Puutarhassa kasvaa nyt melkoisen korkea auringonkukka. Sen pituus on vähintään 2,5 metriä, ellei enemmän. Sen rinnalla tunnen oloni kovin pieneksi. Joskus koen pienuutta myös aloitettujen projektien kanssa, jotka joskus eivät olekaan alussa sitä, miltä tuntuvat.
Tänään nimittäin oli tarkoitus aloittaa sellainen melko helpohko kukkapenkin teko. Ja tehdä se muuten No-Dig menetelmällä, mutta tehdä ruusuille vain syvemmät kuopat. Minulla on jo multaa, pusseissa oman puutarhan maata maatumassa ja vanhoja, osin kompostoneita puiden lehtiä odottamassa muhkeaa kohopenkkiä sanomalehtien päälle. Vain ruusuille kuopat ja sitten vaan täyttämään aluetta. Pari kuoppaa tulikin ihan nätisti ja totesin, että alueelle ei mahdukaan kaikki ne ruusut, mitä suunnittelin.
Puuvartisia ei voi laittaa tiettyihin kohtiin, koska runsaslumisina talvina ne saa muuten liian tuhdin lumikerroksen yläpihan puolelta tulevasta kolatusta lumesta. Joten ajattelin istuttaa vain kolme ruusua. Kolmannen kuopan kohdalla lapioon kolahti omituisesti. Savimaa on muuten nyt ihanan helppoa kaivaa, mutta lapioon kolahteli selvä kivi. Aloin sitten tilannetta tutkia lapiolla paukuttamalla ja löytyikin liuskekivi. Kuvassa tilanne, kun löytyi toinenkin, suurempi liuskekivi, joka näkyy kuvassa. Maalla täytetty ämpäri on hyvänä mittakaavana.
Ja sitten niitä alkoikin löytyä, kun osasi etsiä. Kaikki kivet jäävät helposti vuosien saatossa nurmikon alle, eikä me osattu tuosta kohtaa aikoinaan kiviä kaivaakaan. Nyt ymmärrän, miksi löydettiin aikoinaan vähän hassusti tehty laattapolku. Se taisi osittain johtaa tuolle alueelle, osin portaille.
Minun ei-kaivamista-projektin yritys, sai minut hikoilemaan ja vääntämään lapiolla ja rautakangella ja toteamaan, että nyt on tulossa jotain muuta kuin No Dig penkki. Tuo olisi ihan kamala alue jättää noin, mutta tuosta tuleekin suurempi kukkapenkki, mitä piti. Ja saan kaikki 5 ostettua ruusua mahtumaan ja kaikki muutkin kesän aikana tupsahtaneet kasvit. Alkaa vain tähän aikaan vuodesta aika loppua kesken, kun iltaisin tulee aikaisin pimeä. Katsotaan, miten saan projektin eteenpäin, kun omat menot ja sääennusteet eivät ota aina huomioon näitä aloitettuja projekteja. Näin kuitenkin ratkesi monta asiaa: miten saada uudelle alueelle huoltopolkuja (no laatoista), miten saada tehtyä jumppaa ja käsitreeniä (no hiki valui) ja miten saada kaikki kasvit mahtumaan. Kaikki asiat ratkesivat kerralla. En vain odottanut, että tällä tavalla.
Oho, löytyipäs upeat kivet vaikka voin kuvitella työn määrän ja sisun jolla et antanut periksi. Toisaalta aika hauska, että juuri tuohon oli tulossa no dig-penkki ja sitten juuri siitä kohdasta löytyy liuskekivet.
VastaaPoistaHienot kivet nuo ovatkin. Olen jo mielessäni miettinyt, miten ne laittaisi. Hiki valui sen verran, että kaipasin jo sellaista 80-luvun froteista hikinauhaa otsalle, kun eihän tuota työtä voinut kesken jättää. Onneksi päätin kaivaa kuopat, muuten olisivat hienot kivet voineet jäädä kaiken alle ja sitten ihmetellä, miten kasvit eivät juurru kuunnolla.
PoistaSähän löysit oikeeta aarteeta! Oon ikäni kualannu liuskekivien perähän, mutta yhtäkää liuskekiviä ei puutarhastani löyry. Kaiken kaikkiaan ihan kannattava rojekti, vaikkei mennykkää niin ku alunperin meinasit.
VastaaPoistaNämä olivat todellakin aarteita. Mielellään niiden kanssa jumppasi. Me hajotettiin talon terassi, joka oli tehty liuskekivistä. Oli betonia välissä. Ne olivat menneet tosi huonoon kuntoon ja olivat jo enemmän tai vähemmän mutkalla. Niistä liuskekivistä tein kukkapenkkeihin reunuksia sekä askelkiviä. Ne liuskekivet olivat siis osa betonisia. Siihen sopivat hyvin. Nämä ovat puhtaita, niistä teen varmasti pienen hoitopolun.
PoistaNo näinhän siinä kävi mutta sinä olet onnekas kuten navettapiika totesi sinä olet löytänyt aarteita . Me kun aikoinaan kaivettiin kukkapenkkejä sieltä löytyi mm . muovi patja ,porakone ,jumppaus laite ,kylpyamme jne .....ja kaikki mullan alta .Muovipusseja ja pientä roinaa vaikka kuinka paljon . Joten erilaiset löydöt vai mitä ?😀 . Hieno penkki varmasti kun loppusuoralle pääset .
VastaaPoistaOn teillä ollut aika paljon romua haudattu maahan. Meillä on vähän löytynyt satunnaista pientä roskaa vain, kuten pieniä paloja murtuneesta muovilapiosta tai vastaavia. Tämä oli ihan aarrelöytö. Toivottavasti penkki tuosta muotoutuu, kun tulee vanhojen penkkien jatkoksi tai yhdistäjäksi.
PoistaNo jopas jotain! Nilalla ollutkin jackpotti ;)
PoistaPienoisen aarteen löysit nurmen alta. Samalla ratkesi ongelmakin kuin itsestään :)
VastaaPoistaAarre oli tosiaan ja aivan odottamaton.
PoistaEi ihan mennyt niin kuin olit suunnitellut, mutta kylläpä löysit melkoisen aarteen nurmen alta! Nyt on kasvienkin hyvä juurtua, kun on maa myllätty syvältä ja otettu kivet pois alta.
VastaaPoistaEdellisestä postauksestasi bongasin keltatörmänkukan ja punahatun yhdistelmän ja sehän ratkaisi saman tien, mihin siirrän ensi keväänä muutaman keltatörmänkukan, jos ovat talven jäljiltä hengissä. Kiitos siis ideasta! Laitoin sen jo muistiin, ettei varmasti unohdu ennen kevättä.
Kiva, että pidit punahatun ja keltatörmäkukan yhdistelmästä. Se on minustakin hyvin kaunis. Aarre oli nyt tosi hyvä ja onneksi kivet löytyivät nyt, eikä sitten joskus, kun päällä olisi jo kukkapenkki.
PoistaIhania aarteita löysit, vaikka kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan! Mutta suurempi kukkapenkki kuulostaa kyllä aina hyvältä jutulta, vaikkakin hiki virtasikin:)
VastaaPoistaIhmeen pieneksi se suurempikin kukkapenkki lopulta kävi, kun kasveja vaan oli niin paljon.
PoistaEikä, ihana löytö 😍 voisiko niitä löytyä lisääkin maan alta? Saat upeat liuskekivipolut. Mitä ruusuja 🌹 istutit?
VastaaPoistaLaitan vähän myöhemmin raporttia istutuksista. Liuskekiviä ei ehkä enää enempää löydy, koputtelin rautakangella maata aika laajalti.
PoistaHienot liuskekivet löysit, hyvät askelmat polkuihin suat. Nyt onnistuu kuopan kaivu.
VastaaPoistaOli kyllä hyvä löytö. Lopulta kukkapenkin rakennus kesti aika kauan, kun tuli pitkiä taukoja.
Poista