Kevään kaipuu - haaste 2021

Kottikärryn kääntöpiiri - blogi antoi minulle haasteen, jonka on aloittanut Puutarhahetken Tiiu. Kevään kaipuu - haaste 2021 on varsin hyvään aikaan liikkeellä. Voi olla, että en löydä tähän kaikkia niitä rakkaimpia kevätkuviani, toisaalta joka kevät saatan kuvata ne kaikki ihan samat kasvit. Uudestaan ja uudestaan.

Kevät alkaa mielestäni aistimisesta. Valo on erilaista, tunnelma on erilaista. Aurinko alkaa jo lämmittää kasvoja tai kävellessä mustia vaatteita. Tulee tuoksuja, sulavan lumen ja paljastuvan maan tuoksussa on kevättä. Solina, veden tippuminen tuovat kevät fiilistä. Yhdistän kevätfiiliksiin usein aurinkoisen sään. Vaikka sadekin lunta ja routaa sulattaa, niin sadesäät eivät niin jää mieleen. 

Lumikellojen puskeminen lumen läpi on myös sellainen ihme, jota ihastelen aina lumisina vuosina. Miten ihmeessä ne sen tekevät.

Keväällä alkaa kumarassa kulkeminen, pitää olla alempana, että näkee varmasti uudet alut. On ihanaa, että kaiken sen ruskean ja harmaan ja mustan ja epämääräisen seasta alkaa löytyä merkkejä vihreästä. Pidän todella paljon sinivuokkojen nupuista. Ne ovat kauniita ja nuppujen bongaaminen ei ole ihan helpointa. Täytyy totuttaa silmä ensin. Kun ne löytää, voi joka päivä käydä katsomassa, että joko ne ovat auenneet. Se odotus on parasta. Kun sinivuokko on auki, niin jotain on saavutettu. Ollaan jo keväässä.

Ihastelen myös muita pieniä kasveja. Talventähtiä, krookuksia, kevätkurjenmiekkoja. Saatan joskus ajaa jänistä takaa, joka uhkaa syödä krookuksiani. Tämä tapahtuu usein ainoastaan, jos lumi peittääkin maata uudestaan. Silloin krookukset ovat vaarassa kadota. Kimalaisia ja minua varten on siis hyvä, että on myös muita kevätkukkijoita kukkapenkeissä.

Toukokuu alkaa usein olla värikästä ja kukkaisaa aikaa. Kukkivat puut, suuremmat sipulikukat kuten hyasintit, tulppaanit ja narsissit. Sekä perennoista jouluruusut ovat niitä, joita hankin meille ensimmäiseksi. Hyasintteja joutuu lisäilemään kuten tulppaanejakin. Näiden lisäksi olen alkanut lisäilemään myös muita kevätkukkijoita. Kirjopikarililjat sekä keltavuokot ovat todella hyviä naamioitujia nurmikolla. Ne maastoutuvat todella hyvin ja täytyy aina käydä varta vasten katsomassa, joko niiden alkuja  näkyisi. Alakuvassa on molemmat ennen kukintaa.

Keltavuokot olen sukulaiselta saanut ja tuonut tontille, valkovuokkojen sen sijaan täällä kasvaa ihan joka paikassa, aivan itsekseen. Syynä on osittain varmasti se, että nurmikkoa ei ole uudistettu kuin pieneltä osin.  Valkovuokkorunsaus on keväällä ihanaa ja kirjopikarililjojen kanssa kovin herkkää.

Kevääällä on nykyisin paljon erilaisia kukkijoita, myös esikoita, vuokkoja, imikkä, kirjopikarililjoja, koiranhampaita, skilloja, kevättähtiä, kevätkaihonkukkaa. Alla kuvassa kukkivat esikot, hyasintit, palloesikkokin taustalla, pikkuinen tulppaani myös sekä siellä täällä valkoisena valkovuokko, keltaisena kevätesikko sekä lilana tarhakylmänkukka.

Monet kasvit ovat selvästi myös pölyttäjien mieleen kuten imikät ja skillat. Vielä minulta puuttuu rusokoiranhammas. Keltakoiranhammas sekä valkoinen koiranhammas minulla jo onkin.

Onneksi on myös kukkivia puita. Alkaa olla ihmeellistä, kun kukkia on sekä maassa että puissa. Puissa olevat kukat saavat puutarhan olevan kuin juhla-asussa.

Tulppaaniaika oli puutarhuroinnin alussa minulle se tärkeä aika. Se vaan saattaa olla joskus aina nopeasti ohi, joten on hyvä, että on aina jotain kukassa tai aina jotain odotettavaa. Kun on ensimmäisen ruohonleikkuun aika, varhaiset suuret tulppaanit kuihtuneet, alkaa taas vuodenaika vaihtua. Ensimmäiset ruohonleikkuut ovat vielä sellaisia säästäviä, sillä kukkia saattaa olla nurmikolla ja eihän niitä kaikkia voi ajaa poiskaan.

Keväässä minua ilahduttaa aivan valtavasti myös sellainen asia, josta ei kuvaa tule ikinä otettua. Nimittäin ensimmäinen kukassa oleva voikukka. Se on usein jossain superlämpimässä paikassa, asvaltin rakosessa. Lähellä jonkin rakennuksen kivijalkaa. Se näky on superkaunis. Voikukat kukassa sen jälkeen omalla pihalla onkin toinen tarina.

Haastan tähän haasteeseen mukaan kenet tahansa, joka tämän haasteen haluaa tehdä. Kevät on seuraava vuodenaika, joten sieltä se pian tulee.

Haasteen säännöt:

- Kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki -blogista)

- Tee postaus sinulle rakkaimpimpien keväisten kuvien kera

 - Haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan

- Käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu  -postauksen kommenttikenttään.

Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki, jotta Tiiu löytää ne.