perjantai 10. toukokuuta 2013

Subtrooppinen ilmasto

Parin päivän aikana aurinkoa ja vettä. Sopivassa suhteessa, ilman kosteusprosentissa kesän fiilistä. Sitä ennen lämmintä ja kaikki kasvu on ollut hurjaa. Enää ei ole hiirenkorvia vain parissa koivussa, vaan vaikka kuinka monessa ja joka paikassa (paitsi meidän pihalla). Ja tulppaanit ottaneet kasvupyrähdyksiä.

Eiliseltä kuva Tulipa polychroma Botanica - pussin mukaan, mutta saaripalstalla on tästä paremmin nimet tiedossa.



Vihdoin sain myös Balkanin vuokot ihan avautuneena kuvattua, kun menevät suppuun varjossa. Tete-narsissit vieressä ovat ihan hassuja, kun niiden miniatyyrimaisyys korostuu vuokkojen rinnalla.


Tänään on putkahtanut esiin myös marketista ostettuja hyasintteja, jotka kaatosade ja ukkonen (kesän eka) kyllä roskasi/mutasi aika hyvin. Sateen jälkeen koko päivän koulutus-ja junailumatkan jälkeen keräsin lehtokotiloita. #¤%&¤#¤ (=julkaisukelvotonta kiroilua). Ensimmäiset kotilosopat tuli keitettyä ja niitä tulee riittämään. Siis kotiloita ja soppia. Jostain syystä sieniä on paljon kivempi kerätä. Voi miettiä kaikkea herkullista. Kotiloita kerätessä pitää vain laskea mielessään sataan, monessakin merkityksessä. Jokainen kotilo luultavasti vähentää ainakin sata uutta kotiloa tulevaisuudesta. Tänään en jaksanut kotilosoppaa kuvailla kameralla. Joku kuva siitä määrästä näkyy vanhassa postauksessa, vanhassa kuvassa. Ei ihan pikkuiset kotiloansat auta. Pari kirosanaa pääsee myös tuota hommaa tehdessä. Onneksi täällä meillä päin kukaan ei ihmettele, kun kulkee selkä kumarassa astian kanssa tien vierustalla tai omalla pihalla. Kaikki tietää, mitä se pyllistely tarkoittaa. Sotaa kotiloita vastaan. Niin mielelläni pitäisin luonnonmukaista pihaa ja käyttäisin kateviljelyä. Haravoiminen ja nyppiminen ei ole lempihommaani. Todellakaan. Ottaa päähän. Kiukku vaan nousee.

Nyt pitää vähän hengähtää. Omm-ommm.

Ei yhtään enää vi...ta. Paitsi vähän.

Mietin vain kukkia. Tai koko piha asvaltoimista. Tai muualle muuttoa. Tai silmät kiinni kulkemista. Tai sisälle lukkiutumista koko kesäksi.

Jos joku osaa kouluttaa lintuja kotilosyömäreiksi, niin meille mahtuisi pari sellaista lintua. Luultavasti tosin kuolisivat ähkyyn.

Takaisin kukkiin. Kukkii tänä keväänä ostettu tarhakylmänkukkakin.


Tuijottelen vain sitä ja vaivun ihaniin uniin, joissa ei ole yhtään tuholaista. Hyvää viikonloppua!


P.S.  Puutarhakeskiviikossa oli viime jaksossa hajustekarkotteet metsäkauriita vastaan.

10 kommenttia:

  1. Voi apua tuota kotiloiden määrää! Muuta Turun saaristoon, meillä ei niitä ole ja yritän pitää huolen ettei tuontikasvien mukana tulekaan. Tai olisiko mannerta kuivemmalla ilmastollakin tekemistä asiaan. Meillä ei ollenkaan ollut sitä lämmintä kosteuttakaan mistä tässä kerroit, sellaista viileää tuulista säätä vain :-D
    Ihanaa, sulla on vuokot jo kukassa! Naapurin pihalla tetet aloittelevat kukintaa, mutta balkanit on vielä ihan alkuvaiheessa, onneksi lehtiä on sentään putkahdellut.
    Ja voi että, kylmänkukka! Omani oavt varmaan menehtyneet kun mitään ei näy :-(
    Sun kuvassasi näkyy hyvin tuon pikkutulppaanin kaunis väri nupulla (ts. ulompien terälehtien ulkopuolen sävy), se on tosi hienostunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sinunkin kylmänkukat vielä nousevat.
      Vaikka täällä on lehtokotiloita, niin en toisaalta halua myöskään rusakoita tai kauriita syömään pihalta mitään. Tämä on vähän tällaistä suo siellä, vetelä täällä.

      Meillä on ollut tosi lämmin pari päivää. Helsingissä oli selkeästi viileämpää, kun siellä olin eilen ja tänän.

      Poista
  2. Ihanat kukat on jo siellä. Täällä on niin kylmää ja märkää, ettei mikään jatka kasvuaan. Mutta kotiloille ton varmaan hyvät olot, kunhan vihreää tulis enemmän ;( Kauhu lisäänyy vaan kun katsoin tuota entistä postaustasi. Ihan minikokoisia olen täällänähnyt, ja keräänyt pois. Olivat esim ruukun alapuolella mullassa. Kierii tuskissaan ooo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos on vain pari kotiloa, niin se on onneksi ihan kestettävä tilanne. Joku osaa erottaa eri kotilolajit, kaikki eivät ole tuollaisia hirmulisääntyjiä kuin lehtokotilot. Poimin kyllä kaikki etanatkin pois, koska en niitä tunnista ja meillä ei enää tunneta armoa nilviäisiä kohtaan. Kiehuvaa vettä vaan päälle.

      Poista
  3. Teillä on kotilot aikaisin liikenteessä. Minä en ole vielä kasvimaalle ehtinyt, enkä ole yhtään kotiloa nähnyt. Jossain taisi olla, että siilit syövät kotiloita vai oliko se etanoita. Kovat kuoret taitavat suojata kotiloa saalistajilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ollut niin lämmintä, että kotilotkin ovat riehaantuneet. Lumi taisi niitä suojella joukkotuholta. Kotiloille on pari luontaista vihollista. Harmi, että niitä ei voi ostaa marketista.

      Poista
  4. Kotiloita täälläkin on tosi runsaasti, en muista minään keväänä törmänneeni niihin näin isossa mittakaavassa. Jäks.

    Kauniita kukkijoita sinulla ihailtavana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukat ovat kauniita, osa jopa maukkaita nilviäisten mielestä.

      Kotiloille voi onneksi virittää kaikenlaisia ansoja. Mutta kyllä tuo käsin nyppiminen on parasta.

      Poista
  5. Tosi kaunis tuo tarhakylmänkukka! Ja kaikki empatia kanssasisarelle Suureen Kotilosotaan! Vietin tänään itsekin pyrstö pitkällä tutussa poimimishommassa, napsin vain kolmisen desiä niitä nyt ensihätään. Muhkeimmat pa.....set ovat nousseet voikukkien myötä taas jo munimaan ja natustamaan joka kulmaa. Ja aivan sama vaikka laittaisi asfaltit, koska 3 muuta tonttia ympärillä eivät niitä keräile niin taistelu yksin on vain pahimman minimoimista...

    Samaan sotaan hankin myö vihdoin ihmisten kehuman Fiskarsin voikukkaraudan, ainakaan en anna niille yhtään enempää mieluisaa ruokaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poimimista voisi tehdä kyllä joka päivä. Olisi varmasti tehokkainta siten. Ei vain aina ehdi tai huvita.

      Sillä raudalla kiskon myös mm. lupiinia pois. Ovat naapurin ojanpenkalta levinneet meille.

      Poista