Avoimia

Eilinen oli perheessämme win-win-win-win-päivä. Aloitin päivän siten, että vein lapset veljelleni ja hain lapset vesipuisto Serenasta. Sillä aikaa minä kiersin vaihteeksi Espoo-Kirkkonummi-alueella puutarhoja. Mies jäi kotiin omien harrastusten pariin. Kaikilla oli mukava päivä omilla reissuillaan.

Päivän reittisuunnitelman olisi voinut tehdä hieman tarkemmin, jos olisin perehtynyt aiheeseen aiemmin. Nettiyhteys sattui vielä edellisenä iltana takkuamaan, kun koitin hahmottaa puutarhojen välimatkoja. Tänä kesänä olen nähnyt jo useamman kauniin puutarhan. Vaikka tämä päivä oli odotettu, nyt en ladannut niin paljon paineita, kuin joinakin vuosina.

Aloitin puutarhojen kierroksen Espoosta Rauni Lavinkosken puutarhasta. Puutarhassa oli paljon maanpeitekasveja pensaiden ja puiden juurilla. Aivan ihanan suurien rinteessä kasvavien syyshortensioiden juurella oli monta vuotta talvehtinut muratti.

Etupihan ruukkuistutuksissa kasvoi liljoja ja siemenestä kasvatettavia kesäkukkia. Tuo saattaisi olla minullekin tapa saada kesäkukkia ruukkuun.

Puutarhassa oli sekä koristeita että viehättävä huvimaja.

Valtava määrä autoja oli Pokrovassa. Aika lähellä olisi ollut myös puutarhakierros, mutta tällä kertaa en jäänyt sitä kuuntelemaan. Alue oli suuri, väki mahtui mukavasti pitkin puutarhaa.

Kallionkoloon oli kaiketi laitettu multapeti kasveille, kun niin hyvin kasvoivat kallion ympäröimänä.

Perenna-alueilla kyllä näki, mitä kasveja perhoset suosivat. Kovin kuhina oli nauhuksissa, ei ehkä mikään yllätys.

Gaudin tyylinen istuskelupaikka oli jännä. Ei yllä tietenkään samaan kokoluokkaan esikuvansa luomusten kanssa. Ehkä hyvä niin.

Kirkkonummella Seijan salainen puutarha oli upea. Esittelyssä luki, että pieni kompakti piha. Etupiha oli pieni, mutta jo siitä kärhöjen määrästä arvasi, että takapihakin on kaunis.

Takapihalla oli paljon kasveja, mutta silti ilmavaa. Kuvassa näkyy käenkaalin viihtyminen aluskasvillisuutena.

Kärhöillä saa kukkivaa myös ylös. Katselinkin kärhöjä ja niiden tukia mielenkiinnolla. (laput kärhöissä oli tätä päivää varten laitettuja)

Takapiha rajatui rinteen kautta metsään. Se liukuma puutarhan ja metsän kesken oli hienosti toteutettu. Omalta pihalta puolukkaa ja mustikkaa, mikäs sen mukavampaa.

Kävin päivän aikana myös Björkelundin ruusutarhassa. Minä en ole vielä niin suuri ruusufani ja sitä paitsi suurin osa pensasruusuista oli jo kukkinut. En siis osaa ruusuista kertoa sen enempää. Täällä tuli kuitenkin korjattua eräs asia, jota en tiennyt. Luulin, että syysvuokot kasvavat Suomessa matalina. Nyt en enää luule. Korkeutta oli 1,5 metriä. Luulisin.

Tein myös uusia ostoksia, jotta voin kokeilla muitakin sinivaleunikko-lajikkeita. Saa nähdä, mitä kasvatuksista tulee. Uusia istuttavia on taas vähän kertynyt. Nyt pitäisi nekin saada maahan.

Ehdin päivän aikana käydä myös kahdessa muussa puutarhassa, mutta niissä kamera on lepäsi ja aikatauluni alkoi olla tiukempi. Kaiken kaikkiaan oli mukava päivä. Ihania puutarhoja ja ihmisiä. Paljon tuli myös ideoita itselle. Osa ideoista tuli nähdyistä puutarhoista. Pari ideaa sain kyllä siitä, kun hypistelin taimipotteja. Ja suurien syyshortensioiden nähtyäni tuli myös pieni kiire siirtää omaa syyshortensiaani kuitenkin ehkä vähän väljemmille vesille.

Ensi vuonna teen reittisuunnitelman sitten vähintään viikkoa aikaisemmin.