perjantai 10. toukokuuta 2019

Viikon varrelta

Minusta tuntuu nykyisin siltä, että viikko on samanlainen yksikkö kuin päivä joskus nuorempana. Tämä viikko on ollut ilmassa pientä viileää jarrua ja pientä toivetta kevään lämpenemisestä.

Värejä olen katsonut sekä ikkunasta että livenä. On hienoa, kun lehtien puhkeaminen on monissa kasveissa värikäs vaihe. Tämän viikon aikana näissä nupuissa on tapahtunut jo sellaista edistymistä, että muutamia kukkia on auennut.


Rusokirsikka on varsin rusoinen keväällä ja syksyllä.


Esikot ja hyasintit sopivat väreiltään hyvin yhteen. Koska olen laittanut aina ajoittain eri hyasintteja, en voi enää muistaa, mitä lajeja nämä ovat vai jotain nimettömiä sekoituksia. Tumma lila voi olla Woodstock, joita olen kaivanut maahan vähintään kolmena eri vuonna eri paikkoihin.


Isohelmililjat tekevät yhden suurehkon lehden ja ovat selvästi tanakampia kuin tummahelmilijat. Nämä olen vain istuttanut turhan harvaan, koska eivät ainakaan parissa vuodessa ole samalla tavalla tehneet sivusipuleita, joita muut helmililjat ovat pikkuhiljaa tai vähän nopeamminkin alkaneet tehdä.



Toivon, että viikonloppuna aamupäivällä paistaisi aurinko, että näkisin tämän tulppaanin aukinaisena. On aina iltapäivisin töiden jälkeen varjossa. Tämä tulppaani voitti tämän pihan ekatulppu-kisan. Mutta harmi, kun sitä ei näe aukinaisena.


Tänään on satanut vettä. Vähän enemmän tai tihkuttanut. Sade paljasti sen, että kotilot ovat taas ihan joukolla liikenteessä. Jokaisella on vitsauksena, meillä on ne lehtokotilot. Edes pupujen syömät oksat  eivät ota niin paljon päähän kuin nilviäiset. En jaksa enää niistä mönkijöistä ottaa kuvia, kun ne kuitenkin vahingossa eksyvät kesän edetessä moniinkin kuviin.


Joskus hommat jäävät kesken. Jotkut ihmiset siivoavat heti jälkensä. Jotkut eivät. Jotkut ottavat kuvia siitä, kun eivät korjaa jälkiään.


Kuvassa samaa aluetta, vasemmassa laidassa oleva pajuangervo saa lähtöpassit pian ja pääsen siistimään tuota kohtaa. Vaikka pajuangervo näyttää olevan kuvassa vain yhdessä kohtaa, oikeasti se levittää juurivesojaan vaikka minne. Tuon alueen siistiminen on tämän vuoden projektini. Saada tuohon alueeseen jokin ryhti. Ja paikalle puutarhakeinu. Ja kasveja ja kukkia keinun lähelle.


Puutarhaista viikonloppua!

24 kommenttia:

  1. How beautiful is the rebirth of nature in the spring.
    Thank you for sharing these wonderful photos.
    Have a nice weekend
    Maria
    Divagar Sobre Tudo um Pouco

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Spring time is so lovely time. Lots of colours after winter.
      Have a nice weekend.

      Poista
  2. Lehtokotilot ovatkin monen pihan varsinainen riesa! Meilläkin kotona naapuripihoilla lehtokotiloita on. Meillä ei, koska kivikkopihassamme ei ole niille syötävää. Mökkipihaan ne eivät vielä ole tulleet. Eivätkä toivottavasti koskaan tulekaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivipihalla ei tosiaan ole syötävää kotiloille. Räksät voisivat vaikka opetella syömään kotiloita.

      Poista
  3. Jotkut ottavat kuvia siitä, kun eivät korjaa jälkiään :-D
    Voi hiisi sitä teidän nilviäisvitsausta. Eikä siihen edes auta peura-aita, kuten minun taistossani.
    Toivottavasti saatte aurinkoisen päivän, niin ekatulppu avautuu. Täällä alkaa aurinko puhkoa säteitään sumun läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aita ei lehtokotiloita pidättele. Tai ehkä ferramol-aita toimisi.
      Meillä on ollut tänään pilviä ja sadetta. Ehkä huomenna voisi olla myös aurinkoa.

      Poista
  4. Hohoo, en olekaan poikkeava yksilö, meilläki on aina kaikki levällään! (Ja usein siitä otetaan kuvia) Hirveän paljon pidemmällä tuo kevät siellä. Angervo-ongelmat ovat turhankin tuttuja, tuskastuttava kasvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on pitkällä ja otti myös nopean alkuspurtin. Nyt on ollit vähän hidastusta, sekään ei haittaa.

      Poista
  5. Kyllä ne työkalut ovat enemmän tai vähemmän levällään vähän itse kullakin.
    Onneksi puutarhamme on säästynyt toistaiseksi kotiloilta. Ferramolia on kuitenkin aina varastossa valmiina. Varuiksi ripottelen sitä myös usein istutuskuoppaan uuden kasvin hankkiessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ferramolia meillä kuluu, mutta se on niin kallista, että ei voi koko tonttia sillä kuorruttaa koko ajan.
      Työkalut jäävät usein sinne, missä projekti on käynnissä.

      Poista
  6. Huomattu on, kotilot ovat heränneet joukolla. Nyt varmaan ah oikein nauttivat tästä sateesta. Eilen levitin muutaman litran ferramolia, varmaan ihan turhana sillä tein havainnon että nyt kotilot kiertävät koko meidän tontin, niitä on kaikkialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotilot ovat yllättävän vikkeliä. Harmi, että niitä on nyt teilläkin noin paljon. Sateen jälkeen kotiloita näkyy nyt ihan riittävästi.

      Poista
  7. Heh, ja jotkut jättävät tavarat levälleen, ottavat kuvan, huomaavat sen vasta tietokoneelta ja käyvät sen jälkeen ottamassa uuden kuvan ilman kaikkia rojuja :D Ei niitä vaan aina viitsi viedä varastoon, kun tietää, että seuraavana päivänä niitä kuitenkin tarvitaan. Hyvä, että muistutit lehtokotiloista. Meillä niitä ei vielä ole ollut, mutta pitää kuitenkin pitää silmät auki, sillä muutaman sadan metrin päässä on ollut jo monta vuotta mokomia ällötyksiä. Mukavaa äitienpäiväviikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teilläkin kotilot ovat jo lähellä. Joskus kaikki rojut käyvät omiin silmiin vasta kuvista.
      Kiitos ja mukavaa äitienpäivän iltaa.

      Poista
  8. Sade tuli tarpeeseen, mutta että toi kotilot mukanaan, siinä ei ole mitään kivaa!:( Oma pihani on vielä säästynyt, olen kuin haukka jokaisen lehdessä olevan reiän kohdalla. Mutta niitä on jo niin lähitienoilla, että on vain ajan kysymys, koska valtaavat meidänkin pihan. Ensimmäisten tulppujen avautuminen on tosiaan odotettu juttu! Ihanaa äitienpäivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotilot majailevat meillä myös poutasäällä. Niitä ei tapa helle eikä pakkanen.
      Sade oli hyvä juttu luonnon kannalta.
      Kiitos ja hyvää äitienpäivää sinullekin.

      Poista
  9. Toivottavasti saat nähdä ekatulppusi avonaisenakin! Tänäänkin oli niin pilvinen päivä, että tähtitulppaanit pysyivät mökillä visusti supusssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään eilen oikein mikään kukka ollut auki. Tänään on ollut jo välillä jopa aurinkoista. Mukavaa niin.

      Poista
  10. Minustakin tuntuu, että viikossa on nykyisin yksi viikon pituinen päivä. Tai sitten viikossa on maanantai ja jälleen perjantai. Mihin aika oikein karkaa?
    Parin päivän sateet ovat saaneet kotilot mönkimään esiin. Suoraan sanottuna ottaa hiukan pattiin. Käytäviltä niitä jo eilen keräilin, mutta loppua ei näy.
    Pajuangervoa ei enää omalle pihalle istuttaisi. Sen verran vikkelä se on leviämään.
    Viileydesstä on ollut se etu, että kevätkukkijoiden kukinta on ollut todella pitkää ja tulputkin vasta aloittelevat.
    Mukavaa äitienpäivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pajuangervo oli meillä tähän muuttaessa. Ei ole eka, eikä vika pensas, jonka joudun vaihtamaan johonkin vähemmän villisti kasvavaan.
      Lehtokotilot ottavat päähän joka vuosi. Niille on myös tietyt kasvit herkkua. Kevätkukkijat ovat nyt pysyneet raikkaassa säässä pitkään kukkimassa.
      Kiitos samoin, mukava äitienpäivää!

      Poista
  11. Allekirjoitan tuon ajan pikakelauksen. En ymmärrä, mihin viikot katoavat. No ainakaan ei ehdi tulla tylsää.
    Lapioita pitkin pihaa, jotenkin tuttu näky meilläkin :) Suloisia keväkukkijoita. Tsemppiä kotilotaisteluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotilotaistelu on vähän kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan meidän pihalla.
      Aika on jännä ilmiö, joskus se kuluu hyvinkin vikkelästi.

      Poista
  12. Aika tuntuu tosiaan kuluvan siivillä. Meilläkin työvälineet jäävät herkästi levälleen, etenkin jos lähipäivinä on tarkoitus jatkaa hommaa. Lehtokotiloita on meillä viereisessä metsässä. Puutarhasta en ole niitä vielä löytänyt, mutta eiköhän se ole vain ajan kysymys. Olen miettinyt, mitä ihmettä keksisin rajoille, jos yhtään saisin sillä tavoin edes hidastettua niiden tuloa. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, että puutarhan sijainnilla ja maperälläkin on osuutensa. Meillä löytyy tarpeeksi kosteutta ym kotiloille. Kuivilla, hiekkapohjaisilla alueilla kotiloilla on kurjempaa. Ferramol-muuria voi aina kokeilla rajalle.

      Poista