sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Totaalinen yllätys

Nyt on kalenterin mukaan helmikuu. Sää ei kyllä noudata tätä kalenteria täällä meidän kakkosvyöhykkeellä. Vesisade on taas kerran sulattamassa ne kaikki lumet, jotka vielä jotenkin olivat kukkapenkeissä. Maa on osin kuitenkin jäässä. Mutta meillä on puutarhassa pari paikkaa, jotka eivät jäädy aina samalla tavalla, ja näihin olen laittanut sekä lumikelloja että viime vuonna myös talventähtiä. (Likakaivon läheisyys pitää lämmistystä yllä yhdessä penkissä) Jouluruusu on sellaisessa kukkapenkissä, joka kyllä jäätyy. Jouluruusu oli tässä samassa vaiheessa jo silloin viime vuoden puolella. Nuput valmiina.


Saaripalstalla (ykkösvyöhykkeellä) on ollut lumikelloista havaintoja. Ajattelin tänään vesisateessa kuitenkin pyörähtää katsomassa ne lämpimät penkit. Ja mitä ihmettä minä näinkään (kuvat kärsineet huonosta valaistuksesta). En melkein uskonut silmiäni. Sillä lumikelloja. En tiedä, saatteko selvää, mutta kuvassa on peräti kolme lumikelloa. Eivät kovin lähekkäin toki.


Ja tässä samassa penkissä myös talventähtikin on puskemassa maasta. Toisessa penkissä, joka ei edes ole kukkapenkki, vaan puun alunen talon pohjoispuolella (sulaa lumet usein nopeasti silti), nämä ovat jo hivenen suurempina, mutta kuvat olivat niin suttuisia, että en varmaan saa valokuvia ihan heti niistä.


Olen hämmästynyt, iloinen ja huolestunut samaan aikaan. Yhdestä uudesta penkistä näin jo krookuksen lehtiä. Unohdin laittaa verkkoa ympärille, sillä ne taitavat olla jotain aikaisia kasvitieteellisiä krookuksia ja ne voivat mennä muuten täällä majailevan ristihuulen ravinnoksi.

Jatkan täällä äimistelyä.

22 kommenttia:

  1. Eikö olekin ihmeellistä. Tuleekohan vastaavaa enää meidän aikanamme vastaan?! Sen vain aika näyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella ihmeellistä. Vähän kauhistuttaa, kun oikean kevään ei vielä pitäisi alkaa. Nytkin sataa niin paljon vettä, että maa ei ainakaan kuivaksi jää. Kesällä sitten näkee, tekeekö tämä kasveille hyvää vai huonoa.

      Poista
  2. Kauniita yllätyksiä. Minullakin jouluruusu on alkanut kukkimaan takapihan alppiruusupenkissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyksiä todella. Näitä tupsahtelee nyt Etelä-Suomessa useissa puutarhoissa. Siis lumettomissa puutarhoissa.

      Poista
  3. Ristiriitainen olo on itselläkin. Ja ainakin yhden esikon havaitsin menehtyneen tähän jäätyy-vesisadetta-jäätyy säähän. Tuskin jää ainoaksi menetykseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menetykset paljastuvat kokonaisuudessaan vasta myöhemmin. Olisi kummaa, jos kaikki kasvit tästä selviäisivät.

      Poista
  4. Vois olla kasveille parempi malttaa olla kukkimatta vielä, vaikka puutarhuria moinen ilahduttakin, ainakin silloin kun pääsee löydön äärelle ihastelemaan. Mutta paljon on vielä aikaa normi-kevääseen, niin itse toivoisin hiukkasen malttia innokkaimmille piipottajille:) Tänään onkin ollut varsin karmiva sää, toivotaan viikolle mukavampia kelejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malttia saisi olla, sillä eihän tässä säässä ole myöskään pölyttäjiä. Lumikelloja onneksi oli vain ne 3 terhakkaana, jotka ovat ennenkin alkaneet tehdä vartta vaikka lumen alla. Helmikuu ei kuitenkaan ole vielä meillä kukkakuukausi.

      Poista
  5. Luonto aivan sekaisin. Minä olen kyllä melko huolestunut, miten kaikki kasvit selviävät tästä omituisesta talvesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasta kesä näyttää, miten kasvit ovat selvinneet. Nytkin sataa meillä vettä kunnolla. Ei ole ihan helmikuinen sää.

      Poista
  6. Meillä vielä vähän lunta suojana ja ei mittään penkeistä pilikota. Tänne on vielä lunta luvassa ja pientä pakkasta. Liian aikasta on kukkimaan käyvä minkään kasvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ollut liian lämmintä nyt tähän vuodenaikaan nähden. Silti pakkasia voi tulla vielä vaikka kuinka kuukausien ajan.

      Poista
  7. Kasvien kello käy epätahtiin. Täälläkin kaikenlaiset piipot jo ponkevat maasta ja aina pakkasjaksoilla huolestuttaa niiden kohtalo. Onneksi pakkaset ovat olleet lyhytkestoisia. Vaikka onkin ihanaa nähdä varhaisia kukkijoita, huolettaa puutarhan kohtalo tälläisena epätalvena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on ollut kumma talvi, kun piipottaa helmikuussa. Pakkasjaksot toki voivat tuhota vaikka mitä.

      Poista
  8. Samanlaisia löytöjä meidänkin puutarhassa. Enemmän niistä iloitsisi kuukauden myöhemmin. Näin helmikuussa pelottaa mahdolliset pakkaset, joita varmasti vielä tulee. Toivottavasti kuitenkin lyhytaikaisia ja vain pieniä pakkasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat pelot jaamme. Pakkasis tulee varmasti, toivottavasti ei kesäkuussa.

      Poista
  9. Voi pieniä ihmeitä! Vähän ovat aikaisessa, mutta eipä ihmekään, jos kellot menevät kasveillakin sekaisin tällaisista säistä. Meilläkin on useampi aste lämmintä ja vettä sataa vähän väliä. Epäilyttävästi vaikuttaa siltä, että viimeisten lumien alla on jäätikköä, joten alkaa vähän pelottaa kasvien puolesta. Onneksi ei kuitenkaan ole ollut huippupakkasia (*koputtaa puuta*), niin on edes yksi riesa vähemmän kestettävää kasveilla. Pidetään peukkuja, ettei siellä etelässä tulisi enää niin kovia pakkasia, että nuo varhaiset kukkijat kärsisivät. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikin niin lämmintä ja sellainen vesisade, että meillä routa alkaa jo sulamaan. Saa nähdä, kuinka monta kertaa jäätyy ja sulaa vielä tämän vuoden aikana.
      Jotkin kasvit voivat tästä kärsiä.

      Poista
  10. Tämä talvi on ollut kovin omituinen! Meilläkin on tehty lumityöt vissiin kaksi kertaa, syyskrookukset kukkivat yhä ja jouluruusuissa näkyy nuppuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho. Meidän syyskrookukset sentään kukkivat vain syksyllä. Jouluruusuissa on tosiaan nuppuja meilläkin. Lumikellotkin lisääntyvät pikkuisen kerrallaan.

      Poista
  11. Täällä kukkii myös. Luonto on ihan sekaisin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin. Ei yleensä helmikuussa sada vettä ja kuki.

      Poista