tiistai 6. lokakuuta 2015

Rusokirsikan leimunta

Ensimmäinen pakkasyö takana. Sen vauhdittaman eilen siivoilin ruukuista tomaatin rankoja pois. Keräsin vielä elossa olevia yrttejä (jotka eivät pakkasta siedä). En tietenkään ikinä tee asioista viime tingassa. Tai siis teenpäs.

Ihailen rusokirsikan syysväriä. Toivon siitä pitkäikäistä puuta.


Ei mitään haaleaa punaista.


Jännityksellä katson iltapäivällä, mitä kasveille kuuluu.

14 kommenttia:

  1. Ihana väri! Rusokirsikka on ehdottomasti minunkin hankittava, ensimmäisenä puhkeaa kukkaan kirsikoista. Niin kaunis, ja näin syksylläkin!
    Mulla on vielä pelargonit ulkona :-D Voisi kyllä jo ottaa niitä sisälle, juu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkin muutkin toimivat vasta kun on pakko?
      Rusokirsikka on kyllä sen verran kaunis, että melkein tekisi mieli toistakin.

      Poista
  2. Minullakin on vielä pelargonit ulkona, samoin kaikki kesäkukat :D
    Rusokirsikka on kaunis, omani on vielä niin pieni että siinä ei ole komeaa syysväriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti omasi kasvaa oikein paljon, että pääset ihailemaan sen ruskavärejä. Näkyy taatusti kauas.

      Poista
  3. Se on ihana, hyvä kun ostit. Ihan hyvä kun tekee hommat vaikka viime tipassa, kunhan tekee :) Toivottavasti kaikki on siellä kunnossa illan pihakierroksella.

    VastaaPoista
  4. Kirsikka on kyllä upean värinen näin syksyisin. Viime keväänä oli kirsikka hakusessa, mutta en saanut toivomaani. Ensi keväänä uusi yritys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ensi keväänä voi taas toteuttaa haaveita. Rusokirsikan syysväri on kyllä räikeä. Kaikissa kirsikoissa ei taida vastaavaa olla.

      Poista
  5. Rusokirsikka on kyllä ihana sekä keväällä että syksyllä, toivon omallenikin pitkää ikää:)

    VastaaPoista
  6. Hei, sinulle olisi haaste blogissani:)

    VastaaPoista