Vihreys ja tuoksut lisääntyvät. Jouluruusu, esikot, tulppaanit ja joka puolella pitkään kukkineet valkovuokot. Kukkaisuus lisääntyy kovaa vauhtia.
Taustalla kukkivat jo korkeatkin tulppaanit, en vain tiedä, mihin olen piilottanut muistilapun, jossa niiden nimi lukisi. Enkä enää muista miltä vuodelta nuo tulppaanit ovat. Näköjään tänä vuonna jotkin sellaiset tulppaanit ovat taas hurjistuneet kasvuun, jotka viime vuonna näyttivät taantuvan. Minulla on nimittäin sellaisiakin tulppaaneja, jotka tekevät ahkerasti sivusipuleita, ja joiden joka paikkaan leviämisestä en niin pidä. (Kun ovat penkissä, joissa sävyt eivät käy täysin yhteen.)
Kukkivat puut ja sininen taivas. Se on vasta ihanaa. Sirotuomipihlajat revittelevät tänä vuonna kauan.
Persian Pearleja on avautunut muutamia. Näitä olen laittanut vuosien varrella useita kymmeniä puutarhaan, mutta en varmaan kovin hyviin paikkoihin. Sillä nämä taantuvat meidän savimaassa helposti. Ja toisissa paikoissa voivat taas jäädä isompi lehtisten jalkoihin.
Kohta on aika leikata nurmikko tai siis rikkaruohikko. Se näyttää kovin epäsiistiltä näiden keltavuokkojen ja kirjopikarililjojen taustalla.
Kuvissa on eroja. Tässä samat kasvit, ja ei näytä niin suttuiselta.
Imiköiden taustalla kukkii myös kirjopikarililjat. Niitä voi ripotella minne vain. Menevät kapeaan tilaan. Myös sinikämmen on jo kukassa, tämä kuva on nimittäin otettu pari päivää sitten.
Yhdessä penkissä olen pitänyt vain valkoisia kirjopikarililjoja. Onneksi jotkin kasvit pitävät kosteasta keväisestä maasta.
Keltakoiranhammas yllätti, oli kasvanut kukintavaiheeseen lähes huomaamatta. Sen seurana valkea hyasintti. Ja piilossa valkea helmihyasintti.
Pihamme Terijoen salava oli aika huonossa hapessa talven lumikuormassa. Kallellaan entisestään. Sen seurauksena puoliso katkoi jo talvella muutaman alaoksan pois. Ja sehän olikin oikein hyvä ratkaisu. Puu on ryhdikkäämpi ja minun kasvilavani voivat saada vähän enemmän auringonsäteitä myös aamuauringosta. No, ei kovin montaa sädettä, mutta hivenen.
Ihan pian vihreys lisääntyy ympärillä vielä enemmän.
Kukkien ja lehtien puhkeamisen ihastelu on ihan parasta juuri nyt💚👍
VastaaPoistaNiin on. Ihanaa katsoa myös muutosta.
PoistaTerijoensalava näyttää nyt oikein kauniin muotoiselta!
VastaaPoistaAah mitä yhdistelmiä, niin kuin nuo keltavuokot ja pikarililjat, ja esikot ja iki-ihana jouluruusu! Aiemminkin olen monesti ihastellut istutustesi värien ja muotojen komboja, aivan ihania juttuja olet istuttanut yhteen.
Oi, tuomipihlajat! Ne eivät täällä olekaan vielä avanneet nuppujaan, mutta ovat nuppuisinakin niin kauniita.
Kiitos, kehu ihan hämmentää. Osa istutuksistani tulee vahingossa, mutta keltavuokot ja pikarililjat olen jopa tarkoituksella halunnut nähdä yhdessä.
PoistaNuppuvaihe on tuomipihlajoissa tosi kaunis. Se kesti tänä vuonna kauan, kuten näköjään kukkavaihekin.
Ihanaa kun on kevätkukkijoita! Ei tunnu läheskään niin pitkältä odottaa perennojen kasvua ja kukintaa. Meillä lievä myyräongelma verottaa sipuleita joka talvi mutta yhä sinikkäästi istutan uusia sipuleita syksyisin, jotta voin taas keväällä arvuutella montako niistä nousee. :-) Aurinkoista viikonloppua. -Katja
VastaaPoistaKevätkukkijoita ihastellessa menee aika hyvin, perennavaihetta jaksaa odotella. Harmi menettää myyrille sipulikukkia.
PoistaVihreys tosiaan lisääntyy vähitellen. Sinulla on noita imiköitä ihan kotipihassa. Mökillä näen noita läheisessä metsässä aina keväisin kukkimassa.
VastaaPoistaOlen laittanut imikät kosteahkoon penkkiin. Jos keksin siihen muita kasveja, imikät saa sitten siirron. Ihanasti kimalaiaet niissä viihtyvät.
PoistaIhanaa kun voi oman aamukierroksen lisäksi kierrellä näin virtuaalisesti ystävienkin puutarhoissa. Ihanaa kukintaa siellä ja tosiaan nurmikkokin kasvaa hurjaa vauhtia.
VastaaPoistaNurmikko alkaa olla leikkukunnossa. Hommat ei lopu. Aamukierrokset puutarhassa livenä ja virtuaalisesti ovat tärkeitä.
PoistaKirjopikarinliljoja ja koiranhampaita ei minulla olekkaan. Kivoja kevään kukkijoita. Voikukka populaation mekin ajattelimme leikata ja senjälkeen se näyttää ihan nurmikolta. 😂.
VastaaPoistaVarsinkin kirjopikarililjoja myydään monissa paikoissa syksyllä. Koiranhampaita näkee myynnissä harvemmin.
PoistaVoikukkia riittää meilläkin.
kauniita! minulla myös kukkien nimilaput katoavat...
VastaaPoistaJoskus vanhoja nimilappuja löytyy sitten, kun kasvi on jo heittänyt henkensä. Ei ole ihan helppoa pysyä lajikkeista kärryillä, jos hävittää muistiinpanot.
PoistaIhana tuo ensimmäisen kuvan esikko-valkovuokko-jouluruusu-tulppaani-ilottelu. Minä panin merkille, että tänä vuonna tulppaaneissa on todella paljon nuppuja. Jopa kolme vuotta maassa olleet papukaijatulppaanit, jotka eivät ole kukkineet kertaakaan, ovat tehneet muutaman nupun. Toivottavasti jaksavat vielä aukaistakin ne! Ehkä viime kesän kuivuus ja lämpö oli tulpuille mieluisa. Meillä taas katkaistiin kasvimaan vieressä olevasta pihlajasta iso alaoksa pois, sillä se tuli ikävästi kulkuväylälle reilun metrin korkeudella. Samalla tavalla minäkin kuvittelen kasvimaan saavan nyt pikkuisen enemmän valoa kuin ennen :D Toivo se on pienikin toivo! Mukavaa loppuviikkoa!
VastaaPoistaMinäkin pidän ekan kuvan kasveista yhdessä. Samaisessa penkissä on paikoin myös autioita, kun suuremmat perennat nousevat hitaammin.
PoistaTulppaanit tosiaan ovat viihtyneet viime kesänä. Näin ainakin ajattelen itsekin.
Kyllä ne kasvit voivat nauttia muutamasta lisävalonsäteestä.
Kauniita kukkijia siellä on. Tuota Sirotuomipihlajoo miekin havittelen tuonne mehtäpuutarhaan. Kaunis on rungoltaankin!
VastaaPoistaSirotuomipihlaja on kaunis pikkupuu. Se sopisi hyvin metsäpuutarhaan.
PoistaNiin paljon kaunista kukintaa :) Meilläkin piha vihertyy ihan silmissä ja koiranhampaat ovat todella rehevässä kasvussa. Ne ovat lisääntyneet aivan huimasti ja varmasti viikonlopun lämpöaalto saa ne kukkimaan.
VastaaPoistaHienoa, että koiranhampaat ovat lisääntyneet sinulla. Nyt viiikonloppuna lämpö saa kukinnan puhkeamaan.
PoistaVoi miten ihania kukkia ja kukkaisia kuvia! Sinulta saakin noihin varjopenkkeihin inspiraatiota. Minulla kukkii vasta krookukset, ja yksi harvinaisen intomielinen kevätesikko. Perinteinen vappusää, eli lumimyräkkä, hidasti kehitystä. Mutta näillä lämmöillä saan minäkin kohta ihastella tulppaaneja ja narsisseja!
VastaaPoistaKyllä ne muutkin sipulikukat kohta kukkivat. Minulla on varjopenkkejä, jotka näin keväällä saavat vähän enemmäm valoa kuin lehtien puhjettua puihin.
PoistaOn tämä ihanaa aikaa!
VastaaPoistaNiin onkin. On mennyt monia hetkiä vain ihastellessa.
Poista