Kasveissa pienuus on aina suhteuttua. Nyt kukkii tai tulee kukkimaan monia pienempiä iloisia asioita. Kuten aivan uusi ostos kääpiömanteli Fire Hill. Ostin tämän helatorstain helteellä, kun tässä ei ollut vielä lehtiä eikä nuppuja. Sattumalta viereiset tulppaanit sopivat ihan hyvin tämän seuraksi.
Toukoheidinkukkani (ostin niitä kaksi viime vuonna) alkavat molemmat tehdä nuppuja ja jopa pieni kukinta on alkamassa. Näiden lehdissä on jotain esikkomaista. Ja viihtyvät esim. pensaiden varjossa. Nyt toinen yksilö on ruusupuskan varjossa ja toinen on muuten vain yli puolet päivää varjossa. Täytyy katsoa, että ovatko vielä ensi vuonna hengissä.
Himalajanjalkalehden nuppu on yhä kiinni. Tässä on lehdet huuhdeltu siitepölystä. Käyn joka päivä tarkastamassa vähintään pari kertaa, että onko tämä auennut. Tämä yksilö on ostettu ja istutettu ehkä 5 vuotta sitten. Eikä tätä ennen ole tehnyt kukkaa. En edes odottanut tämän ikinä kukkivan, koska kuulin, että siihen voi mennä kauan aikaa. Ajattelin tietenkin, että tämä saattaa kupsahtaa jo ennen kukkimista. On kuitenkin yhä hengissä ja nyt kukkimassa.
Vuorijumaltenkukka on hengissä. Se on niin piilossa, että tämän aina löydän ihan sattumalta. Täytyy tämän ympäristöä ehkä raivata, jotta ei jää muiden kasvien jyräämäksi. Varsinkin tuo valkotäpläimikkä uhkaa jyrätä.
Ja lähes tämän vieressä on ollut hengissä lehdet sinivaleunikosta. Se ei ole kukkinut ehkä kolmeen vuoteen, vaikka lehdet ovat aina tulleetkin esiin. Mutta nyt. Siellä on pampula. Nuppu. Kukkavarren tynkä. Se kukkii tänä vuonna! Ehkä uhkailu tehosi, sillä siirsin kaverinsa pois tästä paikasta, muka parempaan. Kaveri ei tee nuppua, mutta tämä tekee. Ehkä suurempi syy menestykseen voi olla myös tarpeeksi märkä kevät. Tai sitten jokin muu.
Olen ostanut useampia tarhakylmäkukkia sekä viime vuonna että tänä vuonna. Punaisemmat ovat alkaneet kukkia vähän möyhempään kuin lilat. Sade ei näitä ole säästänyt.
Saaripalstan Sailan innoittamana kävin kurkkaamassa syysmyrkkyliljojen lehtien sisään. Ja kappas. Waterlilyn lehtien sisällä onkin siemen. En tajua, miksi siemen on lehtien sisällä eikä tule silloin syksyllä siihen kukkaan? Ja pitäisiköhän tuon siemenen nyt kypsyä? Ja pitääkö sen istuttamista avittaa vai hoitaako luonto sen?
Niin paljon on opittavaa kasveistakin. Hienoa on oppia tietysti niistä näin konkreettisesti.
Perennat, joiden kukintaa joutuu odottamaan pitkään, ilahduttavat suunnattomasti kun viimein päättävät tekaista nupun. Onnittelut!
VastaaPoistaKiitos onnitteluista! On tämä melkein ihme, että kukkii, eikä kuollutkaan.
PoistaSinivaleunikon kukinta on todella juhlan paikka. Jo nuppuvaihe on niin ihmeellinen. Sulla riittää nyt vahdattavaa, milloin kukka aukeaa.
VastaaPoistaMuutenkin sulla on kyllä niin suloisia kasviaarteita. Himalajanjalkalehti on myös omalla haavelistallani.
Nyt sinivaleunikkoa jännään kovasti. Yritin tutkia sitä siirrettyäkin sinivaleunikkoa. Siellä on joko myös nupou tulossa tai jokin uusi lehtirypäs. Se selviää varmaankin viikon sisään.
PoistaHimalajan jalkalehden ostin Marketan puistosta jonkin bloggaajatapahtuman yhteydessä.
Mainiota, että sinivaleunikko aikoo kukkia. Siinäkin on jo ilon aihetta, että se keväisin ylipäätään nousee.
VastaaPoistaTürin kukkamessuilla muutama vuosi sitten näin himalajanjalkalehtiä, mutta hölmö en niitä ostanut. Odotan innolla raporttia sinun jalkalehtesi kukinnasta.
Tarhakylmänkukat eivät tainneet tykätä sateista ja kylmyydestä. Liloissa kukat menivät nopeasti ruskeiksi. Kiva, että sinun punaisesi kukkii.
Nytpä muistan, että minunkin piti käydä kurkkimassa, löytyykö syysmyrkkyliljojen lehtien sisältä siemeniä. Hyvä, että mainitsit asian.
Mukavaa viikonloppua!
En edes uskonut sinivaleunikoiden tekevän kuin lehtiä, koska kukkimattomia vuosia on niin monia. Olikin suuri ihme.
PoistaTarhakylmäkukat eivät näytä oikein hyvältä sateiden runtelemana.
Laitan raportin jalkalehden kukinnasta.
Sinivaleunikko on varmasti yksi kauneimmista kukista. Hienoa kun olet saanut sen tuohon vaiheeseen. Toivotaan että saat nauttia myös kukinnasta. Muutkin kasvit todella kiinnostavia, monet niistä minulle ihan vieraita. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaSinivaleunikko on hieno. Sen väri ja terälehtien ohuus on upea yhdistelmä. Osa näistä kasveista onkin vähän haastavampia löytää. Ja joskus niitä sitten raaskii ostaa.
PoistaMukavaa viikonloppua myös sinulle.
Fire Hill kääpiömanteli on ilahduttanut minuakin kukillaan. Tässä oli vaikka mitä hienoa, mutta tuo vuorijumaltenkukka olisi kiva saada itsellekin.
VastaaPoistaVuorijumaltenkukka ei viihdy ihan kuivassa, yhden olen siis kuivuuteen jo menettänyt. Nyt tuota en uskalla siirtää, vaikka ei juuri minnekään näykään.
PoistaHienoa, että sinivaleunikko on päättänyt tauon jälkeen kukkia. Pitäisi itsekin hankkia se puutarhaan.
VastaaPoistaJoskus ostin useammankin sinivaleunikon, kun oli myytävänä. Yhä minulla on periaate, jos jossain myydään sinivaleunikko tai jokin sen sukulainen, niin kannattaa ostaa. Niitä on harvoin saatavilla.
PoistaKääpiömanteli on kyllä ihana. Kerran olen kokeillut, ei viihtynyt meillä mutta nyt voisi olla hyvä kokeilla uudestaan. Kotiloita on riittänyt.
VastaaPoistaKääpiömanteli saattaa kupsahtaa. Näin ostettuna näen sentään sen kukinnan. Vähän tämä on riskipeliä joskus kasvien kanssa.
PoistaSinulla on upeita herkkuja siellä joko kukassa tai tulossa kukkaan. Hienoa, että himalajanjalkalehti päätti pitkän odotuksen jälkeen kukkia. Toivottavasti ei pidä sinua liian pitkään jännityksessä. Minä olen odotellut pitkään vuorijumaltenkukan nuppujen avautumista. Sekään ei turhaa kiirettä kyllä näytä pitävän :D Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaHimalajan jalkalehti avautui, olen ollut vain niin touhukas, että en ole ehtinyt laittaa kuvia blogiin.
PoistaVuorijumaltenkukka usein on kukkinut kesäkuussa minulla.