maanantai 10. kesäkuuta 2013

Kesäkuussa ikkunasta näkyy

Vihreää on!! Ikkunasta näkyy tosiaan vihreää omalla ja naapurin puolella. Tosin tuo yksi puu oikeassa reunassa kärsii ja voi olla juhannukseen mennessä kalju. Joka vuosi sitä syödään pienten elukoiden toimesta. Tämä vuosi voi olla hänen viimeisensä ja sen jälkeen paikalle voisi tulla vaikka terassi ja terassin ympärille sitten pienempiä puita. Siis pienempiä puita ainakin halkaisijaltaan.



Menossa on mukana myös mäkiauto, jota minä en enää suostu ohjaamaan. On enemmän puoliskon ja lasten huvi. Yleensäkin aika moni miesvieras on tuosta innoissaan. Oli itsellään lapsia tai ei. Toki lapsetkin tuosta ovat innoissaan. Ylämäet myös kohottavat kuntoa.

Juuri kukkivaa ei ole tällä hetkellä penkeissä. Tai ainakaan suurissa määrin. Bellikset viihtyvät oranssissa penkissä (oranssi, punainen, keltainen ja valkoinen olisi tässä penkissä niitä haluttuja), kuten violetti esikko, joka sinne päätti ihan itse kylväytyä. Olkoon nyt siellä, kun kerran viihtyy. Koitetaan siirtoa sitten kukkimisen jälkeen. Onneksi oranssissa penkissä on myös keltavaleunikko kukassa. Taustallaan kyllä aniilinvärinen pioni, jonka jakopalan syksyllä vain lykkäsin tuohon väliaikasijoitukseen. Ajatuksella, että kasvaa jos kasvaa. No sehän kasvaa.. Mutta siellä, missä niiden toisten pioneiden pitäisi kukoistaa, ei kukoistusta näy, vaan nupuissa nuukahtamista. Enää yksi tai kaksi kuudesta näyttää elolliselta. Nyyh. Muissa uusissa pioneissa ei ole nuppuja. Näköjään onnistun vain vahingossa.


Viljelylaatikoista toisessa kasvaa yrttejä tai niihin luokiteltavia asioita. Tai hätäsijoituspaikkaa tarvitsevat. En tiedä, tuleeko näiden kaikkien yhteensovittamisesta mitään. Viinisuolaheinä, ruohosipuli, salaatti, timjani, oregano, salvia, pavut(?), tillin alut, tomaatin alku, sitruunamelissa. Voi olla ahtautta myöhemmin.


 Toisessa viljelylaatikossa kasvaa tomaatteja ja basilikoja.



Kumma kyllä. En löytänyt livenä, enkä kuvista kotiloita. Yhtään. Vaikka tänään satoi. En ole laittanut sinisiä rakeita. Mutta laitoin etanansulkumattoa ympärille. Sen täytyy tehota, sillä yleensä joka sateen jälkeen joka paikassa kiipeää kotiloita. Tällä hetkellä ne rouskuttavat laukkojen lehtiä, kun piileskelevät niiden lähellä olevien kurjenpolvien antamassa viileydessä. Kohta ne saavat kyllä maukkaita sinisiä rakeita syötäväkseen.

Sinisessä (sininen, liila, vaaleanpunainen) penkissä laukat vetävät viimeisiä violetteja hetkiään. Mutta siellä alkaa valkoinen myskimalva (haasteellinen kuvattava auringossa) jo kukkia. Nyt jo.  Pian on kurjenpolvien vuoro. Nyt jo.

6 kommenttia:

  1. Onpa hassua, että vahingossa onnistuu! Näyttää ihanan vehreältä kumminkin, vaikka kukkia ei niin paljon olisikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Vihreää on onneksi ja pikkuhiljaa muitakin kukkijoita.

      Poista
  2. On mullakin monesti sellaista, että johonkin vapaaseen kohtaan vaan laittaa taimen(kun ei muualle sovi) niin siinä se sitten rehottaa. Ja ylijäämäpenkissä kasvaa kaikki paljon paremmin ja leviää. siihen laitan vaan sekasin kaikki, mitä penkistä jää yli.

    VastaaPoista
  3. Esikkosi löysi itselleen aivan oikean paikan! Oranssi ja violetti vastaväreinä täydentävät toisiaan, antavat potkua. Älä siis suotta yritä siirtää häntä, ties vaikka siitä loukkaantuisi ;)

    Sinulle on tunnustus blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tunnustuksesta! Voi olla, että en uskallakaan siirtää, ainakaan kokonaan. Tuli nimittäin monta esikkoa, ehkä puolet jää, puolet siirrän.

      Poista