lauantai 14. marraskuuta 2015

Marras

Marraskuu on pitkällä, ennen kuin minä ehdin omalle pihalle kuvaamaan valoisan aikaan. Tai edes lähes valoisan aikaan. En muista milloin viimeeksi olisi loka-marraskuussa ollut näin paljon ohjelmaa. Kolme peräkkäistä viikonloppua enemmän tai vähemmän pois kotoa.

Aamulla sateessa piti jo aloittaa kuvaaminen, kun ei ikinä tiedä, tuleeko toista mahdollisuutta. Alppikärhö on vielä vihertävä.


Tämän aamun ikävät uutiset Pariisista tuntuivat surullisilta. Aamusade sopi hyvin niihin tunnelmiin.


Päivän aikana valoa on taas näkynyt. Minulla olisi vielä ulkohommia ennen lumien tuloa. Ajasta kilpailee nyt monta asiaa: laiskottelu, ulkotyöt, sisällä siivous, valokuvien tilaus, muiden blogien lukeminen, kirjojen lukeminen jne. En ole muidenkaan blogeissa juuri vieraillut.

Avoimella terassilla on yhä keijunmekko, joka on vielä jotenkin hengissä. Ei enää kukoistavana.


Ja tämän syksyn ihme Syysasteri Patricia Ballard kukoistaa yhä vain. Luulen, että alkaa olla viimeiset päivät nauttia tästä kasvista. On ollut kyllä oikea syksyn piristys.


Hurmesilkkiheinä on vielä pystyssä jotenkin, nyt ihan punaisena. Mutta ei sitä millään oikein meinaa erottaa ruskeiden lehtien lomasta.


Keijunkukat tuovat väriä vieläkin. Ainoa vain, että värit erottuvat vain valoisalla ja sitähän ei tässä vuodenajassa nyt niin kamalan paljon ole.


Meidän lähistöllä on paljon oravia. Tämä on touhunnut naapurin pihalla, kamalan kolinan säestämänä. Me ei olla keksitty sellaista lintujen ruokinta laitetta, jota oravat eivät ryöstäisi tyhjäksi hetkessä. Onko teillä muilla tiedossa hyviä keinoja ruokkia lähinnä pikkulintuja, ei pelkästään oravia?


Palaan pian lukemaan teidän muidenkin blogeja.

8 kommenttia:

  1. Kivalta näyttää, kun teillä on kukkivia kukkia. Meillä oli jo lumipeite, joka vei viimeisetkin kukat mennessään. Tosin tänään on satanut vettä lähes koko päivän. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kukkivia ei olekaan sitten muita. Ja luulen, että tulevan viikonlopun jälkeen ei yhtään..

      Poista
  2. Sinnikkäästi ja kauniisti syysasteri kukkii ja uhamaa lähestyvää talvea.
    Oravat kyllä välillä lähes terrorisoivat lintulaudalla ja kahmuavat siemenet omiin suihinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se syysasteri on nyt sinnikäs. Ihanaa niin. Tuskin se enää joulukuussa kukkii.

      Poista
  3. Meillä orava ottaa toisella takajalalla kiinni riippuvan lintulaudan katosta ja syö pääalaspäin sen antimia. Taitaa olla niin älykäs ja akrobaattinen eläin, että pääsyä lintulaudelle on vaikea estää. Omenapuussa oleva kauralyhde on saanut olla oravilta rauhassa, mutta sehän kiinnostaa lähinnä keltasirkkuja ja pikkuvarpusia.

    VastaaPoista
  4. No, onpas tosiaan sinnikäs asteri! Meidän pihassa ei ole kukkinut aikoihin enää mikään. Luonto on nyt tunnelmallinen ja omalla tavallaan kaunis, valoa vain sais olla enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoa kyllä kaipaa. Varsinkin sadepäivät ovat niin pimeitä.

      Poista