Toukokuun kiri on taas menossa. Ainakin luonnossa ja puutarhassa. Perässä en meinaa pysyä. Heti, kun toukokuussa on yhtään menoja tai flunssia, menee puutarha-aikataulut sekaisin. Saatikka siitä, miten ensin on melkein lämmin, sitten jäätävää ja sitten räjähtää kesälämmöt ja kuivuus päälle. Perässä ei pysy.
Puutarhassa on paljon hommia tekemättä (yläkuvassa on viime vuoden perennanvarsi pystyssä), syksyn lehtiä vielä lojuu siellä täällä (onneksi koko ajan vähemmän), kasvimaa on retuperällä, kivituhka on retuperällä. Enkä edes tajua, milloin nurmikko (rikkaruohikko) ehti leikattavaa kuntoon. Hirveä määrä hommia odottaa. Samaan aikaan ilman mitään paineita kukkii rusotuomipihlajat, hyasintit, esikot ja monet muut kukat. Ei niillä mitään ihmisten kiireitä ole.
Onneksi olen saanut itseni siihen mielentilaan, että kyllähän tässä ehtii. Askel kerrallaan, homma kerrallaan. Tai minun tapaukseni monta hommaa kerralla kesken. Ja yhden kyllästyttäessä, voi jatkaa seuraavaa. Koska jokainen kevät on erilainen, on vaikea vielä tietää, ovatko kaikki kasvit varmasti hengissä. Näyttää ainakin siltä, että talvi on ollut kova tulppaaneille. Joitakin on voinut popsia eläinkin (pari myyränkoloa on) tai muut olosuhteet eivät ole suotuisat. Muutama ihan minipieni tulppaani kertoo joissain penkeissä, että tulppaaneita on istutettu, niiden kasvu ei vain nyt ole ihan sitä, mitä pitäisi. Onneksi muutama tulppaanikin on hengissä. Mutta sellaista tämä on, joskus menee hyvin, joskus vähemmän hyvin.
Tänään piti aamupäivällä priorisoida taas kehon huoltaminen. Ja loppupäivälle jää sitten jokin määrä voimia puutarhatöitä (Siksi täällä on välillä aikaa kirjoittaakin, kun ei pysty ulkona olemaan pitkiä aikoja lähes helteessä puuhailemassa. Syytän siis säätä, enkä lihaskuntoani, joka taas sai muistuksen, että paremmassakin kunnossa voisi olla.) Tarhakylmäkukkia minulla on useammassa värissä, osa vain vähän ahtaasti.
Viime vuonna keräilyintoni (joka onneksi aina myös loppuu) keskittyi rotkolemmikkeihin sekä imiköihin. Niiden lajikenimiä nyt täytyykin yrittää kohdentaa oikeille paikoille. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tämä tarhaimikkä Sissinghurts White on hengissä ja näen sen kukkivan valkoisena ekaa kertaa.
Tilaa nuo imikät ja rotkolemmikit vievät sen verran viihtyessään, että täytyy olla jatksossa tarkkana, mihin ne laittaa. Toki, jos kuivuus iskee pahasti sitten onkin tilanne toinen.
Täytyy jatkaa taas puutarhassa haahuilua. Ylläolevan ruskoirsikka jo luopui kukista ja suklaakirsikka aloitti. Nopeasti vaihtuvat kukintavuorot kasveissa.
Luonnolla on ollut kova vauhti päällä. Joka paikassa vaan näkee tekemättömiä töitä, täälläkin. Minäkin tauolla, ennen puolta päivää aherrettiin miehen kans. Onneks pystyy valikoida työmaata auringon mukaan ja siirtyä aina varjoisemalle osuudelle.
VastaaPoistaOnneksi tosiaan varjoakin on puutarhassa, se helpottaa kyllä. Luonto kirii nyt aikatauluaan kiinni.
PoistaKuumaa ja kuivaa - tuli ihan viime kesä mieleen. Saisi sillä tavalla olla vaihtelevaa, että välillä sataisi lämpimästi. Söpöjä kukkia sinulla.
VastaaPoistaLempeä sade olisi kyllä hyvä. Eilen alkoi jo tuntua suussa kaikki männyn tai kuusen siitepöly.
PoistaMinun valkotäpläimikälläni on ollut valtava kasvuvoima ja olen joutunut jakamaan sitä useampaan osaan. Nyt näyttää siltä, että imikät saavat passituksen uuteen kasvupaikkaan, jossa saavat levitä ja kasvattaa kokoaan rauhassa.
VastaaPoistaMinulla on myös tavalisella valkotäpläimikällä ja punaimikällä sellainen kasvuvoima, että ne helposti valloittavat suurenkin alueen. Jos nämä muut lajikkeet ovat yhtä hurjia, niin niille nyt onneksi tuli taas uusi alue.
PoistaKukinta menee näissä helteissä pikakelauksella. Osa voi mennä huomaamatta ohi kun ei ehdi saman päivän aikana jokaista penkkiä seurata.
VastaaPoistaKukinta on tosiaan välillä ihan pieni pyrähdys ja sitten on kasveja, joilla onkin ollut pidempi kukinta, kuin luuli. Ei ehdi jokaista paikkaa seurailla samalla tavalla, kun pitää keskittyä myös tekemiseen.
PoistaToukokuu pitäisi pyhittää kokonaan puutarhalle, muuten ei ehdi rauhassa tekemään yhtään mitään. Ainakin täällä kaikki huhtikuun hommat siirtyivät kylmyyden takia toukokuulle ja nyt tämä lämpö vauhdittaa kevään edistymistä jättiharppauksin. Ei meinaa perässä pysyä. On kyllä ihanaa, kun pitkästä aikaa on kunnolla lämmintä. En tykkää yhtään kylmästä säästä. Yksi hommakin on pudonnut hetkellisesti työlistalta, kun taimet on voinut jättää myös yöksi ulos, tosin muutamaksi yöksi on taas luvattu sen verran kylmää, että pakko nostella suurin osa sitten takaisin sisälle.
VastaaPoistaTalvitappioita on tainnut tulla täälläkin. Muistaisi vain, mitä kaikkea. Yhden selvästi kuolleen perennan löysin eilen mutta jouduin lopulta tarkistamaan istutusluetteloista, mikä se oli. Jokunen punahatun viimekesäinen taimi on myös varmasti menetetty ja moni muu kasvi nousee joko hitaasti tai vain yhden verson voimin. Tulppaaneista en tiedä, ovatko taantuneet luonnollisesti vai viime syksyn ja talven takia. Kevätkurjenmiekoissa sen sijaan oli tapahtunut selvää hävikkiä. Suurin osa kasveista on kuitenkin hyvin hengissä, joten ei tarvita isoja paikkauksia.
Aurinkoista sunnuntaita!
Minulla heräilee osa kasveista nyt niin vähän kerrassaan, että olen luullut osan kuolleen. Täytyy vain malttaa odottaa. Eilen näin peruukkipensaassa eloa, magnoliat ovat näyttäneet vain risuilta kauan. On vaikea muistaa, että vasta on toukokuu, kun lämpö pamahti päälle.
PoistaIhan mahdottomasti on nyt tekemistä, eikä millään pysy aikataulussa kiinni, koska kevät pamahti ihan kunnolla vauhtiin lämmön myötä. Talvituhoja löytyy täältäkin, tarkempi kartoitus on vielä tekemättä.
VastaaPoistaKyllä on tekemistä. Onneksi osa hommista on kiireenä vain omassa päässä. Niillä ei kaikillä ole niin kova kiire. Kuten kanttaamisella.
PoistaToukokuu on joka vuosi kiireinen, mutta nyt tuntuu, ettei todellakaan pysy perässä. Lämmin sää myös nopeuttaa kasvua ja kukintaa. Kaiken haluamansa nähdäkseen pitäisi varmaan leirityä kasvien viereen kokopäiväisesti.
VastaaPoistaTappioita näyttää tulevan. Osa on vielä heräämättä, osa ehkä muuten vain myöhässä. Paras odottaa, kunhan luonto kastelee puutarhaa vähän tehokkaammin.
Sade tosiaan auttaisi joitain kasveja. Ja huuhtoisi siitepölyjä pois. Tappioita tulee kyllä. Tänä vuonna epävakainen kevät melkein siirtyi suoraan kesään.
PoistaNyt kyllä tapahtuu kovaa kyytiä! Ja kun on muutenkin paljon kivoja juttuja kalenterissa, niin keväthommat on kyllä kovinkin kesken meilläkin. Mutta eiköhän ne ennätä jossain kohtaa tekemään)
VastaaPoistaPaljon on ollut monenlaista tekemistä, niin aika lailla on hommat vaiheessa. Yksi homma kerrallaan kyllä tulee tehtyäkin asioita. Ja onhan se ollut mukavaa tekemistä taas talven jälkeen.
Poista