Yllätyksiä itselle

Tänä vuonna olen ihmetellyt kovasti erästä kasvia, joka ei ole näyttänyt rikkaruoholta, vaikka kasvuvauhti ollutkin nopea. Sitä on ollut vain kukkapenkeissä. Se on muistuttanut jostain kasveista, ei ihan täsmännyt. Ihmettelin tätä ääneenkin kälylle, jonka mielestä kasvi on malva. No, siinä parin tunnin kuluttua tästä muistin, että olen vuonna 2012 heitellyt yhteen penkkiin ruusumalvan siemeniä. Seuraavana keväänä ei näkynyt malvan malvaa ja ehdin unohtaa koko jutun. Sen jälkeen kasveja (ja multaa) on vaihdeltu penkeistä toiseen ja tänä vuonna ruusumalvaa kasvaa kolmessa penkissä. Yllätin itseni ja siemenet tosin yllättivät minut. Tulen tuskin ikinä pääsemään eroon ruusumalvasta, toivottavasti en haluakaan.

Myskimalvan sentään muistin ja tunnistin, se on alkanut nyt levitä, vaikka paikka ei ole paras sille. Pidän kovasti myskimalvan lähes läpikuultavista lehdistä. Parempi paikka olisi vain suotava, jotta kasvi ei kaatuilisi liian kosteassa ja liian lähellä elämänlankojen kiertävää kuristusta. (en varmaan pääse siitäkään ikinä eroon.)

Kärhö Aljunska alkaa pullistaa nuppujaa, joten odotan sen kukintaa. Aljunskan kanssa samana vuonna on istutettu omenapuu. Kärhö omenpuun viereen. Tarkoituksena, että kärhö joskus kiipeäisi tätä pitkin. Mukana sekamelskassa on myös tarha-alppikärhö Cecile, jonka kukista ei oikein tullut keväällä mitään. Ehti nimittäin kotilot (prkleet) vähän herkutella. Kuitenkin tässä sekamelskassa kasvaa ainakin yksi salkopapu. Saa nähdä ehtiikö tänä vuonna tulla papusatoa. Minun köynnöstukeni tarvitsi vielä täytettä, tai keväällä näytti siltä. Toivottavasti joudun pian tekemään isomman köynnöstuen ihan kärhöjä varten.

Viime vuonna heittelin verrattain myöhään pioniunikon siement maahan, kun unohdin toimia aiemmin. Luulin, että ne eivät ehtineet siementää. Ylläri olikin mieluinen, kun olivatkin ehtineet.

Töihin paluu loman jälkeen vaatii taas vähän ponnisteluja tuon rytmin kanssa. Onneksi hyvä ilmat jatkuvat, vaikka ihan vähän sadettakin toivoisin. Olen saanut jakotaimia työkaverilta, ja niiden juurtumista voisi auttaa myös kunnon sade. Tänä vuonna minulla onkin vauvala, jossa on kasvamassa monia jakotaimia. Tarkoituksena tehdä vielä vähintää yksi kukkapenkki, suunnitelmissa niitä olisi useampiakin. Kaikkea ei vain kykene kerralla.

Muistutan samalla itseäni, että ensi vuonna voi kasvaa useita sormustikukan alkuja. Niitä siemeniä on tarkouituksella kylvetty. Aiemmin kauan emmin sormustikukan kylvämistä sen myrkyllisyyden vuoksi. Mutta jostain meille jo yksi sormustikukka tupsahti, joten antaa mennä vaan.