Kevät ja kevät

Parin päivän miniloma ja kevät sai uuden merkityksen. Kun Alankomaissa tuoksuu keväisin syreeni, toi se mieleen ihan Suomen keskikesän. Kukkaloistoa ei ole pelkästään sipulikukissa. Parhaillaan kukkii omenapuut, osa alppiruusuista, osa magnolioista ja vielä näkee tulppaanejakin täydessä kukoistuksessa. Mitään puutarhanähtävyyttä ei erityisesti koitettukaan bongata. Kotipuutarhureita työskentelee useilla pikkupihoilla ja useampia varmasti suuremmissa puistoissa. Ei tarvitse pitkälle mennä, kun näkee paljon.

Matkakuvia tulee vielä lisää. Pari kuvaa pikaisesti (ilman oikeita tai tieteellisiä nimiä). Jos joku tietää tämän alla olevan puun nimen, niin olisi kiva tietää.

Ja lähikuvassa kukka:

Ja lammikon kukkasia  jo kukassa: 

Talojen pikkupihoille voi istuttaa ihan niin monta kasvia kuin haluaa:

Ja pihoilla voi pitää lemmikkinä juuri niitä eläimiä kuin haluaa, kuten Walibeja:

Kuvat Schijndelistä. Äitini pihalla ei kasva muotopuutarhaa, eikä walibeja. Kaksi viimeistä kuvaa otettu riskillä ihan muiden pihoista.

Alankomaissa oli kevät, joka tuntui ihan kesältä. Kahdesta kokonaisesta päivästä saimme kaksi hyvää ja kaunista päivää ja aurinkoakin. Saimme myös kokea ukkosen ja sateen, onneksi matkapäivinä. 

Kotona oli ehtinyt vajaassa 4 päivässä tapahtua pihalla paljon. Valkovuokot ovat heränneet, krookukset alkavat olla kukoistuksen loppumetreillä, pari ekaa narsissia kukkii ja sisätaimet olivat hengissä! Tästä voi sitten jatkaa kevään ihmettelyä. 

Vihreän näkeminen teki hyvää. Taidan uneksia siitä lisää, matkustaminen kuitenkin väsyttääkin.