lauantai 10. kesäkuuta 2017

Ihanaa ja kamalaa

Ihanaa ja kamalaa on yhtä aikaa tämä kesäkuun alku. Ihanaa on se, että kaikki kasvaa hyvin ja monet kärhötkin ovat ilmestyneet maan pinnalle. Ihanaa on se, että morsiusleinikki kukkii taas yhtä aikaa myöhäisten tulppaanien kanssa.


Myös unelmatädyke on ihana.


Ihanaa on se, että valoisaa ja tarpeeksi lämmintä ja uskaltaa luottaa, että kesäkurpitsat pysyvät hengissä. Kamalaa on se, että on koko ajan tunne, että on kamalan myöhässä kaikesta. Rikkaruohot kasvavat nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa. Kitkentä-ämpärit täyttyvät ja jäävät minne sattuu. Kylvöt ovat missä sattuu jamassa ja kasteluvesi loppuu koko ajan.


Hyttyset ovat olleet meillä tiistaista asti kiusana. Tänään melkein itketti, kun en tiennyt, mitä olisin tehnyt ja mikä olisi ollut kiireisintä. Ja puutarhanhan piti olla se rentoutuspaikka. Sitten päätin, että nyt riittää tältä päivältä. Katson kamaluuksia huomenna uudestaan. Heti näytti maailma ja puutarha taas inhimilliseltä ja jaksoin kuitenkin tarkastaa yhden perennapenkin rikkaruohotilanteen. Eikä tilanne ollutkaan niin katastrofaalinen kuin luulin. Alla olevista penkeistä on vähän kitketty.


Perattavaa löytyy kyllä. Siitä ei pääse mihinkään. Mutta on myös paljon kaunista ympärillä. Ja toisaalta muistan, että kyllä asiat yleensä rullaavat. Uudet kasvit tulevat tilalle ja elämä jatkuu. Rikkaruohojen elämä tosin saisi päättyä vähän helpomman kaavan kautta.


Olen tässä samalla suunnitellut uusia alueita. Ihanaa. Ja samalla tajunnut, että kaikki vanhakin vaatii huomiota ja aikaa on vain rajallinen määrä. Kamalaa. Noidenkin kalliokielojen alusta uhkaa aina rikkaruohottua ihan kamalasti.


Aina en kuitenkaan välitä ihan kaikista rikoista. Ainakaan ihan heti. Joskus ensin voi ottaa pari kuvaa ja aloittaa vasta sitten.


Ensimmäisen akileija on ehtinyt kukkaan. Pienet japaninakileijat ovat joko hävineet tai sitten ne ovat tehneet nyt vain siementaimia. Pikkuisia siementaimia onkin aika lailla. Ensimmäisenä ehti kukkaan tämä nimetön tapaus. Tämä kuuluu ihanuus-kategoriaan.


Oikeasti asiat eivät ole ollenkaan hullummin ja en taas ajattele puutarhaa kamalana paikkana. Ne hetket onneksi ovat lyhyitä ja liittyvät enemmän siihen, kun ei todellakaan tiedä, mitä tekisin ensimmäisenä tai toisena. nyt taas elämä on mallillaan, koska tietää, että teini on luvannut leikata nurmikon ja ehkä myös suostuu pikkaiseen voikukkasotaan, sillä voikukkarauta on kuulemma kiva vekotin. Se tarkoittaa sitä, että itse saan tehtyä muuta. Purkitettua jakotaimia ja kitkettyä ja kantattua ja kitkettyä ja kasteltua ja kitkettyä.

22 kommenttia:

  1. Kyllä! :-D On ihanaa ja kamalaa. Joka paikkaan ei ehdi. Mutta on iloinen yllätys joskus huomata, että puolessa tunnissa ehtiikin saada jonkun toivottoman kukkapenkin ihan kuosiin. Joskus asiat ovat suururakoita vain omien korvien välissä. Mulla on kyllä riippukeinukin ihan päivittäisessä käytössä, täytyy levähtää ja nauttia.
    Ihanan kaunis ja rehevä puutarha teillä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt tuntuu, että rehevääkin on. Niin paljon on lehtiä puissa ja kukintaa. Savimaa pohjalla tuntuu antavan energiaa ja kostettua, vaikka ei ole kovin sateista ollutkaan.

      Suururakat tuntuvat tosiaan ajoittain enemmän omassa päässä, kuin todellisuudessa. Pitäisi vain aina muistaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

      Poista
  2. Puutarhan hoidossa on tosiaan ne ihanat ja sitten ne ei niin ihanat hommansa. Välillä tuntuu, että pitäisi olla palkattuna kokonainen armeija, jotta kaiken haluamansa saisi tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Armeija puutarhureita olisi kyllä kätevää. Aina välillä tulisi tehokitkennät ja pari uutta istutusaluetta.

      Poista
  3. Itse olen hyvin huoleton puutarhuri rikkojen suhteen. Kun näen rikan penkissä, niin nyppäisen sen pois ohikulkiessani. Välillä innostun suurempaankin kitkentäurakkaan, mutten koskaan varta vasten pakota itseäni kitkemään. Annan kitkennän sujua omalla painollaan. Onneksi minulla on aika rikkaruohoton puutarha (tai en vain huomaa kaikkia), niin hirveästi kitkettävää ei ole. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä aika vuodesta on vaan sellainen, että kaikki kasvu vaan kohahtaa. Rikkaruohojen suhteen saa kyllä paljonkin aikaan, kunhan ei säntäile edes takaisin. Meidän vanha piha on täynnä kaikkea ylimääräistä kasvia.

      Poista
  4. Jep, kiireen pukkasi täälläkin! Rikkaruohoille kyytiä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kova kasvuvoima on taas näkyvillä. Kiva asia perennojen kannalta. Rikkikset taas voisivat vähän jarruttaa.

      Poista
  5. Minulla on ollut pitkään japainakileija. Tänä vuonna en ole sitä löytänyt. Veikkaan että isommat kasvit ovat sen syrjäyttäneet minulla. Tai sitten ne rikkaruohot :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli on tapahtunut joku kato japaninakileijojen parissa. Erikoista. Minulla on samassa paikassa pikkuisia siementaimia paljon, joten odottelen, mitä niistä tulee.

      Poista
  6. Japaninakileija minulla on liilana mutta jotenkin kasvaa heikosti, paikka ehkä on huono. Morsiusleinikin taisin vahingossa kitkeä pois, ai että se sapettaa, pakko hankkia uusi taimi ja merkitä taimi vastaisuudessa hyvin. meillä on aina joku nurkka retuperällä, kitkettävää on niin paljon ettei kaikkeen ehdi ja onhan se kiva tehdä välillä muutakin. Voikukkasota ei karkaa mihinkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morsiusleinikki kyllä näyttää ihan rikkaruoholta. Aika usein sitä olen jo kitkemässä, kunnes muistankin, mikä kasvi on kyseessä. Meidänkin pihassa on tekemistä ihan tarpeeksi, vaikka tämä ei suuri olekaan.

      Poista
  7. Joinain päivinä koko puutarha rassaa! Alkukesän herkkyys on niin ihanaa, kun rikkaruohotkin ovat minikokoisia. Plääh. Mutta ihania kukkasia, unelmatädyke on ihan paras ja vielä ymmärtää levitä passelisti ja tuo ihana morsiusangervo!! Voiko perheen muuten pakottaa avuksi? Hyttysiä on täälläkin nyt oudon paljon, taitavat siis pitää kylmästä keväästä erityisen paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään on ihan toisenlainen päivä. Paljon postiivisempi. Onneksi vanhin lapsi on alkanut pitämään ruohonleikkuusta ja tänään leikkasi suurimman osa (hankalimmat osat voin kyllä tehdä itse). Tänään olenkin jo tehnyt vaikka mitä puutarhassa. Sen lisäksi ollaan grillattu pihalla. Nyt vastailen kommentteihin, kun lapset uivat järvessä. Joinakin päivinä vain ehtii. Illalla pitäisi vielä sataa, saa kasvit vettä.
      Unelmätädyke ei ole riesäksi asti vielä levinnytkään.

      Poista
  8. Hyvä, että päätit pitää pienen tauon, puutarhan pitää olla se rentoutumispaikka!!! Muutaman päivän loma sateen jälkeen tietää hurjaa kitkemisurakkaa kotona, mutta mitä siitä... Kylläpä tuo morsiusleinikki näyttää ihanalta. Katselin sitä ihaillen puutarhaliikkeessä perjantaina, mutta jätin vielä ostamatta. Ajatukseni leinikkejä kohtaan on vielä liian negatiivinen, koska niiden kitkemistä riittää. Mutta ei se silti vähennä morsiusleinikin kauneutta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin niityyleinikki oli kasvanut angervoiden väliin siten, että koko puska piti kaivaa ylös, kun ei erottanut kumpi on kumpaa.

      Morsiusleinikki näyttää alkukesästä niin rikkaruoholta, että se myös kitkisi helposti.

      Poista
  9. japaninakileija katosi meiltä heti parin kesän jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se siis katoaa helposti. Täytyy tarkkailla, tuleeko sen jälkeläisiä kukkaan, vai pitääkö hommata uusia.

      Poista
  10. Minulla on sama ongelma, pitäisi ehtiä tehdä vaikka mitä.. mutta nytkin olen viikonloppumatkalla ja tuolla puutarhassa rikat sen kuin kasvavat. Yritän olla ajattelematta koko asiaa. Välillä tarvitaan putkinäköä :) Mukavaa sunnuntaita sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Putkinäkö pelastaa. Onneksi aikaa kyllä oikeasti riittää. Joskus vaan haluaisi saada kaiken samana hetkenä tehtyä.

      Poista
  11. Kaksi puutarhaa ja yksi mökkipiha pitävät huolen, ettei ihan jokainen rikkaruoho tee elämäästä katstrofia. Mutta toisaalta olen aika tarkka ja tuo ihanaa-kamalaa -tunne valtaa jossain kohtaa päivää minutkin. Kauniilta sinulla siellä näyttää, ota ihan rennosti! Koitetaan jaksaa, ihanuutta taitaa silti olla monin verroin enemmän kuin noita kamaluuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on kyllä paljon lääniä hoidettavaksi. Minulle riittää yksi piha ja silti ei ehdi joka paikkaan.

      Poista