perjantai 11. kesäkuuta 2021

Standardit

 Leikkasin nurmikon sateiden jälkeen. Tuli lämmin. Nurmikko kasvoi silmissä. Jo viiden päivän kuluttua nurmikon leikkaamisesta alkoi sen pituus ja haroittavat voikukat ärsyttää. Olin tiukkana ja keskityin kuitenkin kasvimaan kuntoon laittamiseen, sillä nurmikon leikkuu vie liikaa aikaa. Alkoi lasten kesäloma ja on tarkoituksena, että junnu saa palkkaa ruohonleikkuusta. Minä jo sisäisesti revin hiuksiani, kun homma ei aina etene juuri silloin kuin minä haluaisin.  Onneksi kukkapenkeissä aukeni taas uusia kasveja, kuten morsiusleinikki.

Keskityin kasvimaan kylvämisen ja istuttamisen lisäksi kasvimaan ruokottoman kivituhkan puhdistamiseen. (Ämpärit eivät ole tehty kestämään aikuisen naisen jakkarana käyttöä.) Kivituhkan rikkaruohottumista olen seurannut sivusta jo pari vuotta. Viime vuonna raja kunnon kitkemiselle lähes ylittyi. Tänä vuonna se oli jo pakko.


Tuli ruohonleikkuupäivä. Ja leikkurin terä meni rikki. Sitä ennen se leikkasi ihan omituisesti. Junnu ei tiedä, että en halua, että kivituhkapoluille lentää kitkentäjätettä. Nielin sanat ja mietin, että siistin ne polut kohta. Kivituhkassa kasvaa helposti kaikkea kuivan maan kasveja. Ja jos siellä on paljon eloperäistä jätettä, siellä kasvaa pian muutakin. Kuten viime kesänä kasvimaalla kukkineen salaatin siemenistä salaattia.


Aloin tulla kotiin lähes silmät kiinni, koska se rikkaruohomeri (jota nurimikoksikin voisi kutsua) oli aivan kamala. Eilen ostin ruohonleikkuriin uuden terä. Puoliso korjasi leikkurin, jossa oli hapertunut vähän muutakin. Samalla reissulla jo haaveilin akkukäyttösestä leikkurista (meillä on aika vanha sähköleikkuri, polttomoottori on liian äänekäs minulle). Kaikkea en silti halua leikata. Takapihalla on monessa paikassa ihania metsäkurjenpolvia ja osa niistä on jo aika isoja puskia. Sen sijaan niittyleinikkiä ajoin suosiolla matalaksi.


Mikä onni ja autuus oli saada ruoho leikattua. Kokonaan. Tajusin prosessin aikana, että minulla alkaa olla omat standardit puutarhalle. Nurmi ei saa rehottaa. Koska kukkapenkit eivät silloin pääse esiin. Jos perennapenkki näyttää kaukaa hyvältä, siellä voi odottaa rikkaruohot kitkijää ihan hetkenkin aikaa. Jos taas rikkaruohot ovat kovin näkyviä kukkapenkeissä, ne tulee poistaa mielellään pian. Ruusupuskan keskellä kasvava vaahtera alkaa ärsyttää vasta, kun ruusu ei enää sitä peitä. Lapiohommia on siis tiedossa. Kivituhka rikkaruohottomana myös ryhdistää kuten ruohonleikkuu. Kivituhkaa täytyy vielä lisätä kasvimaalle ja poluille.

Omaan nurmikkostandardiin heräsin vasta kaverin vieraillessa pihallamme. Harmittelin, että nurmi on liian pitkä. Kaverini katsoi kummissaan, että ihan tavallinenhan se on. Olen tainut luoda itselleni sellaisen ihannekuvan, joka ei oikein ikinä täyty ja joka on lähinnä omissa mielikuvissani. Mutta onhan sitä kivempi laittaa lyhyelle nurmikolle jakotaimiruukkuja ja jättää ne sitten sinne levälleen vaikka pariksi päiväksi.

Kasvimaa on kiva, minulla ei kuitenkaan olen sen suhteen satotoiveita kamalasti. Olen hyvin tietoinen rajoittuneesa kasvatusosaamisesta hyötykasvien suhteen. Kasvimaassa olevat laatikot saattavat hyvällä tuurilla pysyä juuri ja juuri kasassa syksyyn. Vaikka olen viime aikoina ihmetellyt ihmisten kekseliäisyyttä jesarin käytön suhteen, voi olla, että joudun vielä teippaamaan jonkin laatikon osan kasaan, koska ruuvaaminen tai naulaaminen ei onnistu, jos asioille ei ole enää vastakappaleita.


Kuitenkin tiedän että kaikkia omia standardejani en ikinä tule täyttämään siten, että kaikki istutusalueet olisivat yhtä aikaa timmissä, samalla kun nurmikko olisi ihannekorkeudessä sekä kuorrutettu vähemmällä määrällä voikukkia. Ja näissä minun standardeissani on myös sellaista ristiriitaa, jota on vähän vaikea muille kertoa. Jos projekti on kesken, saa kaikki kamat olla levällään. Projektin jälkeen on hyvä raivata tavarat, jos jaksaa. Mutta joku projekti voi olla kesken keväästä syksyyn. Jos jokin on poissa silmistä, se saa ehkä vähän rehottaa. Joskus saa myös muutkin paikat rehottaa, mutta ei aina. 

Joka tapauksessa nyt kukkivat laukat. Ja niissä on ollut tänäänkin mehiläisten mesijuhlat. Osa perennapenkeistä on reheviä. Osa vaatii suurta kitkentää, joka tarkoittaa sekä rikkakasveja, että liiankin leviäviä kasveja.


Olin jo miettimässä taimistoreissua, koska minulla on aukkopaikkoja parissa melko uudessa kukkapenkissä. Niihin kaikkiin en halua näitä villisti leviäviä kasveja kuten kanadanvuokkoa. Kun aloin katselemaan omia kukkapenkkejä, muistinkin täysin kukkimattomia kasveja olevan väärillä paikoilla. Muutama päivänlilja on ollut liian varjossa tai maanpeitekasvien sisällä. Ehkä ensin teen löytöretken omiin penkkeihin ja sen jälkeen teen listan ennen taimistoreissua. (Ei kyllä kuulosta minulta.) 


Muutamia kasveja jo purkitinkin, joissa on sekä kasveja omaan käyttöön että jakotaimia muille. Ei kannattaisi jättää pariksi vuodeksi kitkemättä isotähtiputken siementaimia. Kun ne kitkee kukintakokoisina kimppuina, jää kukkapenkkiin aika suuret aukot. Toki ensi viikolla aukkoja tuskin enää näkee.


Vielä yksi kuva lammikostani, joka ei täytä nyt standardejani. Olkaa hyvät ja ottakaapa siitä hernesoppaa tai vihersmoothieta. On tosi ihanaa, että sade huuhtele katolta kaiken siitepölyn suoraan lammikkoon. 


Vesi on sentään lämmintä, joten käytän tuon veden kasteluvetenä kasvimaalle ja putsaan sitten taas kerran muovit ennen uusia sateita. Sellaisen ihanan ikiliikkuttajan tein sitten itselleni tänne puutarhaan.

26 kommenttia:

  1. Tunnistan samaa standardien luomista. Ruohonleikkuussa hyvin väljästi koska en leikkaa nurmikkoa itse mutta rikkojen kanssa on hyvinkin monenlaisia standardeja alueesta riippuen. Ja voi miten ärsyttää kun sunnuntain juhliin kaikki luomani kriteerit ei täyty koska vuorokaudessa on kuitenkin aina vain sen 24 tuntia.
    Olen alkanut leikata tähtiputkista kukinnot pois kukinnan jälkeen, ei leviä ihan niin pahasti mutta aina joku jää ja taas on siementaimia. Tähtiputkessa on mojovat juuret.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kimpulle kitkettyä tähtiputkea saa etsiä todella suuren ruukun, ei muuten juuret mahdu ruukkuun.
      Puutarhaan on joskus juhlia varten jopa suuremmat kriteerit kuin sisätiloihin. Siis kesällä. Ja sitten vieraat eivät huomaakaan puutarhan puutteita.

      Mukavia juhlia teille!

      Poista
  2. Postauksesi hymyilytti, koska oli niin tuttua juttua. Minullakin on kaikenmoisia puutarhastandardeja :D Ruohon pituus ja siitä nousevat voikukat ovat yksi. Nyt helteillä on pakko himmailla ruohonleikkuun kanssa, kun aurinko polttaa herkästi lyhyen pihanurmen. Meillä hyötypuutarhassa marjapensaat ovat varmoja sadon tuottajia ja lavakauluksista kaikki mikä kasvaa on plussaa. Kesä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä rohkeasti leikattiin nurmikko, vaikka on kuuma. On toiveissa pikkuinen sade lähiaikoina, jos se taas villinnyttää ruohon kasvun.
      Standardit tulevat välillä omaan päähän majailemaan varoittamatta.

      Poista
  3. Sain aamun naurut :). Niin tuttua, niin tuttua. Standardit ovat jotenkin päässä, mutta eihän niitä mitenkään voi onnistua täyttämään, ainakaan kaiken aikaa (usein). Nyt tänä valtavan ruohonkasvun keväänä olen ollut onnellinen Tarmostani (robotti), se on ollut suureksi avuksi ja pitää yleistason aika miellyttävänä. Itse sitten huolehdin rajauksista, kitkemisestä ja .... Mutta yllätys: ei standardit täyty, sillä pitäisi ehtiä kitkeä kunnolla keittiötarhan hiekka ja kaikki kukkapenkit ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarmo on saanut tehdä töitä. Minäkin haavelin hetken omasta Tarmosta. Meillä vaan on kaikkea kummallista mutkaa pihalla niin paljon, että mennään nyt tavallisella ruohonleikkurilla.

      Kitkemissä on se haaste, että osa rikkaruohoista on niin nopeita kasvamaan juuri siellä, jossa ei ole kitkemässä.

      Menetän taas kohta hermoni karhunkierron kanssa. Osaan jo sen ennustaa, koska se tapahtuu joka vuosi.

      Poista
  4. Meitä standardi-ihmisiä on näköjään enemmänkin. Nurmikon leikkuusta olen tarkka. Koko puutarha rikkaruohoineen näyttää huomattavasti siistimmältä, kun nurmikko on leikattu. Viime aikoina nurmikko on kasvanut melkoisella vauhdilla, joten se on pitänyt leikata tavallista useammin. Kivituhkakäytäville nouseva ruoho ja muut rikat raivostuttavat, vaan en millään ehdi ja jaksa kaikkia kitkeä. Kunhan tulee vähän kosteampaa, Ukkokulta saa tohottaa rikat. Näin kuivalla siihen hommaan ei uskalla r yhtyä, ettei polta puolta kylää.
    Ilman vesiaihettakin olemme ilmeisesti kehittäneet ikiliikkujan ryhtymällä puutarhaihmisiksi. Loputon työmaa, jossa samat toimet toistuvat kukin vuorollaan. Mitenkähän sitä aikansa käyttäisi, ellei olisi puutarhaa? Ilmeisesti unelmoisi puutarhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha kyllä liikuttaa. Sekä fyysisesti että joskus psyykkisesti. Joskus voisi ehkä jättää stressaamisen tekemättömistä töistä vähemmälle ja vain nauttia siitä, minkä ehtii tehdä.

      Poista
  5. Luulen, että standardit muuttuvat ja rima nousee sitä mukaa kun niitä saavutetaan. Nurmikko lyhyenä on minullekin standardi, se vaikuttaa niin paljon koko puutarhan ulkonäköön ja tunnelmaan. Hyvin sammaloitunut nurmikkoni vaatii nyt leikkausta useammin kuin kerran viikossa, hikoiltu on. Pelkkä sammal olisi kätevämpi :) Perennoita olen minäkin harventanut urakalla, se on tainnut jäädä tekemättä muutamana vuonna, kaikki on kasvanut umpeen. Välillä meinaa usko loppua standardin saavuttamiseen, mutta on puutarhurointi silti kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin se on, että standardit nousevat. Jos korona on ensi keväänä ja kesänä lempeämpi, on meillä juhlia. Joten olen nyt jo tietoinen, että saatan tarvita puutarhan huoltamiseen ennen juhlia yhtä paljon aikaa, kun kodin laittamiseen. Minun laittamiseen juhlakuntoon ei sitten aikaa menekään, kun ei sellainen tule edes mieleen kuin vasta edellisenä iltana ja silloinkin kauhistuneena.

      Poista
  6. Hei, haastan sinut vastaamaan 20 kesäiseen kysymykseen! Kysymykset löytyvät blogipostauksestani!

    Hyvää & aurinkoista kesää!💛

    https://jasukuvaa.blogspot.com/2021/06/20-kysymysta-kesasta.html

    VastaaPoista
  7. Oikea hyvän mielen postaus ja niin hauskasti kirjoitettu.
    Standardeja taitaa olla meillä puutarhaihmisillä enemmän tai vähemmän jokaisella. Meillä "Elmeri" robottileikkuri huolehtii nurmikon leikkuusta ja tähän renkiin olen tosi tyytyväinen. Se kun tekee työnsä mukisematta.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elmeri on kyllä hyvä renki. Meillä on niin epäyhteiset nurmikkoalueet, että robotti ei taitaisi tääĺlä pystyä liikkumaan.
      Standardit ovat salakavalia. Ne vain tulee.

      Poista
  8. Odotapa vain päivää, kun junnu kasvaa ulos kodista, ja nurmikkostandardi alkaa elää. Kummasti sitä mukautuu realiteetteihin, kun ei itse enää riitä joka nurkkaa jyystämään. Onneksi näin, koska muuten liian tiukka standardi tekee elämisestä tuskaa itselle ja muille.
    Robottileikuria naapurissa olen kyllä katsellut ihan vihreänä.
    Hyvä postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun perheessä ei asu yhtää alaikäistä, olisi mahdollisuus heti pienentää nurmikon määrää. Siis minun mielestäni. Tämä ei suinkaan ole kaikkien talouden ihmisten mielkpide.

      Yritän välttää liian tiukasti rakennettua standardia. Välillä ne standardit vain tupsahtavat ilman tekemistä.

      Poista
  9. Olipa mukasti kirjoitettu, ei aina niin mukavista aiheista, kuten rikkikset ja pitkä nurmikko.
    On niin totta että siisteinkään istutualue ei näytä miltään, jos nurmikko rehottaa ja voikukat huitelee polvenkorkuisina. Mutta jos on leikattu nurmikko, ne rikkikset kestää kukkapenkeissä paremmin. Yleisilme ratkaisee!!
    Siirryin lukijaksesi, tervetuloa meidän tanhuville joskus:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rikkikset ja pitkä nurmikko vain taitavat kuulua tähän harrastukseen. Samoin kuin taimistoreissut tai kukkivat kukat. Kiva, että tulit. Käyn lukemassa sinun kuulumisiasi.

      Poista
  10. Heh, niin tuttua! Minulla olisi nurmikonleikkuullekin standardit, mutta on pakko tyytyä siihen, että isäntä leikkaa ne vapaapäivinään (jos ei sopivasti sada vettä juuri silloin tai ole liian kuumaa). Edellisestä leikkuukerrasta on 1,5 viikkoa, joten voit arvata, että nyt rehottaa. Huomenna on ruohonleikkuupäivä, olipa sää mikä hyvänsä! Odotan malttamattomana sitä päivää, että lapset ovat tarpeeksi isoja hoitamaan ruohonleikkuun.
    Rikkaruohojen suhteen minulla on selvät rajat: kukkivat rikat ovat merkki siitä, että on aika aloittaa kitkeminen. Toinen on se kun kantatun kukkapenkin reunoilla alkaa näkyä juolavehnän, vuohenputken tai valvatin jonomuodostelmissa maasta pilkisteleviä vihreitä versonpäitä tai rönsyleinikin, valkoapilan ja ketohanhikin pitkiä lonkeroita, jotka kurottelevat kohti perennoja.
    Kiitos nauruista! Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisella taitaa olla omat vihollisrikkansa. Minulla on omat rikkansa etupihalla ja takapihalla.
      Isoille lapsille pitää keksiä tekemistä kesäloman aikana, että ei ihan valtaa kaikki älylaitteet ja tietokoneet kaikkea aikaa, kun koronan takia tietyt luonnollisemmat kyläilyt ym ovat varmasti tänäkin kesänä rajoittuneita.
      Hyvä, että teksti viihdytti. Minua joskus viihdyttää näiden tekstien miettiminen.

      Poista
  11. Nurmikko kasvaa nyt hurjaa vauhtia ja kaikki muukin. Sadetta odoteltiin pitkään mutta silti kaikki on ollut mahdottoman rehevää. Minä en ole ostanut mitään uutta puutarhan puolelle tai mitään uutta perennaa kuin viime syksynä Linnanmäki koristeomenapuun ja nyt yhden pelargonian. Meillä on paljon vuohenputki kasvustoa joka puolella ja kitkemistä riittää silläkin saralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi joskus olla ostamatta uusia kasveja. Ne ovat minun heikkouteni. Tänään matkan varrelle sattui hyvä taimisto. Siellä kävin ja käly vielä kaivoi kukkapenkkiään. Sinulla kasvaa vaikka mitä.

      Poista
  12. Hyvin tunnistettavaa, huomaan myös että omista standardeista on vaikea päästä eroon, vaikka kuinka olisi hyvää madaltaa niitä. Kuten nyt kun selkäni on kipeä, kirkeminen tai lapiointi vain pahentaa särkyä, joten pitäisi malttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun on kipeä, niin omat standardit pitäisi vain lopettaa. Se ei vain ole niin helppoa. Selkävaivat ovat aina kurjia, vaikuttavat niin moneen.

      Poista