Kukkimisista ja muista kuulumisista

 Tässä postauksessa on kuvia, jotka ovat otettu kameralla, joka kävi vähän vahingossa pikaisella uintireissulla meidän pikkuisessa (ei puhtaassa) lammikossa. Hups. Melkein jo itkin kameran menettämistä ja sitä, että vastaavia puoliautomaatti kameroita ei oikein saa tuosta vaan tilalle. Monia muita kameroita saisi vaikka heti kaupoista, vaikka kypärään kiinnitettävän GoPro-kameran. Siitä tulisikin hienoa viihdettä tubeen ja naapureille, kun tekisin sellaisen kypäräkamera-yhdistelmä päässä vähän puutarhatöitä. 

Nimetön esikko tänään takapihalla.

Onnekseni kävi niin, että kamera toimikin kuivumisen jälkeen, vaikka en tänne asti ole kuvia saanutkaan. Minulla on ollut pää täynnä kaikenlaisia asioita tänä keväänä monilla eri elämänalueilla. Ei ole sitten riittänyt keskittymiskykyä enää joka paikkaan. Kevät on tällä tontilla aikaisessa. Ja se on ihmeellistä. Vaikka pää on ollut täynnä kaikkea, ei kevät vilise silmissä ohi, vaan ehtii vähän hitaamminkin mukaan. Palloesikko ehti lähes varkain kukkaan takapihalla. Siirsin tämän muualta, enkä olisi uskonut tuon paikan olevan näin varhain lämmin palloesikon kukinnalle. Ei meillä ole palloesikot kukkineet ennen vappua aikaisemmin. Tämän lajikaverit muualla ovat lähes unessa vielä. 

Koska kukkii- haasteeseen veikkailin paria aikaista kasvia: Veikkasin kiurunkannus Beth Evansin etupihalla kukkivan 19.4. Alla oleva kuva on otettu 13.4. Ja minun mielestäni siellä kukat ovat auki.

Tänään sama kohta on jo kovin värikäs, vaikka krookusten kukinta onkin tästä jo ohi.

Veikkasin tumman matalan esikon kukkivan 29.4. Tänään oli etupihalla eka kukka auki. "Sivupihan" puolella tämä kukki jo vähän aiemmin. Viimeinen veikkaukseni on vasta myöhemmin usein kukassa. 

Parina päivänä olen pinkaissut pihalle vauhdille hätistelemään peuraa pois, joka aamu katson hieman varovaisesti puutarhaan, että onko siellä enää kukkia. Onneksi ehkä luonnossakin on jotain purtavaa, vaikka puoliso näkikin joku päivä peuran syövän krookuksiani. Onneksi hätisti silloin peuran pois. Nyt krookuksista melkein kaikki alkavat olla jo kukkineet. Hieman niitä vielä kukkii. Tämä kukkapenkki tuli tehtyä etupihalle ihan viime vuoden loppupuolella, kun muualla oli paljon kasveja, jotka eivät sinne sopineet ja halusin etupihalle jotain kestäviä kasveja, jotta etupiha olisi täynnä muutakin kuin huonosti kasvavaa nurmikkoa ja puiden juuria. Tämä koholleen tehty penkki sai mullan alle aika paljon kaikkea puutarhajätettä. Sipulikukkia kaivettu tähän. Perennoita lähinnä siirrelty muualta puutarhasta, kuten imikät.

Tässä penkissä kukkii myös Iris Clairette. Lisään iriksiä usein pussin tai pari joka vuosi, kun ne tahtovat taantua meillä. Olen kokeillut niitä eri penkkeihin. Onneksi aina pari yksilöä saattaa vuosienkin päästä kukkia.

Olen niin ihmeissäni imiköiden kukkimisista. Tämä nimetön kukkii jo kovin paljon parissakin eri kohdassa tonttia. Edellisen penkin lisäksi myös kosteammassa osassa puutarhaa. 

Punaimikkäkin oli varkain aloittanut kukinnan. 

Kun krookukset lopettavat, olen iloinen, että kimalaisille löytyy ruokaa kiurunkannuksista sekä imiköistä ainakin. Vaikka on tuullut kovaa ja kylmästi, näin tänäänkin kimalaisia kiurunkannusten ja imiköiden äärellä. Yhtenä vuonna halusin lisää kiurunkannuksia. Niitä ei ole suomalaisissa kaupoissa ihan jatkuvasti liikkeellä, alakuvan George Bakerina ostettu on hieman eri sävyä kuin Beth Evans. Siksi laitoin tämän eri penkkiin.

Sen sijaan Purple Bird erottuu kyllä näistä kahdesta. 

Jouluruusujakin on tullut hankittua. Nyt en yhtään tiedä, onko tällä kerrotulla tummalla lajikenimeä, kun nimilappuja ei löydy ja näiden kukkimiseen menee kuitenkin aina jonkin verran aikaa. Suloinen se on. 

Valkovuokot alkoivat myös kukkia ennätysaikaisin tällä tontilla. Niitä kukkii jo ihan kunnon lämpäreinäkin. 

Pihahommia olisi enemmänkin, mitä olen tehnyt. Aina kaikki jää kesken. Yritän vain muistuttaa, että kyllä vielä ehtii. Multapusseja on kuitenkin tullut jo ostettua. Nyt en aina laita puutarhan hoitoa etusijalle, vaan käyn liikkumassa säntillisesti ohjatuissa jumpissa (kun kotona en tekisi). Aikaisempina talvina olen käynyt lähinnä Pilateksessa ja Fascia Methodissa. Tänä talveksi lisäsin Pumpin mukaan (painojen kanssa ohjattua lihaskuntoa). Ja kappas, en olekaan ennen HEITELLYT multapusseja samalla tavalla kuin nyt. Ennen olen rojauttaunut nyt sylistä. Nyt tuntui yhden pussin paino sellaiselta, no, heiteltävältä. En tiedä, pidänkö yhäkään sen enempää liikunnasta kuin ennekään, mutta pidän siitä, että voimat kasvavat ja jaksaa kauemmin tehdä kehoa kuormittavia asioita. Harmi, että ei voi kahdessa paikassa samaan aikaan.