Vappuaaton kaunis sää meni vain osittain puutarhassa, koska keskityimme vieraiden kanssa hyvin pitkälle ruokailuun. Otin kuvia kuitenkin aurinkoisella säällä.
Osa viime syksyn kevätkurjenmiekoista ovat vasta avautuneet, kun toiset alkavat olla pian jo kukintansa lopuilla. Selvästi on eroja, missä penkissä on lämpimämpää ja missä taas kasvu alkaa hitaasti. Talventähtiä pitää siirtää paikkaan, jossa ne tulevat aikaisemmin esiin. Tai ainakin laittaa uusia talventähtiä kasvamaan ensimmäiseen pälvipaikkaan.
Nyt tulppaanien ja laukkojen kasvu on kovaa. Niiden varjoon alkaa jäädä kaikki pienemmän kasvit, jotka niiden takana kasvavat.
Pinkit sinivuokot ovat olleet nyt yli vuoden tällä paikalla ja nyt ne alkavat vahvistua selvästi. Tähän näitä siirtelin meidän ns nurmikolta, jossa ne jäivät aina jalkojen ja ruohonleikkurin alle.
Skillat alkavat olla kukintavalmiina. Ne tuovat kerralla tuoksua ja ihanaa vehreyttä. Olen pikku hiljaa näitä koettanut siirrellä muuallekin, sillä nämä eivät nyt kasva kovin optimaalisella paikalla. Vähän kerrallaan muistan aina näitä siirrellä.
Eilen ystäväni huomasi ensimmäisen pienin tulppaanin nupun. Itse en edes olisi nuppua huomannut. Kasvaa penkissä, jota tänään olen vasta alkanut siivoamaan ja sen takia menee helposti kaikki vielä ohi. Varovainen saa nyt olla siivotessa. En myöskään ole syksyn istutuksia kirjannut kovin tarkasti, puutarha järjestää nyt kaikenlaisia yllätyksiä. Toisaalta en sitten ehkä osaa kaivata jotain sellaista, jonka talvi on vienyt, kun en edes muista sellaisia kasveja istuttaneeni.
Tänään olen lähinnä kiskonut pois kukkapenkin ja naapurin orapihlaja-aidan välistä vadelmia. Ja kaivanut niiden juurakoita. Ja karsinut niitä piikikkäitä orapihlaja-aidan tursakkeita, joiden piikkien kanssa menee hermot. Nyt ehkä laittaisin tämän kukkapenkin vähän toiseen paikkaan, mutta sitä alkaa olla jo aika vaikea siirtää.
Tiedän taas mitä teen, jos kaipaan liikuntaa, ulkoilua tai ylipäätään puutarhatöitä. Tuon penkin siistiminen on sellaista ikiliikkujan homma.
On siellä paljon kasvejakin tulossa. Tällä hetkellä siellä on uudet ja vanhat vielä sekaisin. Saapahan jollain tavalla lumikellon ja maksaruohon samaan kuvaan.
Mutta myös pionit puskevat esiin, kuten monet muutkin perennat. Kun vain muistaisi, että mitä missäkin pitäisi kasvaa.
Puutarhakartan tekeminen olisi erittäin järkevä teko. Toinen järkevä teko olisi opetella kaikki perennat tuntemaan jo pienestä alusta. Kumpaakaan en usko tekeväni kovinkaan nopeasti. Joten nyt keväällä taas täytyy uudestaan tutustua omiin penkkeihin ja luottaa siihen, että pikkuhiljaa taas asiat muistuu mieleen.
Onneksi tunnen erittäin hyvin voikukan. Niitä sain jo puoli ämpärillistä kitkettyä kivikon seasta ja tuskin tuli olemaan kevään ainoa kitkentä samasta paikasta.
Ihanaa toukokuuta!
tiistai 1. toukokuuta 2018
lauantai 28. huhtikuuta 2018
Lahden Pihapiiri-messut
Tänä vuonna skippasin kaikki muut puutarhamessut. Ja taisi olla ihan oikea ratkaisu. Tänään kävin Lahden Pihapiiri-messuilla, jonne voitin liput. Mukaan sain tyttäreni, jonka yritän tässä ohessa saada salaa kiinnostumaan puutarhan hoidosta.
Kuvia olisin voinut ottaa enemmänkin, mutta nyt pääasia, eli Puutarha vei huomion. Lähdin ajatuksella, että olisi kiva nähdä Cheriä Autuaasta olosta. Ja tämä toive toteutui melkein välittömästi perennalaarien luona.
Toinen tärkeä asia oli löytää jotain perennoja (ei montaa), jota ei lähitaimistoista noin vain löydy. Myös joka kerta kevään messuilta ostan puutarhahanskoja, sillä niitä kuluu kesän aikana useampia pareja puhki.
Ihanasti oli edustettuina mm. Perennataimisto Ekman, Perennapuutarha Pöntinen, Porkkalan Kartano (taimimyymälä), Tommolan tila. Harvinaisempia siemeniä oli hyötykasviyhdistykseltä ja maatiaiselta sekä muita siemenmyyjiä.
Saaren Kartanon Keudalla mukanaan marraskuussa jo kylvetyt, kasvihuoneolosuhteissa, kasvaneita lähes kaksimetrisiäkin "tomaatintaimia", joita näkyy tuossa alla olevassa kuvassa vasemmassa laidassa.
Kuuntelimme tyttären kanssa Tuuliannikan tuvassa- bloggaajan hauskaa esitystä, miten kaikkea ihanaa ja hauskaa voi tehdä ja kierrättää muiden hylkäämistä tavaroista.
Sen lisäksi kuuntelimme Riinan Versoja Vaahteranmäeltä- luentoa aiheesta Puutarha osa kotia. Riinalla on myös oma pieni osasto, joka oli viihtyisä ja jonka edustalle jossain vaiheessa kerääntyi iso kasa bloggaajia. Hauskaa.
Tyttäreni arpaonni toi puutarhaan Suomen Pioniseuran arpajaisista uuden kiinanpionin nimeltään: Lavender Bouquet. Tämän harvinaisuuden kuullessani saatoin kiljahtaa useamman kerran, kukka näyttää kuvassa juuri sellaiselta suloiselta ja pörheältä valkoisen ja vaaleanpunaisen kukan yhdistelmältä, joita kermakakkuunkin voisi verrata. Suomen Pioniseura luona voi jututtaa myös tietopankki Vesa Koivua, joka tietää paljon pioneista.
Kukkakauppa Neilikalla oli todellinen kävelevä mainos mukana.
Kukkakauppiailla oli myös kisa vappuaiheisesta luomuksesta. Samaisen Kukkakauppa Neilikka oli ottanut hyvin haltuun sekä kasvit, liikkumisen ja vappueväät.
Kukkapiin vaihtoehto oli myös hauska.
Kukkakauppa Villiviinillä oli tyylikäs kokonaisuus.
Muitakin kukkakauppoja oli mukana, mutta kuvaaminen ei mennyt ihan putkeen, joten niitä kuvia en valitettavasti voi esittää.
Jos et ole vielä messuilla käynyt ja huominen on vapaana, niin suosittelen vahvasti messukäyntiä. Minä olin oikein iloinen tästä messukäynnistä. Joskus olen messujen jälkeen ihan puhki ja ärtynyt. Nyt olin iloinen ja voimistunut. Tämä ehkä johtui myös siitä, että lapsi alkoi jossain vaiheessa muistuttaa, että messuilta kuuluisi myös lähteä jossain vaiheessa pois.
Tein nyt maltilliset kasviostokset, punainen tarhakylmänkukka sekä punainen satiinivaleunikko (Meconopsis naputensis). Tarkoituksena oli ostaa valkoinen tai punainen tarhakylmänkukka sekä valkoinen tai jonkin muun värinen kuin sininen sinivaleunikko. Kerrottu valkovuokko oli myytävänä, meidän pihalla vain ne tavalliset valkovuokot leviävät niin moneen paikkaan, että en ehkä olisi muistanut, mihin kerrotun lykkään. Monia muitakin ihanuuksia jätin nyt ostamatta. Tänä kesänä puutarhabudjetti on rajallinen, joten paljon haaveita jää myös seuraaviin vuosiin.
Vielä muuten messuista sen verran, että jos on kiinnostunut hollantilaisista sipuleista ja juurakoista tai orkideoista tai poreammeista ja haluaa kilpailuttaa sähkösopimuksen, on näihinkin tuolla messuilla mahdollisuus.
Ja juuri nyt muistin, että näin jossain paikassa pullon Jaakon taikaa. Ajattelin, että käyn sitä myöhemmin kysymässä ja unohdin koko asian.
![]() |
| Kuva yleiskoristelualueelta. |
![]() |
Yleiskoristelualueelta
|
![]() |
Yleiskoristelualueelta
|
Saaren Kartanon Keudalla mukanaan marraskuussa jo kylvetyt, kasvihuoneolosuhteissa, kasvaneita lähes kaksimetrisiäkin "tomaatintaimia", joita näkyy tuossa alla olevassa kuvassa vasemmassa laidassa.
Kuuntelimme tyttären kanssa Tuuliannikan tuvassa- bloggaajan hauskaa esitystä, miten kaikkea ihanaa ja hauskaa voi tehdä ja kierrättää muiden hylkäämistä tavaroista.
Sen lisäksi kuuntelimme Riinan Versoja Vaahteranmäeltä- luentoa aiheesta Puutarha osa kotia. Riinalla on myös oma pieni osasto, joka oli viihtyisä ja jonka edustalle jossain vaiheessa kerääntyi iso kasa bloggaajia. Hauskaa.
Tyttäreni arpaonni toi puutarhaan Suomen Pioniseuran arpajaisista uuden kiinanpionin nimeltään: Lavender Bouquet. Tämän harvinaisuuden kuullessani saatoin kiljahtaa useamman kerran, kukka näyttää kuvassa juuri sellaiselta suloiselta ja pörheältä valkoisen ja vaaleanpunaisen kukan yhdistelmältä, joita kermakakkuunkin voisi verrata. Suomen Pioniseura luona voi jututtaa myös tietopankki Vesa Koivua, joka tietää paljon pioneista.
Kukkakauppa Neilikalla oli todellinen kävelevä mainos mukana.
Kukkakauppiailla oli myös kisa vappuaiheisesta luomuksesta. Samaisen Kukkakauppa Neilikka oli ottanut hyvin haltuun sekä kasvit, liikkumisen ja vappueväät.
Kukkapiin vaihtoehto oli myös hauska.
Kukkakauppa Villiviinillä oli tyylikäs kokonaisuus.
Muitakin kukkakauppoja oli mukana, mutta kuvaaminen ei mennyt ihan putkeen, joten niitä kuvia en valitettavasti voi esittää.
Jos et ole vielä messuilla käynyt ja huominen on vapaana, niin suosittelen vahvasti messukäyntiä. Minä olin oikein iloinen tästä messukäynnistä. Joskus olen messujen jälkeen ihan puhki ja ärtynyt. Nyt olin iloinen ja voimistunut. Tämä ehkä johtui myös siitä, että lapsi alkoi jossain vaiheessa muistuttaa, että messuilta kuuluisi myös lähteä jossain vaiheessa pois.
Tein nyt maltilliset kasviostokset, punainen tarhakylmänkukka sekä punainen satiinivaleunikko (Meconopsis naputensis). Tarkoituksena oli ostaa valkoinen tai punainen tarhakylmänkukka sekä valkoinen tai jonkin muun värinen kuin sininen sinivaleunikko. Kerrottu valkovuokko oli myytävänä, meidän pihalla vain ne tavalliset valkovuokot leviävät niin moneen paikkaan, että en ehkä olisi muistanut, mihin kerrotun lykkään. Monia muitakin ihanuuksia jätin nyt ostamatta. Tänä kesänä puutarhabudjetti on rajallinen, joten paljon haaveita jää myös seuraaviin vuosiin.
Vielä muuten messuista sen verran, että jos on kiinnostunut hollantilaisista sipuleista ja juurakoista tai orkideoista tai poreammeista ja haluaa kilpailuttaa sähkösopimuksen, on näihinkin tuolla messuilla mahdollisuus.
Ja juuri nyt muistin, että näin jossain paikassa pullon Jaakon taikaa. Ajattelin, että käyn sitä myöhemmin kysymässä ja unohdin koko asian.
perjantai 20. huhtikuuta 2018
Kevät
Alkukuukaudesta olin sitä mieltä, että talvi on tullut jäädäkseen. Nyt olen sitä mieltä, että kevät on täällä. Huomenna sää taas muuttuu ja olen jotain toista mieltä. Jouluruusu kukkii ihanasti ja etupihalla on lunta enää ojassa, johon sitä on kasattu muualta.
Työviikon jälkeen olen usein perjantaisin koomassa. Nyt taas aurinko ja lämpö sai aikaiseksi sellaista energiaa, että päivällinen syötiin ulkona (kun kannettiin pöydät ja tuolit pihan lämpimimpään kohtaan). Ekat käsijäätelöt nautittiin myös puutarhassa. Lapsen harrastuskuskailujen ja mullan oston lomassa aloitin kukkapenkkien siivoamisen. Mies aloitti haravoinnin.
Tämä samainen kukkapenkki oli tasan 10 päivää sitten vielä lähes kokonaan lumen peitossa. Kuvista juuri tarkistin.
Eilen kuvailin vastavaloon krookuksia. Taustan vihreys tulee sammaleesta, joka on ihan kukkapenkin vieressä.
Tänään kuvailin toisesta penkistä sinivuokkoja vastavaloon.
Parhaimmillaan näin useamman kimalaisen lentelevän avautuneissa kukissa.
Tältä penkeissäni näyttää usein talven jäljiltä. Kasailen niihin vähän lehtiä aina syksyllä. Sitten keväällä otan osan lehdistä pois. Tätä penkkiä en ole vielä kuopsuttanut. Lisäilen sitten pinnalle vähän multaa tässä vaiheessa vuotta, kun vielä ei katko kaikkia kasveja vahingossa. Alle jätän jonkin verran maatuvia aineksia, lehtiä tai silputtuja perennan varsia. Varovainen silti saa olla.
Tänään olen ilahtunut monta kertaa kaikin aistein keväästä. Kuivuneet ohotanmarunat tuoksuivat ihanalle. Jos huomenna leikkelisin laventelit (ja toivon niiden olevan hengissä) ja pääsen toisten tuoksujen matkaan. Eilen takapihalla oli selvästi enemmän lunta kuin tänään. En olisi uskonut, ellen olisi eilen juuri ottanut kuvaa. Joskus vain kaikki on hienoa.
Väsynyt ja onnellinen.
Työviikon jälkeen olen usein perjantaisin koomassa. Nyt taas aurinko ja lämpö sai aikaiseksi sellaista energiaa, että päivällinen syötiin ulkona (kun kannettiin pöydät ja tuolit pihan lämpimimpään kohtaan). Ekat käsijäätelöt nautittiin myös puutarhassa. Lapsen harrastuskuskailujen ja mullan oston lomassa aloitin kukkapenkkien siivoamisen. Mies aloitti haravoinnin.
Tämä samainen kukkapenkki oli tasan 10 päivää sitten vielä lähes kokonaan lumen peitossa. Kuvista juuri tarkistin.
Eilen kuvailin vastavaloon krookuksia. Taustan vihreys tulee sammaleesta, joka on ihan kukkapenkin vieressä.
Tänään kuvailin toisesta penkistä sinivuokkoja vastavaloon.
Parhaimmillaan näin useamman kimalaisen lentelevän avautuneissa kukissa.
Tältä penkeissäni näyttää usein talven jäljiltä. Kasailen niihin vähän lehtiä aina syksyllä. Sitten keväällä otan osan lehdistä pois. Tätä penkkiä en ole vielä kuopsuttanut. Lisäilen sitten pinnalle vähän multaa tässä vaiheessa vuotta, kun vielä ei katko kaikkia kasveja vahingossa. Alle jätän jonkin verran maatuvia aineksia, lehtiä tai silputtuja perennan varsia. Varovainen silti saa olla.
Tänään olen ilahtunut monta kertaa kaikin aistein keväästä. Kuivuneet ohotanmarunat tuoksuivat ihanalle. Jos huomenna leikkelisin laventelit (ja toivon niiden olevan hengissä) ja pääsen toisten tuoksujen matkaan. Eilen takapihalla oli selvästi enemmän lunta kuin tänään. En olisi uskonut, ellen olisi eilen juuri ottanut kuvaa. Joskus vain kaikki on hienoa.
![]() |
| Muista istuttaa talventähtiä paikkaan, joka sulaa nopeammin. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

























