sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Suunnitelmia kasvukaudelle

Tänä vuonna teen hieman poikkeavan listan itseäni varten. Postauksen kuvitus on viime kasvukaudelta.

Tänäkin vuonna saan luvan itseltäni täyttää alakerran ikkunalaudan kaikilla esikasvatuksillani, vaikka olen toukokuussa niiden kanssa joka vuosi ihan pulassa. Nyt yritän ottaa muutaman pistokkaan hengissä säilyneistä pelargoneista kaverilleni. Eli olen saanut säilytetty hengissä jo tähän saakka pelargonioita, kaikki 6kpl. Yhtään syksyllä otettua pistokasta en kyllä saanut pysymään hengissä edes kuukautta. Juuri tällä hetkellä on kova ikävä esikoita, onneksi kaupoista saa niitä jo nyt.


Tomaattien suhteen ei tarvitse ostaa yhtään siementä. Viime vuotisia on tallella. Täytyy vain muistaa, että satoa ei kannata kamalasti toivoa (kun muistaa viime kesän ja on ilman kasvihuonetta), mutta tomaattiharrastuksessani ei olekaan ollut ikinä kyse sadosta, vaan lähinnä siitä kasvatuksen ilosta. Sillä pikkuinen tomaattihautomoni on kovin vetoinen ja viileä, jos ilmatkin ovat tuuliset ja viileät.


Kaikki kasvimaasuunnitelmat on hyvä tehdä siten, että on varautunut sääoloihin, joita ei voi tilata. Tällä kokemuksella ja lehtokotilovitsauksella yritän ottaa kasvimaaharrastuksen vain harrastuksena ja menettää vähän vähemmän hermoja kotilojen takia.

Kesällä meillä tulee olemaan juhlat. Joskus aikaisemmin elämässäni ajattelin, että miltä puutarhassa voisi näyttää, jos keskellä kesää olisi siellä juhlat. Nyt näillä ajallis-taloudellisilla resursseilla joudun vähän muuttamaan mielikuviani realistiseen suuntaan. Eli mennään sillä puutarhalla, mikä meillä on. Tämän hetkisillä ajallis-taloudellis-voimavara-resursseilla suuri suuntaiset pihan laitot toisivat liikaa painetta ja hermojen kiristelyä ja sitä en halua juhlasuunnittelulta.

Muistan myös pitkin kasvukautta, että en osaa oikein toimia yksivuotisten ruukkukukkien kanssa, joten en niitä myöskään ryhdy tänäkään vuonna hamstraamaan. Edes juhlien takia. Ehdin ne nimittäin saada hengiltä muuten moneen kertaan. Padallinen kesäkukkia riittää taivasalle ja muutama ruukku sateensuojaan.


Jos panostan joihinkin, niin panostan perennoihin, puihin tai pensaisiin. Niiden kanssa on ollut vähän paremmat onnistumiset vuosien myötä. Olen myös yllättäen innostunut usein perennoista, joita en olisi halunnut paria vuotta aiemmin mistään hinnasta pihaani. Kuten nämä vaaleanpunaiset angervot. (Lajikenimi on nyt liian hyvässä tallessa.) Nyt nautin noista hattaroista ja niiden helppoudesta.


Muistan taas sen, että puutarhaharrastus on ikään kuin matka, jossa matkan teko on tärkeämpää kuin perille pääsy. Voisin tänä vuonna yrittää muistaa panostaa kesän alusta asti pihan siisteyteen: kitkemiseen sekä tavaroiden oikeille paikoille viemiseen. Sekin taitaa olla liikaa luvattu, mutta yrittää aina voi.

Joku meidän perheessä saattaa ottaa kuvan sotkuista ja jättää sen jälkeen sotkut samaan paikkaan pariksi päiväksi. Se joku taidan olla minä.
Muuten yritän muistaa nauttia tekemisestä. Nauttia puutarhasta myös ohimennen silloinkin, kun ei ole aikaa siellä oleilla. Kuljen kuitenkin joka päivä jossain määrin kukkapenkkien ohi tai näen niitä ikkunasta. Muistan myös pysähtyä aistimaan ja kokemaan kaikkea sitä, mitä puutarhaharrastus tuo mukanaan: erilaisia säitä, erilaisia kasveja, monia eläimiä.

Muistan taas kuvata ja nauttia siitä mitä näen. Oleilla vain, enkä ajatella puutarhaa työleirinä tai tietynlaisena paikkana. Muistan myös yrittää nähdä sen kauneuden enkä vain sitä, mille pitäisi tehdä jotain. Yritän myös nähdä alla olevasta kuvasta vain kirsikan kukat ja tulput enkä risukasa-aitaa taustalla.


Huomasin vahingossa nimittäin itsestäni pienen negatiivisuuden pulpahtavan pintaan. Viime syksynä istutetuista sipuleista kaikki eivät silloin oikein sykähdyttäneet. Kun luin listan kuukausi sitten, eivät ne silloinkaan oikein sykähdyttäneet. Melkein lähdin jossittelemaan mennyttä. Piti ottaa ryhtiliike ja muistaa, että tulevaan syksyyn voin vaikuttaa, en enää menneeseen.


Kaikesta voi siis oppia ja nyt otin opikseni sen, että jos vain mahdollista, niin syksyllä voisin ostaa enemmän niitä sipuleita, jotka sykähdyttävät pelkästään ajatuksena. Sen lisäksi aina voi hommata random-kasveja, ei ikinä tiedä, mikä yllättää positiivisesti.

14 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat! Minulla on angervoihin samanlainen suhde, olen lämmennyt niille todella hitaasti. Kuunliljoille en vielä ollenkaan. Syksyn istutukset saattavat vielä yllättää positiivisesti kunhan kevät koittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti syksyn istutukset yllättävät positiivisesti. Jännästi mieli muuttuu harrastuksen edetessä.

      Poista
  2. Voi miten ihana katsoa kevätkuvia ja lukea suunnitelmistasi! Kuulostavat oikein järkeviltä ja juhlat kuulostavat mukavilta. Olen varma, että vieraasi pökertyvät ihastuksesta nähdessäsi puutarhasi! Kerrothan sitten mitä kaikkea aiot esikasvattaa :) Angervot olisivat niin fantastisia kyllä, täällä niille liian kuivaa nyyh. Ihastelen sitten sinun puutarhassasi niitä näin kuvien välityksellä. Oletko muuten kokeillut pelargonipistokkaita maljakossa juurruttaa? Minulla ne onnistuu paremmin kuin, että yrittäisin heti multaa laittaa. Iloista helmikuun loppua toivotellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin tuota pelakuiden vesikasvatusta, hyvä kuulla, että se onnistuu.
      Todennäköisesti multaan pääsee iso kasa tomaatin taimia ja pieni erä jotain muuta. Vielä en tiedä, mitä päätyy kasvatukseen ja mihin tila riittää.

      Yritän pitää suunnitelmissa nyt järjen mukana. Onneksi puutarhassa on aina tekemistä, vaikka uusia projekteja ei olisikaan.

      Poista
  3. Ihanat angervot ja suloiset kuvat tulppaaneista! Aina ei tosiaan onnistu ja menetykset harmittavat. Mutta tilalle voikin yllättäen löytyä jotain vielä parempaa ja kauniimpaa, missä onnistuu ihan kympillä! Usko pois:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi usein löytyy kiinnostavia kasveja. Ne ei ihan heti lopu. Enemmän saattaa olla sitten se ongelma, että tila loppuu kukkapenkeistä.

      Poista
  4. Hei! Täältähän löytyi saman tyyppinen projekti mikä itseltänikin löytyy :) Uunituore blogi tulevien vuosien suunnitelmista ja arjesta:http://10-vuotissuunnitelma.blogspot.fi/?m=1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa puutarhabloggailua. Blogien puolelta löytyy paljon tietoa, taitoa ja ideoita.

      Poista
  5. Minulla on sama juttu angervojen kanssa, olen vasta viime vuonna innostunut niistä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti käy niin, että jotkut kasvit alkavat muuttaa omaan puutarhaan vasta pienen herätyksen kautta.

      Poista
  6. Minulla taas on aina ollut innostus angervoihin ja niitä minulla on paljon .Ja lisää istutan joka vuosi .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että angervot ovat löytäneet sinulta hyvän kodin useana vuonna.

      Poista
  7. Hyviä suunnitelmia ja suuntaviivoja tulevalle puutarhakaudelle. Kauniit angervot! Haluaisin meille enemmän angervoja, mutta en ole saanut nykyisiäkään kovin hyvin menestymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä, viihtyykö angervot omalla pihalla tarpeeksi. Eri pihoihin sopivat erilaiset kasvit.

      Poista