Toukokuun puolivälin kiireet

Tänään illalla leikkasin ensimmäistä kertaa nurmikkoa. Tai yli kukkineita valkovuokkoja, voikukan lehtiä ja kaikkea sellaista. Nurmikon leikkuun jälkeen katselin keväistä, kukkivaa pihaa ja tuntui niin ihanalta. Kuviin sitä tunnelmaa ei vain saa, sillä kameraan ei vain näy samaan aikaan kaikki ne pienet ja isot kukkijat, jotka itse näkee. Silloin omiin silmiin ei tartu multapussit nurmikolla tai naapurin piha tai oma auto tai tekemättömät projektit. Näkee vain kaiken ihanan. Ja ihanuutta on nyt riittänyt. 

Alkuviikosta olin todella pettynyt. Olin tilannut magnolian, joka ei sitten ikinä tullutkaan perille. Tuli väärä kasvi ja kiroilin kuin merimies paketin aukaistuani. Magnolian paikka oli jo ollut pidempään valmiina. Ei aina mene asiat tunteisiin, mutta nyt meni. Tästä ärsyyntyneenä päätin sitten ostaa livenä magnolian, että sen varmasti saan. Helatorstain aamuna tein pari tuntia töitä ja kävelin aamupäivällä puutarhamyymälään pieni hiki jo otsalla. Puutarhamyymälästä sitten ostin magnolia 'George Henry Kernin'. Ja vahingossa myös kääpiömanteli Prunus Tenella 'Fire Hillin' (joka on vasta tulossa kukkaan) ja muutaman perennan. Siinä vaiheessa oli lämpötila kai jo hellelukemisessa, koska puiden raahaus kohti bussipysäkkiä ei tuntunutkaan ilman vesipulloa kovin järkevältä ajatukselta. Onneksi puoliso oli lasta ollut juuri kuskaamassa ja sain puiden kanssa kyydin kotiin. Samoilla helteillä tein kuitenkin kotona koko päivän puutarhatöitä ennen kuin aloin illalla leipoa lapsen juhlia varten. On ollut aika tehokkaat 4 vapaapäivää takana. Jos kaikki lomat olisivat yhtä tehokkaita, olisi piha tiptop, koti tiptop, mutta nainen olisi väsynyt ja loman tarpeessa.

Aina en saa heti ostoksiani istutettua, nyt oli vähän eri fiilis. Magnolia sai paikan suojaisen etupihan puolelta ja siinä on pieni nuppu (huikeaa). Tuo kumpu alkaa täyttyä pikkuhiljaa kasveista, suunnitelmia on mielessä. Tämäkin projekti on päässä muhinut kauan. Tuon kannon oikealla puolella kasvoi vielä huhtikuussa kamalassa kunnossa olevia karviaispuskia. Narsisseille ei enää syksyllä löytynyt muuta paikkaa, joten iskin ne leikattujen norjanangrevojen alta paljastuneeseen rikkaruohottomaan kohtaan.  

Koronan takia lapsen täysi-ikäistymisjuhlia ei vietetty kotona, vaan rahaasimme koko autollisen tavaraa mökille. Lapsi sai kaikki Suomessa asuvat isovanhemmat ympärilleen. Myös sen suvun isomumminkin, joka on jo 93-vuotias. Kun isoäiti kertoi, miten sodan aikana hänet oli valtion toimesta laitettu postia jakamaan 16-vuotiaana sotatoimialueelle (pois kotoa), ei ehkä koronarajoitukset tuntunutkaan meidän teinien mielestä ihan kohtuuttomilta.

Sinikämmen ja valkotäpläimikkä olivat mökkireissun aikana tulleet taas täyteen loistoonsa.

Mökillä oleminen ei sitten ole mitään riippumatossa loikoilua silloin, kun ilman juoksevaa vettä järjestää kattausta useammalla syöjällä siten, että kattaus on rannassa ulkona ja keittiö ei ole. Mutta sää oli niin täydellinen, että sisällä syöminen ei olisi ollut mitenkään mukavaa. Ulkona tyynen veden äärellä aloitti kyllä kesän, ellei helle jo sitä tehnyt.

Koko porukka oli reissun jälkeen aika poikki, kuka huonosti nukutusta yöstä kanadan hanhien riekkumisen takia, kuka mistäkin. Sinä aikana, eli noin 1,5 vuorokauden aikana rusokirsikan lehdet olivat kasvaneet hurjasti ja kukat alkaneet jäädä jo lehtien varjoon.

Tänään kotona olen saanut kodin imuroitua, nurmikon leikattua, pyykkiä pestyä, ruokaa on tehty jne. Silti on olo, että mitään en ole ehtinyt, kun pihalla ei oikein ollut aikaa aloittaa kanttausta tai kitkemistä. Vaikka taisin minä silti vähän kitkeäkin. Ainakin vähän voikukkia ja vähän juolavehnää. Keltaisena loistava koiranhammas on aloittanut kukinnan ja kohta sen vierellä ja sivuilla aloittavat tulppaanit jo reilummin kukinnan.

Hurjasti olisi kaikkea, mitä puutarhassa on tapahtunut. Aamulla ehdin huokailla viisauttani tämän alla olevan väriyhdistelmän kanssa. Hyasintti on Fondat, mutta en ole ehtinyt tarkistaa, mikä tulppaani tuo saman sävyinen voisi olla.

Rajumpaa väristykitystä sekä sotkuisempaa on penkeissä, jotka ovat vanhempia ja joita ei oikeastaan ole suunniteltu. Toki kaikki penkit minulla alkavat mennä pikkuhiljaa sinne - ei suunniteltu- kategoriaan. Tiedättekö tilanteen, että kotiin tulee uusi tai uusia kasveja mukanaan ja sitten pyörii penkkien ympärillä ja miettii, että mihinköhän minä kuvittelin tämän laittavani. Ja sitten sen hätäpäissään istuttaa jonnekin. Jos tilaa ei ole, sitten saattaa vaikka muuttaa kukkapenkin kokoa. Joten etureunan kasveja onkin yhtäkkiä keskellä penkkiä. Kuten tässä.

Toki olen kuullut ihmisistä, joilla on isutussuunnitelma sekä itsekuria. Tai ehkä olen muutaman tälläisen ihmisen blogiakin lukenut. Minä olen vähän sitten sellainen toisenlainen. Minullakin on mielessä kyllä ostoslistoja, ne vain voivat olla todella liukuvia ja niihin tulee lisäyksiä joskus aika pienellä varoajalla.

Jouluruusujen suhteen minulla on ostoslistallani: Osta kauniin värinen jouluruusu, kun näet sellaisen. Vaaleaita jouluruusuja on jo tarpeeksi. Muita värejä, kiitos. Osta mieluiten kukkivana, mutta esim. yläkuvan vihreä jouluruusu on ostettu luotettavasta puutarhamyymälästä ei kukkivana, mutta todettu sen olevan vihreänä kukkiva. Taustalla kukkii Double Ellen vielä hyvässä kukintavoimassaan.

Nyt alkaa jo juttujen taso olla mitä sattuu ja uni olisi seuraavaksi parempi seuralainen. Kuva vielä meidän pihan vanhasta rusotuomipihlajasta, joka näillä kukilla myös tervehtii kadulla kulkijoita. Sen juurella näkyy juuri ja juuri hyastintteja sekä helmililjoja. Hyasintit ovat tummuneet kauniin violeteiksi ja jossain muualla nyt kukkii muka vaalean liloja hyasinttejä, jotka ovatkin mielestäni jotain muuta.

Mukavaa viikkoa!