sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Lumikellojen pelastus

Anopin pihassa näkyi jotain valkoista, onneksi oli yksi kukassa. Muuten en olisi muiden lehtiin kiinnittänyt mitään huomiota. Entisen kukkapenkin paikka löytyi. Kaikki muut kasvit olivat menehtyneet tai myyrät syöneet, eikä enää yli 20 vuoden taakse ollut anopillakaan muistikuvaa näistä kerrotuista puistolumikelloista. Oli varmaan ajatellut näiden kuolleen samassa myyrien herkutteluhetkessä kuin kaikki tulppaanitkin aikoinaan.


Onneksi näin tämän nyt, siirsin suurimman osan uuuteen paikkaan anoppilaan ja pari lehtiparia saa uuden kodin omalta pihalta. Näiden paikalle tulee jossain vaiheessa tätä vuotta terassi. Toivotaan, ensi vuonna jo useampi lumikello taas kukkii, kun ei tarvitse taistella enää tilasta ruohon ja sammaleen kanssa.

Tällä ainoalla kukassa olevalla lumikellolla on kattona valoa läpäisevä lehtikuusi, kuva otettu maan tasalta, taivasta kohden.




On kivaa pelastaa kasveja!

10 kommenttia:

  1. Onneksi huomasit ja sait pelastettua ihanat lumikellot! Mulla on monesti sipulikukat henkihievereissä, kun lisään penkkeihin multaa tai siirrän kukkapenkkien paikkoja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipulikukkien paikat voi niin hyvin unohtaa, jos hoitaa penkkejä juuri silloin, kun ne ovat lepotilassa.

      Poista
  2. On kyllä oikea kaunotar tuo lumikello, hyvä kun löysit.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Toivon leviämistä. Sivusipuleita olivat jo vanhatkin kai tehneet, muutama sipuli lehtineen oli sellaisena ryppäänä. Tosin eivät kukkineet.

      Poista
  4. Ihanan näköinen, onneksi sait pelastettua!

    VastaaPoista
  5. Hienoa, että huomasit ja sait kukkaset pelastettua! Lumikellot ovat niin ihania ja tuollaiset vanhat kannat ovat arvokkaita jo siitäkin syystä, että ovat vuosikymmeniä säilyneet. Vastaavia ei puutarhakauppojen pusseista löydä ...

    VastaaPoista