Olen kauan jo katsonut omaln pihan perällä töröttävää terijoen salavaa. Joka vuosi se kallistuu hieman enemmän ja valtaa hassusti vinosti taas vähän enemmän tilaa lähes kasvimaani yllä. Sen suojissa on maja, jota ei ole vuosiin käytetty. Minusta se saisi jo lähteä, ennen kuin romahtaa lumen painosta tai vastaavasta.
Sen tilalle haaveilen kasvarista. Söin tässä yksi päivä pari kypsynyttä tomaattia avomaalta. Taimi on ostettu toiselta harrastajalta ja sen nimi todella unohtunut. Oli sen verran makoisaa ja silmille kaunis tomaatti, että iski aivan käsittämättömän kovan kasvihuonekuume. Minä haluan. Haluan paljon erilaisia ja erivärisiä ja makuisia tomaatteja. Ja ne eivät kyllä avomaalla enää näissä säissä oikein tasaisesti kasva. En tiedä, olisiko kasvihuonekuume näin valtava, jos kaupassa myytäisiin joskus muitakin lajikkeita kuin sitä yhtä ja samaa. Paljon ostan kotimaisia kirsikkatomaatteja myös ja niitä lapsetkin söisivät paljon. Ei nekään kuitenkaan ilmaisia ole. Aloin jo seikkailla netissä, katsella kasvihuoneita. Mietin puun kaatoa. Kaivurin tilaamista. Perustutuksia. Kasvihuoneen hintaa. Sen lisäosia. Kokoamista.
 |
| Perhonen heinäkuulta |
Tulin äkkiseltään tulokseen, että varmaan kolme tonnia menisi kaikkineen rahaa, jos en ajattele yllärikuluja. Vaikka en ostaisi sitä kasvihuonetta, mitä eniten haluaisin. Meidän savimaalle ei kannata kasvihuonetta pykätä, ellei soraa ole lapattu riittävästi maahan. Terijoen salavan juuria tuskin käsivoimin kaivaisin. Ikkunoita olisi tallessa, jos puoliso haluaisi rakentaa itse kasvarin. Minä en osaa ja puolisolla on muitakin projekteja. Joten sen idean voi jo haudata. Lähellä oleva metsä olisi yksi riski, jos joku puu siellä kaatuisi. Se ongelma on vain ihan joka puolella tätä tonttia. Aina osuisi jonkin puun osa tai latvus, jos kunnon myrsky sattuisi puita kaatelemaan.
 |
| Suklaakosmoksessa sitrunaperhonen, heinäkuu |
Nyt kun sain haluamisen kirjoitettua ylös, niin katsotaan, mitä tapahtuu. Ainakaan tänä vuonna kasvaria ei tule. Ensi vuosikin on vähän niin ja näin. Toki oikeasti sen haluaisin jo ensi kevääksi. Laitoin kuitenkin jo maukkaan tomaatin siemenenia kuivumaan. Saan ainakin sen sukua jatkettu.
Minullakin on, jos ei nyt kolmen tonnin, niin useamman satasen kasviksia kasvihuoneessa, se on nyt kolmatta kesää käytössä. Ja haave suuremmasta, paremmasta, tasalämpöisemmästä, itää... Onneksi munakoisot, kurkut ja tomaatit viihtyvät nykyisessäkin, itse vain en meinaa sekaan sopia! 😄
VastaaPoistaSinullahan alkaa jo vihannesten hinta laskea, kun on kolmas kesä samalla kasvarilla. Kohta on vihannekset jo ilmaisia.
PoistaAjattelitko tällä postauksella kalastella yhteistyötä että saisit kasvain ilmaiseksi? Säälittävää!
VastaaPoistaJos niin ajattelet, niin ehkä kannattaisi siirtyä lukemaan, ja varsinkin kommentoimaan, vähemmän säälittävämpiä blogeja.
PoistaUnelmilla on tapana jossain vaiheessa toteutua. Pidän peukkuja, että saat mahdollisimman pian toivomasi kasvihuoneen.
VastaaPoistaTätä unelmaa olen useita vuosia ajatellut. Tilaa se vaatii ja tietenkin rahaa sekä aikaa. Jos yhdeksän kesää on kasvattanut tomaatteja avomaalla ja aina kesä loppuu kesken, on ehkä aika miettiä seuraavaa tasoa.
PoistaUnelmat muuttuvat usein todeksi eli kyllä niitä kannattaa ylläpitää. Minäkin unelmoin isosta lasikasvarista, useammasta syystä toteutukseen pääsi muutaman sadan euron kennokasvari. Unelma suuremmasta lasikasvarista elää yhä, mutta pahimman tuskan olen saanut hyvin tyydytettyä runsaan 5 neliön kennokasvarillani. Niin viime kuin tämäkin kesä ovat olleet tomaateille suosiollisia. Tai sitten metsikön poistuminen ylipäätään paransi valo-olosuhteita myös kasvarin kannalta. Satoa on tullut runsaasti, kurkkuja jopa yli oman tarpeen. Olen keskittynyt kirsikkatomaatteihin, joiden kypsyminen on nopeampaa ja varmempaa. Maistuvat taivaallisilta, kuten kaikki itse kasvatettu.
VastaaPoistaItse kasvatetulle ei kannata hintaa laskea. Aivan varmasti iloitset kasvaristasi koko rahan edestä, kasvoi siellä sitten tomaatti poikineen tai ei ainuttakaan. Ymmärrän, ettei kolmea tonnia noin vain seinästä revitä. Anna siis unelmasi lentää, jotta se jossain vaiheessa myös toteutuu.
Halvemmallakin pääsisi, jos tekisi enemmän itse tai hommaisi pienemmän kasvarin. Pohjatyöt saattaisivat maksaa enemmän kuin itse kasvari. Parhaimmillaan saa menemään enemmänkin, jos alamme miettimään asioita, mitä muuta voisi samalla kaivurikeikalla tehdä. Tai sitten muun rempan yhteydessä kaivuri voisi tehdä pohjat valmiiksi. Suunnitella pitää kunnolla, kun tuo savimaa on routivaa sorttia ja maa ei ole luonnostaan tasainen. Nyt haave on enemmän mielessäni.
PoistaIlman muuta tarvitset kasvihuoneen. Eikä kannata niin tarkkaan kaikkea miettiä ja antaa mennä vaan. Eiköhän asiat sitten järjesty 😊 jonain kauniina päivänä täydellinen kasvihuone nököttää tontillasi, pidän peukkuja! Terijoensalava näyttää kyllä kauniilta, mutta saisit hyvin tilaa...moottorisaha laulamaan..
VastaaPoistaTerijoensalava on vuosien saatossa kallistunut aika paljon. Se on yllättävän laaja halkaisijaltaan. Ja on kyllä puutarhassa ollut kiva, varsinkin silloin, kun siellä oleva maja oli suuremmassa käytössä. Tällä tontilla ei kasvarille ole täydellistä paikkaa, aina on suuria puita, joista voi oksia tippua. Silti tuo takapiha olisi parhain kasvihuoneelle. Kasvihuonetta kohti kyllä mennään, eri asia, että mikä on se vuosi, kun kasvihuone oikeasti nousee.
PoistaUnelmia on hyvä olla ja nyt kun olet kirjoittanut ajatuksen ihan julkisestikin ylös, niin siitä se lähtee pian toteutumaan. Rahaa voi alkaa pikku hiljaa kerätä säästöön, niin voi sitten hyvällä omalla tunnolla soittaa kaivurikuskin töihin ja murskekuorman pihalle kun on summa kerättynä.
VastaaPoistaJa voihan sen unelman toteuttamisen aloittaa vaikka terijoensalavan kaatamisella. Saahan sen tilalle vaikka halvan muovitunnelin auttamaan pahimpaan tomaatinnälkään ;)
Tuo paikka on niin näkyvällä paikalla, että siihen varmaan tulee sellainen katseen kestävä kasvari. Muuten esteetikko puolisoni saa hepulin. Minä kyllä kestäisin myös sellaisen ei niin kauniin virityksen.
PoistaOn nyt tavoite, mihin säästää. Kaivurin käyminen ja pohjatyöt ovat aina arvokkaita savipohjaisella tontilla.
Juu ei parane laskea uuden kasvihuoneen tomaattien kilohintaa :D vanha, pienempi huone tehtiin ilmaiseksi ja kustannuksia on tullut vain muutamasta korjatusta lasista. Lisää tulee sitten kun uusitaan perustukset, vaihdetaan hirret harkkoihin.
VastaaPoistaSavimaassa on monta hyvää, mutta kasvihuoneen kanssa ei mitään hyvää.
Savimaa ja rakentaminen on oma juttunsa. Muistankin tarinan pienemmästä kasvarista.
PoistaOnneksi omissa tomaateissa on niin paljon muuta iloa. Ja harrastuksilla on usein jokin hintalappu.
Mukava on olla unelmia. Kasvihuone on kiva ja turhempiikin ostoksii on. Ei kannata perunoitakaan kasvatto, jos rahhoo ajattelloo, vaan on se mukavoo hommoo ja syyvä omia kasvatuksia. Ehottomasti kannatan kasvihuoneen hankintoo. Terijoensalava on vihonviimenen kasvi, juuret kasvattaa kauas. Myö viimekesänä yks kuajettiin pois ja tapeltiin niitten juurien kanssa. Ihan kaunis puu sopivalla paikalla!
VastaaPoistaOnneksi tuo terijoensalava on kaukana talosta. Olen kuullut sen juurista paljon. Sen takia tiedän, että kaivurin tarvitsee, jos juuret haluaa pois kasvihuoneen alta.
PoistaKasvihuonetta tosiaan olen kauan jo miettinyt, nyt se alkaa enemmän konkretisoitumaan, kun lapsekin kasvavat ja pihan käyttö muuttuu koko ajan. Yhä vähemmän pihaa käytetään enää leikkimiseen ja tallella on vielä hyvä alue mm. sulkapallon pelaamiseen.
Todella osuvaa pohdintaa, tomaattien kilohintaa laskiessa ei uuden kasvihuoneen hankinnassa ja perustamisen kuluissa ole mitään ’järkeä’. Toisaalta tunnistan hyvin tuon kasvihuonekuumeen, minullekin se iski lekan lailla. Mikäli projektiin lähtee, se kannattaa arvioida eri perusteilla … toiset käyttävät rahansa hankkimalla yhtä sun toista sellaista, mitä ilman itse pärjään varsin mainiosti. Osalla menee yllättävän paljon vuositasolla ravintoloissa ruokiin ja juomiin tai erilaisiin kauneuspalveluihin tms.
VastaaPoistaJokaisella on vapaus arvioida ja päättää itse, mikä tuo elämään iloa ja arvoja.
Tosiaan on aika ihmeellistä, että kaupoissa ei ole kovinkaan kattavaa valikoimaa erilaisista tomaateista, onkohan omien mielitomaattieni kasvatus taloudellisesti kannattamatonta suuressa viljelyssä? Maku saattaa kärsiä liian aikaisin poimittaessa ja oikeaan aikaan poiminta herkullisimmillaan taas huonontaa säilyvyyttä?
Savimaalle kasvihuoneen perustaminen kannattaa tehdä huolellisesti, oma kasvihuoneemme tehtiin niin ja on kestänyt hyvin ryhdissään ja kaikissa myrskyissä myös. Tsemppiä - ja haaveilu on aina hauskaa ja sallittua :).
Onneksi haaveilua voi tehdä pidemmän kaavan mukaan. Ja samalla suunnitella huolella.
VastaaPoistaErikoisia tomaatteja on vain vähän myynnissä. Mutta osa niistä niin paljon maukkaampia. Varmasti se satoisuus ja kuljetuksen kestävyys merkitsee tosiaan paljon tomaattilajikkeiden ammattiviljelyssä.
On totta, että minä en kuluta tiettyihin asioihin juuri lainkaan. Esimerkkinä noi kauneuspalvelut. Tulen toimeen varsin vähällä kosmetiikalla sekä muulla kauneudenhoidolla. Harrastuksiin sen sijaan voin laittaa rahaa, olkoon se oma tai lasten harrastus. Ja eihän kolmella tonnilla saa kuin noin 300 arvokkaampaa lounasta ja alle 400 edullista lounasta ravintolasta.