Helteinen toukokuu

 Kun laiskasti käy tekemässä uusia postauksia ja kevät on helteinen, niin koko ajan kuvat vanhentuneita. Meillä on satanut viimeeksi noin kolme viikkoa sitten siten, että vettä jäi hieman sademittariin. Eiliset etelän kaatosateet kiersivät meidät. Satoi sen verran, että autotallin katolla oleva siitepöly sotkeentui lisää, tie ei edes kastunut. On ollut pakko kastella ja se myös hillitsee intoa uusien istutusten tekemiseen. Tulppaanikato on ollut todella merkittävä. Onneksi ei ollut mitään sellaisi kevätjuhlia, joita varten olisin suunnitellut hienot tulppaani-istutukset. Vain yksi penkki näyttää siltä, miltä piti parin muunkin penkin näyttää. Tässä penkki 19.05.

Sama penkki eilen hieman toisesta kulmasta.

Tänä vuonna olen ollut laiska nurmikon leikkaaja, joten kahden kukkapenkin välissä on nyt pieni orvokkikasvusto. Sitä en vielä leikkaakaan pois. Näkyy hieman yläkuvassa, lähikuva alla. Syksyn kuivia lehtiä siellä seassa.

Eilen hikoilin vihdoin (helteessä) myös nurmikkoa pois, siis osasta pihaa. On niin kuivaa, että etupihalla, joka alkaa olla tosi kuiva) on sen pöllyävän materiaalin kanssa vähän ahdistavaa leikata yhtään mitään. Heti näyttää kuvissakin taustat paremmilta ja puutarha siistimmältä, kun saa leikattua voikukkaa vähemmäksi.

Tulppaanien kurjan kohtalnon takia olinkin todella yllättynyt, että kermapikarililja Ivory Bells kukkii kahden kukkavanan kanssa (toki vasta viime syksynä istutettu). Laitoin tämän aika kosteaan paikkaan ja sieltä se tomerana nousi ja teki kauniit kukkavanat, joissa on vielä kukkia jäljellä. Kuivuus vain alkaa koetella sen verran, että imikkäpehkot näyttävät paikoin siltä, että voivat alkaa lurpottaa. 

Puuvartisten huonoa kuntoa on nähtävissä: rusoherukka ei voi hyvin, ehkä tuli hortensiamenetyksiä sekä magnoliani voi huonosti. Onneksi on taas niitä kasveja, jotka näyttivät aluksi kuolleelta, mutta ovatkin elossa kuten moni ruusu ja kärhö. Toki pari kärhöä on ehkä menehtynyt, ne heräsivät täällä tosi myöhään. Peruukkipensas on elossa, se on aina ihme vaikean talven jälkeen. Alakuvassa punertavana hohtava lehdet kuuluvat tummalehtiselle peruukkipensaalle.

Iloisia perenna-asioita ovat mm. valkoisen sinikämmenen löytäminen kukkiavana. Kuvassa taustalla. Myös viime vuonna ostetuista imiköistä sekä rotkolemmikeistä näyttää olevan kaikki hengissä, osa toki ei ihan yhtä vahvasti. Lemmikkejä on vähän siellä ja täällä. 

Rotkolemmikkien kukat ja lemmikkien kukat näyttävät kovin samoilta.

Täytyy kesän aikana koettaa tunnistaa kaikki uudet rotkolemmikit sekä imikät ja laputtaa ne. Tiedot ovat ylhäällä, mutta lajikkeissa erojen tunnistaminen on hieman haastavaa minulle. Varsinkin nyt, kun kaikkea muutakin tapahtuu ympärillä ja yhä puutarhassa on paljon hommia, jotka pitäisi olla jo tehtynä. Kaikkien tulppaanien talvituhojen jälkeen on kuitenkin ihmeellistä, että nämä aika arvokkaat La Belle Epiquet ovat kukkineet (oli kai tarpeeksi kuiva paikka syksyllä). Ne ovat olleet myös näihin säihin pitkään kukkivia.

Hurja helle on alkuviikosta tulossa tänne. Joten täytyy varautua kasteluihin.