Minä voin itse höyrähtää kesällä hankkimaan esim. erilaisia pioneja edellisten seuraksi. Ja talous ei silti kaadu (vaikka ehkä heilahtaa) tästä. Voin vähän talvella mennä sekaisin lankojen edessä, eikä se harmita.
Voin olla omasta halustani vähän aikaa lyhennetyllä työajalla. Vaikka se tuntuukin tilipäivänä, se ei heijastu tulevaisuuteen juuri ollenkaan taloudellisesti, vaan enemmin positiivisesti, koska olen ollut opettamassa lastani läksyjen teon rutiiniin. Toki kokonaisuutena talouden takia palaan myös normaaliin työaikaan pian. Olen onnekas, kun voin tämänkin asian vain päättää.
Aikaisempina jouluina olen laittanut rahaa kehitysmaihin eri tarvikkeisiin ja/tai pelastusarmeijalle ja/tai Lionsien ruokakärreihin. Mutta muiden taloudellinen hätä ei ole kuitenkaan juuri tuntunut ja olen ollut oikeasti hävyttömän pihi näissä lahjoituksissani. Nyt lukiessa perheiden tilanteita ja miettiessä, että perheellä ei ole varaa sijoittaa tuohon ja tuohon. Ja lahjaksi jouluksi toivotaan dödöjä tai toppahanskoja, huomaan eläneeni taas pari vuotta jossain kuplassa. Kun mietin, mitä itse saisin kaupasta milläkin summalla omalle perheelle esim. joulua ajatellen, alkaa tajunta laajeta. Menen helposti omien lapsien lahjomisessa tyhmyyksiin. Ostan jotain sellaista, jota he eivät halua tai pyydä. Nyt pari tällaistä lahjaa saa kodin jostain, jossa niistä ollaan innoissaan ja joista ollaan kirjoitettu joulupukille. Menee taatusti parempaan osoitteeseen, kun meille pölyä keräämään. Omat lapseni (ja sukulaislapset ja kummilapset) saavat jotain sellaista, mitä oikeasti haluavat. Pysyttelen toivelistassa (kun joku sukulainen kuitenkin höyrähtää niihin ylimääräisiin kiemuroihin) ja teen maltillisemmin sitä jouluruokaa meille. Jos taas vahingossa liioittelen jouluruoan suhteen, tiedän, mitä kautta löydän sille ruoalle paremman paikan ennen joulua, kuin mitä meidän kompostimme olisi joulun jälkeen.
Pieni herätys on minulle hyväksi. Suunnat elämässä taas järkevämmät. Kiitos tästä Jouluavulle!
Onhan jännä juttu. Kun en ole facebookissa, en ole oikein jyvällä sen toiminnasta. Mutta kuitenkin sellainen suora apu on mielekkäämpi antaa, jos vain voi olla varma etteivät ole huijareita. Hienoa, että näyttää auttajia olevan.
VastaaPoistaTodellakin kaikkea ei tarvitse just jouluksi hankkia, eikä liikaa tavaraa.
Kyllä voi sanoa, että nykyisin jos on työpaikka ja normaali palkka siellä, niin on onnekas.
Iteki olen kyllä onnekas kun on edes jonkinlainen peruspäivärahaa parempi palkka. Sentään pärjätään, vaikka ei pysty ketään muita auttamaankaan.
Näin kun pieniä lapsia ei ole ketä lahjoa, on joulukin paljon yksinkertaisempi järjestää. Jo se että saa olla kotona joulun päivät on itselle Suuri lahja!
Huijareista ei voi ikinä tietää. Pieni riski on kaikessa auttamisessa, mutta en anna sen nyt haitata. Onnekkuutta on monenlaista. Kun oli vauvoja talossa, syntyi onni siitä, jos sai nukkua tarpeeksi.
PoistaPidän ajatusmaailmastasi
VastaaPoistaKiitos. Ajatusmaailmani tosin vaatii ajoittain ravistelua ja herättelyä.
PoistaIhana olet! Niin samaa mieltä kanssasi! Minä laitoin myös paketteja Jouluavun kautta. Toisaalta suututtaa, että näitä asioita hoidellaan anonyymisti netin kautta. Tuntuu vähän siltä, että suomalaiset ovat vieraantuneet käytännön auttamisesta, mieluummin odotellaan vaikka, että viranomaiset puuttuvat jonkun "köyhyysongelmaan" tms. Olen yrittänyt ihan pakottaa itseni auttamaan eläväss elämässä vaikka se tuntuu hirmu vaikealta joskus. Lapseni ovat jättikoulussa jossa on valtavan rikkaita ja hyvin köyhiä lapsia, ei pääse totuus unohtumaan. Ja ne mamujen (joiden tukia usein kadehditaan kovasti) lapset kulkevat ainakin täällä 10 vuotta vanhoissa liian pienissä talvihaalareissa joista vanu on kulahtanut jo vuosia sitten. Itkettää joskus katsoa.
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoista! Oikeasti on aika pitkä matka sellaiseen ihanaan. Minulle jouluapua tuli toisaalta aika lähelle, kun sain käydä myös ihan kasvokkain viemassa apua perille. Ehkä enemmän olisi oikeasti läsnä, kun olisi soppajonossa kauhan varressa. Minun lasteni koulussa ei ole noin suuria eroja oppilailla. Tai varmasti kyllä on yksittäin, mutta ei suurissa joukoissa.
PoistaSuomi on maa, jossa joutuu pukeutumaan sään mukaisesti ympäri vuoden. Kesällä ei auta kuomat, eikä talvella sandaalit. Minä en ymmärrä toisten tukien kadehtimista. Ei ole minulta pois, jos joku saa yhteiskunnalta jotain tukea, koska kyllä ne rajat ja tuet ovat aika niukat. Ja eläminen kallista.
Hienoa että tuollainen sivusto on olemassa, avuntarvitsijat ja antajat `kohtaavat` toisensa. Tutustun siihen parammin, ja katson onko meilläpäin joitakin avun tarvitsijoita.
VastaaPoistaTuo sivusto on yksityishenkilön ylläpitämä ja perustama. Oli HS:n sivuilla juttukin joku päivä http://www.hs.fi/elama/a1417581481682?jako=14c8be7ecc0ccd5225ae845e5c761bb2&ref=fb-share .
PoistaFb:ssa taitaa pyöriä muitakin apuryhmiä.
Meillä on paikallinen yhdistys (en muista mikä), mikä ottaa apua vastaan ja vie vähäosaisille perheille. Joulun aikaan tavarataloissa on kuusia, minne voi ostaa/tehdä lapselle lahjan. Kuusessa on kyltti, missä on ikä ja sukupuoli. Nämä toimii oikeasti ja apu menee perille, paikalliselle perheelle. Olen ollut nyt parissa työpaikassa, minkä kautta olen nähnyt niin vähävaraisten ihmisten kuin sairaiden ihmisten hätää. Kyllä kannattaa auttaa!
VastaaPoistaMeilläkin on joulupuu ja olen senkin kautta laittanut lahjoja. Nyt tätä kautta sain itsestäni enemmän irti. ;) Itsekin näen työssäni vähävaraisuutta ja sairauksia, mutta en näin paljon lapsiperheiden hätää kerralla.
Poista