivaa, varsinkin kohopenkeissä, joten vettä menee näissä siirtopäivissä. Huomiseksi luvattiin kunnon sadetta, jos helpottaisi kasvien juurtumista.

Vihdoin ostin itselleni syyshortensian. Aivan perusmallin. Mutta olen aivan hurmaantunut. Sille on paikka tiedossa, jos sen saisi vielä maahankin. Joskus ihan tavis voi olla ihana.


Eilen ostin Lahden kansainvälisiltä markkinoilta Hollantilaisten myyjien kasvikojulta kukassa olevan kärhön kuudella eurolla. Ihan kesäkukkahinta tuolla kukkamäärällä. Sen nimilappu ei minusta ollut ihan sitä, miltä tämä kukkivana näyttää. On perehdyttävä tuohon vielä vähän tarkemmin. Joka tapauksessa, kestää täällä tai ei, tuolla hinnalla sain kyllä oikein hyvän mielen. Pari koristekaalia olisi ollut samanhintainen ostos.


Toki markkinoilta tuli ostettua muitakin kansainvälisiä ostoksia, enimmäkseen syötäviä tuotteita.

Tänä vuonna uusia hankintoja on aika monta, siihen nähden, mitä yleensä olen ostellut/hankkinut. Osa hankinnoista on niin pieniä vielä, ettei niistä tiedä, miten niiden käy. Vanhaa kantaa olevista syysleimuista olen innostunut, sillä syysleimut ovat kauniita, mutta uudet jalostukset vanhenevat ruskeaksi. Uusin on valkoinen syysleimu, joka kukkii lähellä valkoista harmaakäenkukkaa (joka on myös uusi, ostettu Avoimissa puutarhoissa mörökölleiltä). Valkoinen syysleimu takana, kehäkukan kaverina. Edessä harmaakäenkukka ja oikealla meksikonhanhikki.


Vanhojen syysleimujen kukat eivät myöskään ole ikuisia, mutta tippuvat nätistä pois, kun kuihtuminen alkaa. Eivät jää kukkavanaan kiinni ruskistuessaan. Nätimpää näin.


Lapio ja kastelukannut taitavat vielä odottaa.

6 kommenttia:

  1. Perennojen siirtely voi todellakin olla aikaa vievää hommaa. Onneksi olen suurin piirtein saanut omani siirrettyä muutama vuosi sitten=) Onnea sinulle istutushommiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuli hyvä sade tällä päivälle, ei tarvitse heti uusia kastelukannujumppaa.

      Poista
  2. Kyllä siinä on hommaa, mutta kun intoa riittää, niin mikäs sen kivempaa :)
    Syyshortensia on kaunis, mullakin on ihan tavallinen. Olin ihan liekeissä kun se alkoi siirron jälkeen kukkimaan heti. Entisellä paikallaan kitui vuosikausia :)
    Toivottavasti kärhö selviää talvesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri yritin selvittää pihalla, että mikä olisi paras paikka syyshortenisialle. Olisi hyvä paikka, mutta sen paikan vieressä on puu, joka tullaan kaataamaan. En uskalla ottaa riskiä, että puu kaatuu uuden pensaan päälle.

      Poista
  3. Samaa täällä. Lapion varressa on oltu, vihdoinkin!! Kehossa tuntuu! Leimut ovat nättejä, kärhöt myös. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhatyöt tosiaan ajoittain tuntuvat kropassa.

      Poista