Pääsiäisen alku

Tarkastus viime vuoden kuviin ja voi todeta sen, mikä on itsestään selvää. Lunta oli tähän aikaan viime vuonna meidän pihalla selvästi vähemmän ja silti kevättä sai odotella. Nyt ollaankin sitten suurennuslasin kanssa liikenteessä. Pihalla ei paljon edistystä ole, mutta ihan vähän sentään viime viikkoon nähden.

Näiden päälle on kuitenkin jo kerran laitettu lunta lisää. Ovat kyllä vain hyvin minimittaisia. Kuten alut sisälläkin. Basilikat ja tomaatin alut kasvavat vähän vaihtelevasti. Tuotanto on kuitenkin käynnissä.

Lumi ja jää muuttuvat vedeksi toivottavasti koko pääsiäisen ajan. Minulla on niin suuret toiveet huhtikuulta.

Onneksi on jotain lohdutusta olemassa. Tämän pääsiäisen hitti on todella hyvää. Kiitos kuuluu Pirkka-lehdelle. Mustikkamarmoroitu juustokakku. Marmorointi menee tässä taloudessa vähän sinne päin, niin kuin kaikki muukin. Yksi juustokakku tuhottu ja toinenkin joutuu vielä nautittavaksi ja lapsi tilasi tätä synttäreilleen. Ei ollenkaan pahaa.

Hyvää ja toiveikasta pääsiäistä!

Wuhuu

Kevät, kevät, kevät... loska ja lammikot. Onpa ihanaa!!! Parina päivänä aurinkoa ja tänään lähes +5 astetta parhaimmillaan. Ulkona saa väistellä kuraa ja ai, että se on kivaa. Keskusta alkaa vapautua lumesta. Tosin näin myös jonkun rekankin kyytiin lunta kipattavan, joten ihan kokonaan ei aurinko taida keskustaa sulattaa.

Omalla pihalla kevään edistyminen taas näyttää niin hitaalta. Ihan kohta on huhtikuun alku. Siis huhtikuun. Jota joskus kai on kutsuttu toiseksi kevätkuukaudeksi. Ja pah. Eilen vein lastani vielä luistelemaan ulkojäälle. Oli ihan hyvässä kunnossa jää. Pahus.

Ja kasvini ovat visusti lumen alla. Todella. Viljelylaatikosta näkyy pieni reunanen.

Vertailukuva elokuulta.

Täällä ainoastaan uskalla myös tunnustaa erään asian. Koko syksyn jännitin, että kuoleeko tulppaninsipulit siihen valtavaan kosteuteen. Tänään päätin koittaa kurkata lumen alle (!), että törmäänkö piippoihin. Lumilapion kanssa könysin saappaan varret hörpäten lunta kohopenkin luokse, joka eniten oli tulvavaarassa syksyllä. Kaivoin ja kaivoin, kunnes jäistä maata tuli vähän eteen.
Sitten jotenkin tulin järkiini. Mitään ei näkynyt sillä pienellä alueella ja päätin lapioida lumet takaisin ja odottaa kiltisti sitä oikeaa kevättä. Nyt kyllä varaudun siihen pettymykseenkin. Tiedän niin hyvin, että lumi suojaa kasveja, jos siellä jotain alkuja on. Ja mikä ihmeen kasvi haluaisikaan ponnistaa ylös, jos päällä on noin metri lunta. Mutta tässä vaiheessa voi sanoa, että onneksi vähän hötöistä lunta.

Täytyy jostain hommata lisää hiekkaa tai tuhkaa, että saan noin kinokset sulamaan. Jotta voittaisin vedon, milloin takapiha on vapaana lumesta (siis puolesta metristä metriin), pitäisi noin 2,5 viikossa sulaa kaikki pois. Taidan levittää pari pressua myös ja ostaa jonkin jättimäisen kuumailmapuhaltimen.

Tai sitten unohdan vain kevään ja vien koko huhtikuun lapsia luistelemaan. Pitäiskö nyt sitten aloittaa hiihtoharrastus itsekin.

Toivetta

Minulla on tapana tarkastaa kaksi kertaa päivässä sääennuste. Tiistaina luvattiin tälle päivälle iltapäiväksi plussaa, sitä ei enää luvattu eilen eikä tänään. Huomisesta lähtien näkyy meidän alueella joka iltapäivällä punaista väriä, ei siis pakkasia. Uskon vasta, kun tämän koen ihan omin silmin ja tuntoaistein. Niin monta kertaa on plussat jääneet vain haaveiksi ja menneisiin sääennustuksiin.

Ikävöin avautuvia kukkia pihalla ja pientareilla. Ikävöin jopa mutaa ja hiekkaa ja kuraa. Ikävöin tietenkin lumesta ja jäästä vapautuvia jalkakäytäviä. Ei haittaisi vaikka jäiset kasat lunta alkaisivat madaltua. Kun kuukauden päästä kiroilen jatkuvaa imuroimista sisätiloissa, täytyy muistaa, että nyt kiroilen pakkasia ja jäätä.

Olen lyönyt vetoa, milloin takapiha on sula (lukuunottamatta paria köntsää). Siihen on vielä matkaa. Olin kuitenkin optimistinen, en toivo enkä usko tilanteen menevät yhtä pitkälle kuin viime vuonna. Tämä ei perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että en jaksa odottaa enää. Ei se kevät viime vuonnakaan aikaisessa ollut, mutta luulin, että se on vain poikkeus.

Ikkunalauta alkaa pikkuhiljaa täyttyä, pientä idun alkua on basilikoissa ja jotain pientä muutosta tapahtuu jo tomaateissa. Ainakin osassa. Punainen basilika on punainen on alle sentin mittaisena. Pitää käyttää lähes suurennuslasia kaikkien pienten muutosten näkemiseen. Muuten olen vielä hillinnyt itseni. Ei enää ostoksia siemenosastoilla (ihme). Tosin kotona on niitä kylvämättä suhteellisen paljon. Onneksi herneenversoja pukkaa, saa maistaa kesänmakuja.