torstai 30. toukokuuta 2019

Silmänpalvontaa

Olen tehnyt havainnon. Minusta on tullut silmänpalvoja. Auts.


Tämä saattaa vaatia selitystä. Jos jotain kiinnostaa. Nuorempana en todellakaan kiinnittänyt huomioita sisustamiseen. Minua ei myöskään häirinnyt epäjärjestys. Ennen puutarhan hoitoon hurahtamista en saanut slaagia voikukista. Saatoin jopa irroitella ja puhallella niiden siemeniä ympäriinsä. Ennen puutarhan harrastamista riitti, että ympärillä, siis omalla pihalla, oli vihreää. Ihan sama, mistä se vihreys tuli. Toki puita oli kiva kasvaa ja olla valoa ja varjoa. Mutta aika sama, oliko vierellä oleva kasvi horsma vai pioni. Ihmettelin ihmisiä, joille paikkojen ulkonäkö oli niin kovin tärkeää.  Ja pikkulapsiperhearki on ollut sellainen vaihe, jota on kuvannut värikkyys ja sotkuisuus ja tavaroiden epäjärjestys. Lapset ovat pysyneet tallessa, mutta vanhoista kuvista näkee, että tavarat ovat olleet välillä vähän muuallakin kuin tallessa.

Tarhapionin nupussa jo väriä.
Vaikka kauniita paikkoja silloinkin arvostin. Ja jossain vaiheessa huomasin silmiini alkavan sattua tietyt yhdistelmät. No, sattumisen syyksi löytyikin sitten hajataitto. Ei mennyt keltaisella pohjalla kirjoitettu musta teksti ihan kohdalleen.

Nämä saniaisen kiehkurat ovat sitten suloisia.
Hajataiton löytämisen jälkeen olen nauttinut kyllä kivoista visuaalisista yhdistelmistä ja huomannut varsinkin sen, jos jokin ei toimi. Mutta en ole oikein osannut löytää aina suunnitelmia korjata niitä.

Kalliokielo ja tuoksumatara
Tänä keväänä en ole ehtinyt puutarhan vauhtiin. Olen ollut koko ajan myöhässä. Kun aikaa tuntui taas löytyvän puutarhalle, tulin flunssaan. Flunssasta huolimatta koetin saada viljelylaatikon kuntoon ja niksautin (taas) vähän selkääni. No flunssan aikana myös selkä parantui.

Voikukkia joka ikisessä paikassa, vaikka onneksi vähiten kukkapenkeissä.
Olen taas nyt parantumassa flunssasta, mutta tuntui aivan kamalalta pihan epäsiisteys. Ja tajusin olevani silmänpalvoja. Onneksi puolisoni sai ruohonleikkuukohtauksen. Minä olen siis vuosia jo hoitanut ruohonleikkuun pihallamme, ettei vääriä kohtia leikata. Nyt olin onnellinen puolison ruohonleikkuuhalusta, sillä se siisteyttää puutarhaa uskomattoman paljon. Ihan kuin sisällä hiekkojen imuroiminen.

Leikattu nurmikko (tai vaikka rikkaruohikko) miellyttää vain silmääni enemmän kuin sellainen, jossa voikukat sojottavat.
Tämän jälkeen pieni määrä puutarhahommia sai patoutumia jo purkautumaan. Ihanaa nähdä, että vihdoin puutarhassa tapahtuu jotain.

Näiden suhteen työ on tosin tehty aina syksyisin.
Mietin, että mitä tekisin, jos saisin puutarhaan esim. 8 tuntia puutarha-apuja. Mitä haluaisin. Aluksi haluaisin vain olla niin terve, että voisin itse tehdä se 8 tuntia hommia niin, että joku muu vaikka siivoaisi meillä sisällä, pesisi pyykit, tekisi ruoat ja viihdyttäisi perhettä, kuskaisi lapsia jne. Mutta ei noitakaan hommia nyt oikeasti ole kerralla putkeen 8 tuntia. Enkä minä suinkaan itse ainoastaan meillä kotitöitä tee.

Leikatulta nurmikolta näkee kitkentäjätteet. Penkissä ei ikinä kannattaisi käydä ilman ämpäriä. Myös näkyvissä kivituhkaa, joka tarvitsee kitkemistä.
Mutta menin kasvimaalle ja katsoin kivituhkaa. Haluaisinkin 8 tuntia kitkentää. Toivoisinkin, että joku muu kuin minä siistisin kasvimaan kivituhka-alueet pari kertaa vuodessa. Sen lisäksi oikein perusteellisen, kunnon kitkentä kelpaisi niihin tylsiin ja ikäviin paikkoihin. Miksi vadelma ei kasva siellä minne haluaisi, vaan villivadelma ilmestyy yhtäkkiä talon seinustalle jonkin jättijuuren kanssa? Tai kaunis kielo alkaa yhtäkkiä vaellella. Luulen, että se 8 tuntia ei riittäisi. Jos nuo paikat olisivat kunnossa, minun silmänpalvoja silmiin sattuisi vähemmän. Puoli tuntia tai tunti menisi helposti myös siihen, että käytäisiin läpi puutarhaa ja tunnistettaisiin muutama kasvi (mm. muutama pioni ansaitsi oikean nimen).

Tätä löytyi puutarhasta vain yksi, joukossa oli mukana useita vaaleamman punaisia. Mutta tämä oli niistä kaunein.
Olisi kiva kuulla, mihin kukakin juuri nyt käyttäisi 8 tuntia puutarha-apuja. Tarkoitan sellaista oikeaa puutarha-apua, enkä sellaista, jota joutuu itse koko ajan neuvomaan vierestä, mikä on rikkaruoho ja mikä ei. Jotta voisi itse siis keskittyä kaikkeen muuhun puutarhassa.


Tämän postauksen kuvat puutarhasta eilen 29.5 ja tänään 30.5.

32 kommenttia:

  1. Ihana juttu, taas! Hih, vai hulttioepäjärjestysihmisestä silmänpalvojaksi, ja taittovian kautta :-D
    Kyllä minuakin voikukat risovat, ja pitkä nurmikko, joka sojottaa ja hapsottaa, ja vie huomion ihanista kukkapenkeistä ja istutuksista.
    Tänne ottaisin jonkun, joka leikkaa nurmikon varoen istutusalueita yhtä paljon kuin minä. Reunatkin se saisi huolitella reunussaksilla, ei trimmerillä, sillä en voi sietää sen ääntä ja sillä voi vahingossa tehdä ison tuhon jollekin pikku aarteelle. Sitten voisin kans ottaa jonkun, joka kastelisi säännöllisesti - vaikka juuri nyt se tapahtuukin ihan itsestään, tuolla ulkona on lähes syysmyrskyn veroinen puuskatuuli ja sataa!! Jee! Kunhan ei tähän puita kaadu, niin olen tilanteeseen tyytyväinen. Kahdeksan tuntia sadetta, sitä muuten varmaan tilaisin, kerran viikossa kiitos, yöllä.
    Punainen kaunein tulppaanisi onkin taivaallisen kaunis! Onneksi niitä on edes se yksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että teillä sataa. Näin pian edellisen jälkeen vieläpä.

      Tuo alueiden siistiminen varovasti on tosdella tärkeä taito. Itse tietää, minkä paikan voi yli voi ajella suoraan ja missä pitää hidastella ja varoa kaatuilevia aarteita tai vastaavia varjeltavia.
      Sadetoive olisikin oikeasti todella hyvä toive sinne kuivuuteen.

      Poista
  2. Komppaan Sailaa :)

    Mutta tunnistan ongelmasi, joka ei oikeastaan ongelma ole, tai luulen itse päässeeni sen yli, toivottavasti. Asuin työni vuoksi useita vuosia toisella paikkakunnalla ja kotipihaa hoidin sivutoimisesti. Nyt voisin hoitaa pihaa täyspäiväisesti, mutta en enää ota siitä paineita. Teen sen minkä ehdin/jaksan, annan luonnon hoitaa oman osansa ja sitten vain istun puutarhatuolissa ja nautin näkemästäni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä myös olen joskus hyvinkin paljon enemmän laiska kuin todella ahkera puutarhuri. Joskus tekemättömät työt vaan alkavat kerralla loistaa silmiin. Onneksi osa on nopeampia kuin kuvittelee.

      Ihanaa, että nautit puutarhasta paineettomasti!!

      Poista
  3. En haluaisi ketään vierasta ihmistä pihapuuhiini! Enkä myöskään kotiani siivoamaan! Itse tiedän parhaiten, miten hommat pitää hoitaa! Olen ollut hyvän järjestyksen ihminen koko ikäni. Yritin pitää järjestystä sekä pihassa että kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä niin uskon, että on paljon ihmisiä, jotka eivät ottaisi vastaavaa apua vastaan, koska itse tekeminen on se tärkeä osa esim puutarhan hoitoa.
      Minäkin haluan tehdä monia asioita ihan itse. Jos meillä olisi jonkun muun tekemä kukkapenkki, se olisi jopa melkoinen shokki.

      Poista
  4. Ymmärrän niin sinua! Silmänpalvonta tekee toisinaan ahdistuneen olon, kun ei vaan ehdi/pysty enempään. Meillä on ollut viime syksystä lähtien puistelu-/pyykkitelineen siirtoprojekti, ja koko paikka näyttää edelleen kamalalta! Valokuviakin pitää ottaa kuvakulmista, josta tuo rytöpaikka ei vaan näkyisi. Siihen kun saisi 8 tuntia apua, oltaisiin jo hyvällä mallilla! Mutta itselleen homma taitaa jäädä:)Teillä on kaunis piha ja ihanasti kukkivat tulppaanisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rytöpaikkojen siivoamiseen voisi tosiaan käyttää aikaa. Nyt meillä olisi oksasilppurille hommia, saisi muuten siten myös silmää häiritsevän oksakasan matalaksi nopeasti. Toisaalta se on osittain myö minusta ihan mielekästä hommaa, jos ei ole kiire.

      Poista
  5. Aina löytyy joku rytökasa siivottavaksi. Mutta kukkapenkkiä siivoamaan en muita päästäisi, kun vuohenkellon ja -putken seassa saattaa vielä olla joitan aarteita hengissä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aarteita pitääkin itse vahtia! Rytökasoja taitaa olla monella.

      Poista
  6. Tunnistan nuo fiilikset aivan täysin! Minä ottaisin 8h ripoteltuna kahdeksalle viikolle: joka viikko yhdeksi tunniksi joku huolellinen ja osaava ihminen leikkaamaan nurmikon ja siistimään kukkapenkkien reunukset. Ruohonleikkuu on ainoa inhokkihommani puutarhassa. Kunhan lapset kasvavat eikä isoa nurmialuetta enää tarvita, laajennan istutusalueita ja jätän vain pienen läntin, jonka voi pitää lyhyenä moottorittomalla leikkurilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana suunnitelma. Olisi jo moneksi viikoksi yksi inhokkihomma pois. Hyvät suunnitelmat myöa tulevaisuuteen sinulle. Voi käyttää ajan sitten johonkin mielekkäämpään.

      Poista
  7. Tuttua pohdintaa. Minä leikkaan meillä nurmikon, sillä mies jättää aina tupsuja sinne tänne, enkä osaa olla siitä sanomatta. Siis parempi tehdä työnjako ja hoitaa leikkuu itse. 8 tunnin avun käyttäisin raskaisiin kaivu- ja kärräystöihin. Etupihan istutusalue kaipaa uusia reunuksia ja samalla kasvien jakamista. Iso ja raskas urakka ja siksi siirrän ja siirrän sitä. En kaihda kotitöitä, mutta näin kasvuaikaan olen mieluummin kitkemässä rikkaruohoja, kuin valmistamassa ruokaa. Onneksi mieheni tykkää ruoanlaitosta ja tasapaino on löytynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha-apua on niin monenlaista. Joskus tarvitsisi lihaksia, joskus taas kärsivällistä nyppimistä. Uskon, että raskaissa kaivuuhommissa olisi apu tarpeen. Minä, lapio ja tiukka savimaa ei ole paras eikä tehokkain mahdollinen yhdistelmä.

      Poista
  8. Minä käyttäisin uusien istutusalueiden kaivamiseen puutarha-avun panoksen. Ehkä sellaista saankin, sähköyhtiö kaivaa tontille sähköjohtoja maahan ja ajattelin että jos olisin kiltti niin kaivurikuski voisi ehkä kaivaa minulle pari kuoppaa siinä sivussa, toki korvausta vastaan.
    Hienot tulppaanit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä. Kannattaa ottaa koneet joskus avuksi. Itse asiassa minäkin olen sopinut yhden pensaan ylöskaivuun kaivurikuskin kanssa. Kannattaa odottaa konevoimia. Jos puskan kaivaisin lapion kanssa, aikaa menisi varmaan yli 10 tuntia helposti. Kaivurilla tulee menemään ehkä 5 min?

      Poista
  9. Kiva postaus, mukavaa pohdintaa. Hienot tulppaanit. Eipä ole tuollainen 8 tunnin apu tullut aiemmin mieleen, mutta nyt kun sitä kysyit, niin apulainen saisi laittaa meidän ryteikkönurkan nurmikoksi. Kyllä siihen ainakin se 8 tuntia menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti ryteikköjä on monella. Tuo apu tuli mieleen, kun itse poti flunssaa ja silmä ehtii nähdä hommia, mitä haluaisi tehdä, mutta ei vaan kykene. Ja sitten on hommia, jotka ovat itsestä tylsiä tai raskaita.

      Poista
  10. Voikukat on kyllä mahoton riesa nurmikossa! Ois niitä hommia meilläkin puutarha apulaiselle. Hyvillä mielin ollaan vieläkin siitä keväisestä Villen avusta. Harppas mehtäpuutarha aimo harppauksen etteenpäin! Kaivur on hyvä kone!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te saittekin ison avun pojalta. Voi käyttää oman ajan nyt johonkin muuhun mieleiseen. Voikukkia riittää kyllä riesaksi asti.

      Poista
  11. Tuo 8 tunnin apu oisi kyllä upea! Minä haluaisin kitkentäapua ja sorareunojen siistimistä, jälkimmäistä eniten. Haaveilen aina viikon ajasta vain puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikin joskus hienoa viettää paljon aikaa vain puutarhasss. Nyt hommat keskeytyvät aika paljon kaikkiin muihin hommiin, siis minulla.

      Poista
  12. Tämä olikin hauska ja samalla mielenkiintoinen postaus! Kukkapenkkeihini en haluaisi ketään ilman valvontaa tonkimaan, mutta olisin hyvilläni, jos joku käyttäisi sen kahdeksan tuntia meidän nurmikon kitkemiseen, edes voikukat ja ratamot. Siinä ajassa ehtisi varmaan kitkeä puolikkaan etupihan, joten tarvittaisiin ehkä viikon ajan kahdeksan tuntia päivässä kitkentää, jotta koko nurmikko siistiytyisi. Rytökasojen ja -nurkkien siistimistä olisi täälläkin, mutta sitä pitäisi olla itse valvomassa, joten sama olisi tehdä se itse. Ehkä toivoisinkin mieluiten kesäaikaan kahdeksan tuntia lisää aikaa vuorokauteen :D Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voikukkia ja ratamoita riittää varmaan kaikilla. Ratamot maastoutuvat paremmin kuin voikukat. Siinä olisi mukavasti hommia.

      Poista
  13. Jaa-a, kyllä minäkin ottaisin 8 tunnin puutarha-avun voikukkien ja ratamoiden kitkemiseen nurmikolta;)

    VastaaPoista
  14. Voi että mikä ihana (ja pitkä) kirjoitus! Ihana lukea. Esteettinen kehitys on kyllä hyvä asia. Apua puutarhanhoitoon kyllä ottaisi mieluusti. Sinulla on vielä enemmän tekemistä kun on kaunis, iso puutarha. Itse ottaisin mieluiten vuohenkello- ja suikeroalpikitkijän. Minusta teillä on kyllä kaunista enkä näe epäkohtia. Tulppaani on hyvin sievä, onkohan se joku papukaijatulppaaneista? Ihanaa kesää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kuvaan vain parhaita kohtia puutarhasta..nyt nurmikko rehottaa, ei ole ehtinyt tai sitten jaksanut. Kohta hellittää aikasyöpöt ja sitten ehkä ehdin taas puutarhaan.

      Kitkentäapu kelpaisi monelle. Monella on kasveja, jotka helposti majailevat väärissä paikoissa.

      Poista
  15. Kivasti kirjoitettu! Minäkin sitä nurmikon voikukkien kitkijää kaipaisin. Ylimääräiset tunnit vuorokaudessa kelpaisivat myös, aika ei tunnu riittävän mihinkään. Kauniita kevätpäiviä!

    VastaaPoista